Kitarat: kitarakamat ›

VIPMetal: Niin, yleensä sitä fiilistellään yhdessä toisten kitarakamaostoksia/haaveita.
 
Näin, jos ei tunne kateutta, niin voi olla aidosti iloinen toisen hankinnosita ja fiilistellä niitä yhdessä. Mutta jos kateuden peikko jäytää mieltä, niin helposti se kääntyy juuri tuollaiseen "miksi miksi miksi" ja "kyllä minä vaan pärjään halvemmalla" tai "ei tuossa ole mitään järkeä"...

Laulava Kylätohtori: Näin, jos ei tunne kateutta, niin voi olla aidosti iloinen toisen hankinnosita ja fiilistellä niitä yhdessä. Mutta jos kateuden peikko jäytää mieltä, niin helposti se kääntyy juuri tuollaiseen "miksi miksi miksi" ja "kyllä minä vaan pärjään halvemmalla" tai "ei tuossa ole mitään järkeä"...
 
Tästä olen täysin samaa mieltä ja minusta kitarat ovat vähän kuin moottoripyrät eli jokaiselle se on hyvin henkilökohtainen asia minkälaisen suhteen siihen instrumenttiin luo ja siksi minusta on suorastaan moukkamaista mennä arvostelemaan toisen ratkaisuja. Itse voi olla mitä mieltä lystää ja omia ajatuksia voi perustella ja niistä voi keskustella, mutta toisen kamoille ei ikinä irvistellä, niin se vaan menee.
 
Minusta kamakeskustelu menee parhaiten silloin kun pyrkii puhumaan itsestään ja omista ratkaisuistaan ja neuvoja annetaan vain kun niitä kysytään.

Joku sanoi, että elämä on liian lyhyt epämieluisilla kamoilla soittamiseen. Jos unelmoi jostain soittovehkeestä ja limitti riittää, niin siitä vaan jos esim. perhe ei joudu kärsimään rahankäytöstä.

Miks ostaa mitään mis lukee suhr? Kuulostaa puoliperseiseltä pierulta nuo neljä kirjainta. No mulla on niin huono itsetunto, (vai mikä se trendisana on) että en kehtais kyl esiintyy jos jossain mulla lukis suhr. En mä ainakaan ketään tiedä joka olis tullu kuuluisaksi suhr-saundistaan. Gibsonilla ja Fenderillä pal helpompi vetää päin hanuria kun monet muutkin on kussu omiin muroihinsa ennen mua. Nää suhrit ja muut keksii fillaria uudestaan. Kaikki toi paska vaan siitä kun peruskamat ei enää kelpaa, niin pitää erottautua trendikkäilä rojuilla yms. Ite yritän mielummin tehä hyviä biisejä, tosin siinäkin kohtuu suhr. ;)

Master Of The Universe: Miks ostaa mitään mis lukee suhr? Kuulostaa puoliperseiseltä pierulta nuo neljä kirjainta. No mulla on niin huono itsetunto, (vai mikä se trendisana on) että en kehtais kyl esiintyy jos jossain mulla lukis suhr. En mä ainakaan ketään tiedä joka olis tullu kuuluisaksi suhr-saundistaan. Gibsonilla ja Fenderillä pal helpompi vetää päin hanuria kun monet muutkin on kussu omiin muroihinsa ennen mua. Nää suhrit ja muut keksii fillaria uudestaan. Kaikki toi paska vaan siitä kun peruskamat ei enää kelpaa, niin pitää erottautua trendikkäilä rojuilla yms. Ite yritän mielummin tehä hyviä biisejä, tosin siinäkin kohtuu suhr. ;)
 
Kiitos tästä. Pistin plussapisteitä tulemaan.

Master Of The Universe: Kaikki toi paska vaan siitä kun peruskamat ei enää kelpaa, niin pitää erottautua trendikkäilä rojuilla yms. Ite yritän mielummin tehä hyviä biisejä, tosin siinäkin kohtuu suhr. ;)
 
Haha, onnea vain sulle sitten.
Tullee miehleen hyvin ko kerran kävin Oulun yhdessä musiikkiliikkeessä ja kokkeilin Santanan PRS mallia ja sanoin myyjälle että en tykänny. Myyjä totesi kovalla äänellä: "On se kumma ko Santanalle kelpaa mutta sulle ei!"

J.Hollström: Kiitos tästä. Pistin plussapisteitä tulemaan.
 
Kiitos tästä. ;)

Master Of The Universe: Kiitos tästä. ;)
 
Joo ei kestä.

Näin, jos ei tunne kateutta, niin voi olla aidosti iloinen toisen hankinnosita ja fiilistellä niitä yhdessä. Mutta jos kateuden peikko jäytää mieltä, niin helposti se kääntyy juuri tuollaiseen "miksi miksi miksi" ja "kyllä minä vaan pärjään halvemmalla" tai "ei tuossa ole mitään järkeä"...
 
Mikä hevetti tämä kateuskortti on olevinaan, aivan samalla tavalla, kaikki jotka suolaavat näitä "Kiinan ritsoja" ovat kateellisia niille, jotka ovat tyytyväisiä omiin halpis soittimiinsa.
 
PS, käytössa on: Made in Usa: Mesa, Jackson, Gibson = ei enempää, eikä vähempää, kuin perus soittimia.
 
KUNU: Hinta oli muistaakseni 15000 dollaria tuolla "The One" kepillä. Olihan tuossa tuo 510 Gotoh tallana ja lukittuvat virittimet joten kelluva tallahan se on ja äärimmäisen hytvun toimiva semmonen.
 
Ei ees paha hinta, mut ei se Gotoh ole sama asia.

markkuilari: Mikä hevetti tämä kateuskortti on olevinaan, aivan samalla tavalla, kaikki jotka suolaavat näitä "Kiinan ritsoja" ovat kateellisia niille, jotka ovat tyytyväisiä omiin halpis soittimiinsa.
 
Mistäs tämä kalliimpia soittimia omistavan kateus Kiinan halpis ritsoja kohtaan mahtaa kummuta? :) Kyllähän se yleensä menee niin että kateuden peikko nostaa päätään jos naapuri ostaa jotain kallista mihin itsellä ei ole varaa, sitä sitten helposti lytätään ja haukutaan vailla mitään oikeaa syytä.

markkuilari:
Ei ees paha hinta, mut ei se Gotoh ole sama asia.
 
Verrathaanko tässä nyt Gotoh vs OFR? Jos näin niin ei todellakaan ole sama, Gotohin floikka pessee OFRn mennen tullen ja palatessa.

Gabe: Mistäs tämä kalliimpia soittimia omistavan kateus Kiinan halpis ritsoja kohtaan mahtaa kummuta? :) Kyllähän se yleensä menee niin että kateuden peikko nostaa päätään jos naapuri ostaa jotain kallista mihin itsellä ei ole varaa, sitä sitten helposti lytätään ja haukutaan vailla mitään oikeaa syytä.
 
En tietenkään voi vastata toisen puolesta, mutta itse tulkitsin kommentin tarkoittaneen, että mikä tahansa kritiikki on helppoa kuitata kateutena. Olet kuitenkin oikeassa, että halpa "kiinanritsa" ei mahdu kateuskortin taakse piilottelemaan vaan jää valkohuppuisen väen keskelle vailla paikkaa minne paeta;-)

KUNU: Verrathaanko tässä nyt Gotoh vs OFR? Jos näin niin ei todellakaan ole sama, Gotohin floikka pessee OFRn mennen tullen ja palatessa.
 
Joten OFR on ainakin puhtaampi:-D

hallu: Joten OFR on ainakin puhtaampi:-D
 
Onhan se ko ei likkaannu ko sillä ei soiteta ;)

hallu: En tietenkään voi vastata toisen puolesta, mutta itse tulkitsin kommentin tarkoittaneen, että mikä tahansa kritiikki on helppoa kuitata kateutena. Olet kuitenkin oikeassa, että halpa "kiinanritsa" ei mahdu kateuskortin taakse piilottelemaan vaan jää valkohuppuisen väen keskelle vailla paikkaa minne paeta;-)
 
Ymmärsin kyllä. :) Halpiksia kritisoidessa huomiot vain yleensä keskittyvät selvästi havaittavissa oleviin asioihin kuten rautaosien laatuun, puiden laatuun, kitaran luotettavuuteen, työntekijöiden työoloihin jne. Vastaavasti kalliimpia kritsoidessa sanotaan että halvemmallakin saisi soitettavan, tuossa ei ole niin hyvä hinta-laatusuhde tai en ymmärrä miksi joku laittaa noin paljon sähkökitaraan. Tämän vuoksi tulee vähän mieleen mitkä ne vaikuttimet siellä taustalla ikeasti ovat.
 
Mietin tässä taannoin että mahtaakohan minkään muun soittimen kuin sähkökitaran kohdalla olla yhtä vankka kannatus edullisten mallien keskuudessa? Tähän varmasti vaikuttaa se että pulttikaulaisen lankun saa tehtyä suhteellisen edullisestikin niin että se on ihan kelvollinen ja soitettava, lisäksi sähkökitara on varmaan niitä ensimmäisiä joka nuoren mieleen pälkähtää. Tästäkin huolimatta rohkenen väittää että jokainen vähänkään pidemmän aikaa soitellut kykenee helposti huomaamaan mikä siinä parin kolmen tonnin kitarassa oikein maksaa kun sitä vertaa parin kolmen sadan vastaavaan. Ja jos väittää ettei kalliin ja halpiksen välillä ole mitään eroa niin kyllähän se tietyn kysymysmerkin nostaa. Sanottakoon nyt vielä loppuun että ei minulla mitään ole edullisia kitaroita vastaan... ja helpompaahan se vain on jos joku saa sellaisesta täyttymyksensä. On vain vähän pinna kireällä aiheen suhteen kun meni serkun kanssa koko aihe täydeksi riidaksi, tekstit tätä koskien saattavat olla sen takia vähän tavallista kärkkäämpiä. Yrittäkää kestää. :)

Gabe: Ymmärsin kyllä. :) Halpiksia kritisoidessa huomiot vain yleensä keskittyvät selvästi havaittavissa oleviin asioihin kuten rautaosien laatuun, puiden laatuun, kitaran luotettavuuteen, työntekijöiden työoloihin jne. Vastaavasti kalliimpia kritsoidessa sanotaan että halvemmallakin saisi soitettavan, tuossa ei ole niin hyvä hinta-laatusuhde tai en ymmärrä miksi joku laittaa noin paljon sähkökitaraan. Tämän vuoksi tulee vähän mieleen mitkä ne vaikuttimet siellä taustalla ikeasti ovat.
 
Mietin tässä taannoin että mahtaakohan minkään muun soittimen kuin sähkökitaran kohdalla olla yhtä vankka kannatus edullisten mallien keskuudessa? Tähän varmasti vaikuttaa se että pulttikaulaisen lankun saa tehtyä suhteellisen edullisestikin niin että se on ihan kelvollinen ja soitettava, lisäksi sähkökitara on varmaan niitä ensimmäisiä joka nuoren mieleen pälkähtää. Tästäkin huolimatta rohkenen väittää että jokainen vähänkään pidemmän aikaa soitellut kykenee helposti huomaamaan mikä siinä parin kolmen tonnin kitarassa oikein maksaa kun sitä vertaa parin kolmen sadan vastaavaan. Ja jos väittää ettei kalliin ja halpiksen välillä ole mitään eroa niin kyllähän se tietyn kysymysmerkin nostaa. Sanottakoon nyt vielä loppuun että ei minulla mitään ole edullisia kitaroita vastaan... ja helpompaahan se vain on jos joku saa sellaisesta täyttymyksensä. On vain vähän pinna kireällä aiheen suhteen kun meni serkun kanssa koko aihe täydeksi riidaksi, tekstit tätä koskien saattavat olla sen takia vähän tavallista kärkkäämpiä. Yrittäkää kestää. :)
 
Mun mielestä ei kannata eikä pidä lähteä kärjistämään ja vastakkainasettelemaan tuollaisia asioita kuin vaikka että minkälaisen soittimen kukanenkin haluaa. Mun mielestä sä olet oikeassa, että niin hyvä vaan kun perse kestää ja eipähän tartte sitten olla heti uutta haikailemassa. Neljä tonniakin on vielä pikkuraha mielenrauhasta.
 
Sinähän et ole tilivelvollinen kenellekään valinnoistasi ja siksi sun ei kannata antaa kenenkään muun mielipiteen häiritä kitarahankitojasi.
 
E: niin piti sanomani, että omien kalliimpien kitaroiden (ei ihan customilaatua, mutta vähän kalliimpaa liukuhihnakamaa) kohdalla olen myös joutunut kohtaamaan ympäristön kritiikkiä joten ymmärrän ärtymyksesi. Täällä mnetissä me ollaan sun puolella älä huoli:-).
 
Niin ja mitä muihin soittimiin tulee, niin niissähän usein ne paremmat soittimet ovat lähes poikkeuksetta soitinrakennusmestarin käsityönä tekemiä, mikä selittää hinnan sekä sen että sitä hintaa ei kyseenalaisteta.

hallu: Mun mielestä ei kannata eikä pidä lähteä kärjistämään ja vastakkainasettelemaan tuollaisia asioita kuin vaikka että minkälaisen soittimen kukanenkin haluaa. Mun mielestä sä olet oikeassa, että niin hyvä vaan kun perse kestää ja eipähän tartte sitten olla heti uutta haikailemassa. Neljä tonniakin on vielä pikkuraha mielenrauhasta.
 
Näin minäkin asian näen. Kallis tai halpa, jos soitto maistuu ja kitara antaa hyvät fiilikset niin eihän muulla ole väliä. Omalla kohdallani olen vain huomannut että kannattaa laittaa kerralla minkä haluaa niin säästyy rahaa ja vaivaa kun jää torirumbat vähän vähemmälle.
 
Sinähän et ole tilivelvollinen kenellekään valinnoistasi ja siksi sun ei kannata antaa kenenkään muun mielipiteen häiritä kitarahankitojasi.
 
E: niin piti sanomani, että omien kalliimpien kitaroiden (ei ihan customilaatua, mutta vähän kalliimpaa liukuhihnakamaa) kohdalla olen myös joutunut kohtaamaan ympäristön kritiikkiä joten ymmärrän ärtymyksesi. Täällä mnetissä me ollaan sun puolella älä huoli:-).
 
Mnetin porukka on aina loistavaa. :) Eipä nämä pintaa syvemmälle uppoa, pientä tuohtumusta vain saa aikaan. Tuli vain jotenkin vähän yllätyksenä tällainen kritiikki kun itse aina myötäelän muiden hankinnoissa ja tykkään fiilistellä mukana jos joku hankkii jotain kivaa ja laitain yleensä kavereiden uusia kitaroitakin asiallisiin säätöihin ihan ilman korvauksia. Onneksi vaimo on sentään täysillä mukana tällaisissa, Ruokangas builder ollut käytössä hänenkin toimestaan. Olisi kamalaa jos kotonakin joutuisi kuulemaan napinaa tällaisista.
 
Niin ja mitä muihin soittimiin tulee, niin niissähän usein ne paremmat soittimet ovat lähes poikkeuksetta soitinrakennusmestarin käsityönä tekemiä, mikä selittää hinnan sekä sen että sitä hintaa ei kyseenalaisteta.
 
Totta kyllä.

Gabe: Onneksi vaimo on sentään täysillä mukana tällaisissa, Ruokangas builder ollut käytössä hänenkin toimestaan. Olisi kamalaa jos kotonakin joutuisi kuulemaan napinaa tällaisista.
 
Oot kyllä onnekas tässä suhteessa.
 
Nimim. "Kulta, siellä Matkahuollossa ois yks paketti oottamassa", mies toteaa lakonisesti. "Mitä, joku kitarako??", vaimo vastaa. "Niin...", ja taas mennään...

Gabe: Ymmärsin kyllä. :) Halpiksia kritisoidessa huomiot vain yleensä keskittyvät selvästi havaittavissa oleviin asioihin kuten rautaosien laatuun, puiden laatuun, kitaran luotettavuuteen, työntekijöiden työoloihin jne. Vastaavasti kalliimpia kritsoidessa sanotaan että halvemmallakin saisi soitettavan, tuossa ei ole niin hyvä hinta-laatusuhde tai en ymmärrä miksi joku laittaa noin paljon sähkökitaraan. Tämän vuoksi tulee vähän mieleen mitkä ne vaikuttimet siellä taustalla ikeasti ovat.
 
Mietin tässä taannoin että mahtaakohan minkään muun soittimen kuin sähkökitaran kohdalla olla yhtä vankka kannatus edullisten mallien keskuudessa? Tähän varmasti vaikuttaa se että pulttikaulaisen lankun saa tehtyä suhteellisen edullisestikin niin että se on ihan kelvollinen ja soitettava, lisäksi sähkökitara on varmaan niitä ensimmäisiä joka nuoren mieleen pälkähtää. Tästäkin huolimatta rohkenen väittää että jokainen vähänkään pidemmän aikaa soitellut kykenee helposti huomaamaan mikä siinä parin kolmen tonnin kitarassa oikein maksaa kun sitä vertaa parin kolmen sadan vastaavaan. Ja jos väittää ettei kalliin ja halpiksen välillä ole mitään eroa niin kyllähän se tietyn kysymysmerkin nostaa. Sanottakoon nyt vielä loppuun että ei minulla mitään ole edullisia kitaroita vastaan... ja helpompaahan se vain on jos joku saa sellaisesta täyttymyksensä. On vain vähän pinna kireällä aiheen suhteen kun meni serkun kanssa koko aihe täydeksi riidaksi, tekstit tätä koskien saattavat olla sen takia vähän tavallista kärkkäämpiä. Yrittäkää kestää. :)
 
Lähetääs purkamaan..
 
Kyllä edullisen kaman edustajia löytyy.. Ei kaikilla vain löydy rahaa ja resursseja lähteä laittamaan kallista. Saatikka halua uhrata useaa satkua vermeisiin jotka on vaan pari tuntia esillä yms.. Näin kuulemma tekee esim. Rumpalit. Halvin lavalle ja ihan sama kuin käy.
 
No ei ne erot mitään jäätäviä ole verrattuna 700 kitaraa tai 3000 ernon skebaan. Erot on enemmän korvien välissä ja siinä, että pääse itse sanomaan mitä tahtoo. Se löytyykö täysin mieleistä kaupasta en voi sanoa. Siinä tapauksessa custom on hyvä ratkaisu. Enemmän itse mietin miksi ostaa 3600€ Pärssinen jos kotimaassa joku tekee saman 2600€.. Eikö sitten custom ole se halppis?? Jne jne..
 
Itse tulin tulokseen, että mielummin suomalainen kuin japani tai lähinnä polski. Ymmärrän hyvin molempia edustajia. Miksi maksaa tietyn maan tekeleistä, jos naapurilla hinta on puolet pienempi. Toisaalta miksi laittaa lapsi tekemään aikuisen työt?? Jne jne.. Tätä voisi jauhaa vaikka maailman tappin, mutta ihmisillä on tietyt näkemyserot. Toinen ajattelee lompakolla, toinen aivoilla, yksi tunteella ja niin...
 
Ja mikä tässä siansaksassa on pointti.. vielä yks ja nukkumaan...

Saatan olla koko lailla auki, mutta jos jostain ihmeen kaupalla saisin sen verran hilloa että voisin harkita ns. custom kitaran teettämistä niin en luottaisi mihinkään ulkomaan ihmeisiin vaan uskoisin suomesta löytyvän tuon alan tietämystä riittävästi. Luuisin että kahvi kupposen äärellä olis mukava heitellä ajatuksia ja kuulla ammatilaisen torppaavan joka toisen mahdottomana. Ja uskoisin että tekovaiheissa pääsisi vielä vaikuttamaan lopputulokseen. Mutt ken tietää, minä en kun ei ole tarpeeksi paalua.
Lisään tähän vielä että tarkoitan custom kitaralla semmoista jota tehdään vain ja ainoastaan se yksi, ei muita.