Kitarat: kitarakamat ›

Yallup: Perusteluna on omat testit, jotka voit itsekin helposti toteuttaa. Jopa ilman sähköjä, kun seuraat samassa vireessä olevan toisen kielen hanakkuuttaa lähteä värähtelemään kieltä näpätessä. Huomionarvoista on myös, että nimenomaan kieli on herkkä kerrannaisille (kuten huiluääni). Straton alakielet eivät juurikaan reagoi yläkieliin, mutta ylempään oktaaviin rajusti. Les Paul hyvin tasaisesti ja huomattavan lujasti ylä-ääniin, jos vertaa vierekkäin stratoon. Sanoisin suuriksi eroiksi ja kerroinhan aiemmin, kuinka toinen kitara kuului selvästi soivan kielen päällä, kun niiden rungot olivat tukevasti 90 kulmassa kiinni, vaikka väität hanakasti ettei näin v o i tapahtua.
 
Lankku varmaan pyrittiin tekemään immuuniksi runkoäänille. Ehkäpä kävikin niin, että ääni oli steriili (tai tele/stratomainen?) ja alettiin kokeilemaan puita. Les havaitsi mahongin hyväksi mutta sustainin huonoksi. Lisäsi leppäkannen ja vot: siinä oli haluttu juttu. Tuntuisi hullulta, että kallista mahonkia oltaisiin noinkin paksusti laitettu pelkästään arvokkuuden takia, kun sen hinta tuntui olevan alussa ongelma. Les ei oikein syttynyt SG:n sarviin, mutta ei ehkä soundiinkaan. Siinähän se leppä puuttui ja body oli liian ohut.
 
Sano sitten kun olet kokeillut omia keppejä, palauttaako bodyn pärinä voimaa kieliin. Älä arvele tai teorisoi ;-)
 
Mittasin kahden tellun vuorovaikutuksen Reaperilla. Plugaamattoman signaaligason on noin -30dB:tä plugatun signaalin alla.

mattim: Mittasin kahden tellun vuorovaikutuksen Reaperilla. Plugaamattoman signaaligason on noin -30dB:tä plugatun signaalin alla.
 
So, we can't hear schnitt.

FensonGibder: Paitsi ettet ole. Luin noi sun viestit 17 sivulta asti, ja niissä ei mainita mitään, että soittaisit stratoa ja sitten lessua siihen päälle ja ero muka kuuluisi.
 
Testasin äsken itse samalla setupilla. Plugattu strato alle, kuulokkeet päähän ja lessu makaamaan tukevasti straton puiden päälle kahdesta kohtaa.
 
Sitten päräytin stratosta soinnin ja perään lessusta. Lessun ääni ei kuulunut kuulokkeihin ollenkaan vaikka sinun mukaasi k u u l u u.
 
Ilmeisesti sulla kiertää vahvistimelta stratoon ja siksi kiertää.
 
Tämän takia ne testit kannattaa tehdä ajatuksella ennenkuin l u k i t s e e vastauksen. Säkin oot huudellut tota nyt kymmenen kertaa ja jatkat varmaan vielä viisi, vaikka niin ei ole.
 
Kokeilin myös niin, etten koskenut stratoon ollenkaan, ja rämpyttelin lessua. Ei kuulunut mitään kuulokkeista. Nuthin'.
 
Hyvin kuuluu. Näppäys ja myös päällä olevan lessun kielen sammutus straton kielen päällä, joka soi sammutuksen jälkeen vielä yksin.

FensonGibder: Paitsi ettet ole. Luin noi sun viestit 17 sivulta asti, ja niissä ei mainita mitään, että soittaisit stratoa ja sitten lessua siihen päälle ja ero muka kuuluisi.
 
'.
 
kts. sivu 18

FensonGibder: So, we can't hear schnitt.
 
Tätä kutsutaan dynamiikaksi. 90dB.n dynamiikka ison ja pienen äänen erossa on ok. 30dB, puhelinkuulokeaikaa. Puut vaikuttavat soundiin selkeästii ;-)
 
Seuraavassa inssityössä testaan vessanpönttöä ja jatsiboksia ...
 
Latojan huomautus:"Nykysin radiosoitossa dynamiikka on alle kuulokynnyksen enimmäkseen" ;-)

Kuinka on mahdollista, että tämä sama aihe paisuu aina uudestaan näihin mittoihin?

LaMotta: Kuinka on mahdollista, että tämä sama aihe paisuu aina uudestaan näihin mittoihin?
 
Ikiliikkuja se on ... Onko kuu juustoa vai... Kepu. Demarit ....

Laulava Kylätohtori: Jos sokkotestissä pitäisi tunnistaa puut yhdestä klipistä, niin siinä ei ole mitään järkeä. Eihän kukaan tunnista kitaraa tai vahvistintakaan, enkä usko, että kukaan väittää, etteikö niillä olisi merkitystä soundiin.
 
Jos eri puulajeilla on selkeästi erilaiset ominaissoundit, niin täytyyhän ne kuuntelemalla kuullakkin, muutenhan mahonki voi kuulostaa saarnelta, tai toisin päin, jos ei ole mihin verrata. Itse olen todella skeptinen, mutta aika monet pitävät sitä itsestään selvyytenä, että mahonki on tumma, leppä kirkas, jne. Ja jotkut ovat sitä mieltä, että puukorvatkin ne erot kuulevat.
 
Jos joskus joitain sokkotestejä on täällä ollut, niin osanotto niihin on jostain syystä ollut todella vähäistä. FastEddien testiin ei osallistunut kukaan tässä ketjussa, Karvamammutin testiin hyvin harvat.

markkuilari: Jos eri puulajeilla on selkeästi erilaiset ominaissoundit, niin täytyyhän ne kuuntelemalla kuullakkin, muutenhan mahonki voi kuulostaa saarnelta, tai toisin päin, jos ei ole mihin verrata. Itse olen todella skeptinen, mutta aika monet pitävät sitä itsestään selvyytenä, että mahonki on tumma, leppä kirkas, jne. Ja jotkut ovat sitä mieltä, että puukorvatkin ne erot kuulevat.
 
Jos joskus joitain sokkotestejä on täällä ollut, niin osanotto niihin on jostain syystä ollut todella vähäistä. FastEddien testiin ei osallistunut kukaan tässä ketjussa, Karvamammutin testiin hyvin harvat.
 
Eikös täällä ollut puhetta, että vaihtelu saman puulajin sisällä ovat suuria. En tiedä, mistä nuo puiden soundikuvaukset tulevat. Ehkä ne ovat keskiarvoja soitinrakentajien kokemuksista tietyistä puulajeista. Tai ehkäpä mitään ominaissoundia ei ole olemassakaan. En tiedä, itse en ole ainakaan tällaista väittänyt.
 
Omat kokemukset mahongista ovat Gibsonin Les Paulista ja se on ainakin kirkas kitara. Niin akustisesti kuin sähköillä. Eipä tarvitse trebleä lisätä straton jälkeen...
 
Mutta eikös kuulemma bassopuolella tunnistettu sokkotestissä bassojen puut? En tiedä, mutta näin tällä kirjoitettiin.
 
Itsellä ei juurikaan ole aikaa tuollaisille testeille. Kotona käytän vähäisen vapaa-aikani mielelläni muuten kuin tuollaisia testejä tekemällä. Töissä ei pysty kuuntelemaan. Eikä minun kuunteluni kerro muutenkaan mitään, joten joka tapauksessa sen todistusarvo on nolla...

Laulava Kylätohtori: Eikös täällä ollut puhetta, että vaihtelu saman puulajin sisällä ovat suuria. En tiedä, mistä nuo puiden soundikuvaukset tulevat. Ehkä ne ovat keskiarvoja soitinrakentajien kokemuksista tietyistä puulajeista. Tai ehkäpä mitään ominaissoundia ei ole olemassakaan. En tiedä, itse en ole ainakaan tällaista väittänyt.
 
Tässä on asiasta tietoa:
 
http://www.conradfp.com/pdf/ch4-Mechanical-Properties-of-Wood.pdf
 
The speed of sound in a structural material is a function of the modulus of elasticity and density. In wood, the speed of sound also varies with grain direction because the transverse modulus of elastivity is much less than the longitudinal value (as little as 1/20); the speed of sound across the grain is about one-fifth to one-third of the longitudinal value.
 
For example, a piece of wood with a longitudinal modulus of elasticity of 12.4 GPa (1.8 ´ 106 lbf/in2) and density of 480 kg/m3 (30 lb/ft3) would have a speed of sound in the longitudinal direction of about 3,800 m/s (12,500 ft/s).
 
In the transverse direction, modulus of elasticity would be about 690 MPa (100 ´ 103 lbf/in2) and the speed of sound approximately 890 m/s (2,900 ft/s).
 
The speed of sound decreases slightly with increasing frequency and amplitude
of vibration, although for most common applications this effect is too small to be significant. There is no recognized independent effect of species on the speed of sound.
 
Variability in the speed of sound in wood is directly related to the variability of modulus of elasticity and density.
 
Teollisessa kitaratuotannossa voidaan soittimien tonaalista toleranssia tämän perusteella säädellä joko tilaamalla tunnetusta puulajista puuta tietyllä toleranssilla painon mukaan tai ostaa tavara halvemmalla, sitten itse punnita tilatut puut ja lähettää raskaammat ja palat toiseen maahan koottavaksi toisella tehtaalla ja kevyemmät palat erikoistilaus-osaston ammatti-ihmisten koputeltavaksi.

Laulava Kylätohtori:
 
Omat kokemukset mahongista ovat Gibsonin Les Paulista ja se on ainakin kirkas kitara. Niin akustisesti kuin sähköillä. Eipä tarvitse trebleä lisätä straton jälkeen...
 
Ei sen kirkkauden väitetä yleensä tulevan vaahterakannesta?

varakeef: Ei sen kirkkauden väitetä yleensä tulevan vaahterakannesta?
 
Näinhän se muuten taitaa olla. Kirkas peli joka tapauksessa....

azlag: Näin facessa vastaavan linkin ja aihe alkoi kiinnostamaan, vaikkakin tämä varmaan on postattu jo lukuisia kertoja ketjun aikana (tipuin välissä pois) : lapiokitaroita https://www.youtube.com/watch?v=tc6gv-fbUDs

FensonGibder: Ei tota ole täällä ennen ollut. Kaveri osti parivuotta sitten paistinpannusta tehdyn sähköskitan ja teki sillä jonkun keikankin. Mitä itse kokeilin, niin karisi ne loputkin luulot röpöwoodista. Ei ne puut vaikuta vahvarista kuuluvaan saundiin.
 
Se, että joku vetää rautalapiolla (jossa puuvartta) säröillä tai vastaavanlaisella bassovehkeellä ja soundi on ihan ok ei suinkaan merkitse sitä, etteikö puilla olisi väliä tai ne ei kuuluisi sähköisessä soundissa. Sitä ok soundia saa aika monella eri runkomateriaalilla esim. Flaxwood sähkikset jne. (toki oli kyllä yllätys että lapiostakin saa ihan "toimivan" vehkeen tai sitten ei ;D (samainen vehje ja soundi jotain muuta kuin kohdillaan https://www.youtube.com/watch?v=BolnBHc3sgc )
 
Jos tuo Youtuubissa oleva hemmo olisi laitellu nuo samat tallat ja mikit siihen Gibsoniin tai Fenderiin niin eipä kuullostaisi samalta vehkeeltä, samoin jos tekisi kanisterista skitan niin kuin jotkut ovat tehneetkin ja sekään ei kuulosta Gibsonin Lespalta tai Fenderilta tai muilta merkeiltä vaan siltä kanisteriin tehdyltä soittimelta ja tätä tekee myös sähköisestikin. Soundiin vaikuttaa toki se koko paletti mistä se koostuu ja säröillä ja efekteillä ja mallinnoksillakin voidaan muokata siten, että alkuperiäinen ääni hukkuu eikä sitä hevin kuule.
 
Tuo kyseinen video tai muukaan täällä esitetty ei ole tuonut mitään uutta asiaan, jotta esimerkiksi mun mielipide muuttuisi asiasta ja olen edelleen sitä mieltä, että puut vaikuttavat siellä rungossa ja kaulalla siihen sähköiseen soundiin ja akustiseen soundiin, niin ne nuo rautalapionkin puuvarrella olevat osat sekä rauta osat tekevät.
 
Mutta jatkakaa rauhassa, mä luen mielenkiinnolla teijän kirjoituksia ja kerron sitten jos mielipiteeni muuttuu mutta tuskinpa ;D

Itse kyllä ihmettelen tuota karvamammuttitestiä, jossa erot olivat olemattomat. Omat strato ja lessu kuulostavat niiiin paljon erilaisilta, että pitää kitaraa vaihtaa kun kappale vaihtuu. Joskus stratosta ei vaan irtoa joku rosohevi tai balladi puhtailla. Toisaalta rautalanka vaikkapa shadowsin apache lessulla... ei, ei sentään vaikka tuossa on mikin puolitus. Sitten taas strato säröllä on jotenkin kiva moneen paikkaan. Se onkin ykköskeppi.
 
Itse olen sitä mieltä, että mahonki on bassovoittoisempi ja sen taajuusspektri on erityisen tasainen. Aika lailla muutenkin muistuttaa akustisen kitaran saundia. Leppä taas on kirkas, hyvin selektiivinen, erittäin kaukana akustisen saundista. Keskialue korostuu hyvin paljon, esim g-kieli aivan liikaakin.

Yallup: Itse kyllä ihmettelen tuota karvamammuttitestiä, jossa erot olivat olemattomat. Omat strato ja lessu kuulostavat niiiin paljon erilaisilta, että pitää kitaraa vaihtaa kun kappale vaihtuu.
 
Valtava ero soittajalle, saattaa olla merkityksetön ero kuulijalle.
 
Tähän johtopäätökseen tulin hankittuani kitarapäristimen. Sokkotestissä en erottanut ennen/jälkeen näytettä, mutta kaikki kitarat tuntuivat paremmilta (soittettavuus, soundi, resonanssi) käsittelyn jälkeen.

Meikä on pienessä puu-uskossa, mutta ei kannata unohtaa skaalaeroa esim. lespoja ja stratoja vertaillessa.

Arkka: Meikä on pienessä puu-uskossa, mutta ei kannata unohtaa skaalaeroa esim. lespoja ja stratoja vertaillessa.
 
Skaala tai mensuuri ei voi aiheuttaa suurta muutosta ääneen, ainakaan kun soitellaan nauhoilta. Kielen pituus ei vaikuta ratkaisevasti soitetaanko C tai D vaikka A-kielellä. Ehkä kielen kireys on hieman erilainen gibsonilla ja fenderillä, mutta ei sentään suuria merkitse. Jo aloitusääni ja näppäys on erilainen. Hiljakseen soiva kieli ei enää niinkään paljon. Soinnuissa sen parhaiten huomaa. En allekirjoita sitä, että vain itse huomaa. Kyllä vaimokin sanoo, jos joku biisi ei lähde jommalla kummalla. Isoja eroja. Puhunkin monesti "stratobiisistä" tai "lessukamasta".

Kyllä se on niin, että jos ei kuule eri kitaroiden vahvistetussa signaalissa eroja, on puurokorva. Tai sitten omistaa harvinaisen heikkoja kitaroita jos paistinpannu soundaa samalta. Tai sitten soittaa muutenkin jonkun MicroCuben läpi, jolloin kitara ihan oikeasti on ihan sama.

Yallup: Skaala tai mensuuri ei voi aiheuttaa suurta muutosta ääneen, ainakaan kun soitellaan nauhoilta. Kielen pituus ei vaikuta ratkaisevasti soitetaanko C tai D vaikka A-kielellä. Ehkä kielen kireys on hieman erilainen gibsonilla ja fenderillä, mutta ei sentään suuria merkitse. Jo aloitusääni ja näppäys on erilainen. Hiljakseen soiva kieli ei enää niinkään paljon. Soinnuissa sen parhaiten huomaa. En allekirjoita sitä, että vain itse huomaa. Kyllä vaimokin sanoo, jos joku biisi ei lähde jommalla kummalla. Isoja eroja. Puhunkin monesti "stratobiisistä" tai "lessukamasta".
 
Tästäkin on oma koulukuntansa, joka väittää että mensuuristakin johtuvia soinnillisa erojakin on.
 
http://www.novaxguitars.com/info/technical.html
 
Jos ei jaksa lukea, niin siinä on ydinajatus että fenderissä on paremmin soiva g-kieli (plain) ja gibsonissa ylä-e tai jotain siihen suuntaan.
 
Kyllä venytyksissä huomaa fenderissä selvää vastusta e-kielellä johtuen pienemmästä elastisuudesta, vaikka olisi ohuempi kielikin.
 
Käytin jossain vaiheessa fenderissä 10-setissä 9.5 paksuista kieltä, mutta se ei kovin paljoa vaikuttanut venytyksiin, ehkä saundiin hieman, mutta voi olla placebo-vaikutus.

Mr. Speed: Kyllä se on niin
 
Mikä on niin?
 
Perustele
- että ne erot tulevat puista
- ja miksi ne tulevat vain puista
- miten erotat mikä tulee puusta ja mikä muusta (kerro meille puukorville)
- kuinka suuri osuus eroista tulee puusta
- mitä puu tekee sille materia-aallolle jotta ero syntyy
- ja miten se ero käytännössä siirtyy sinne kieleen takaisin
 
Kaikki tähänastiset selitykset ovat sisältäneet fysikaalisesti mahdottomia ehdotuksia. Koittakaa koostaa järkevä kokonaisuus jossa kaikki lenkit ovat vahvoja ja uskottavia.