Kitarat: kitarakamat ›

LaMotta:...Esim Dragon II pari on täysin erilainen kuin se tavallinen HFS / Vintage Bass, joista hlökohtaisesti en niin kovin paljoa perusta...
 

 
Dragon II onkin herkkua. Näin jossain välissä myynnissä CE:n, jossa oli vanha kunnon JB & Jazz ja 5-asentoinen potikka muutettuna lespakytkimeksi. Näitä kaupattiin parannuksina.
 
Korealaisten mikit.. Sielläkin on nyt jo useampaa vaihtoehtoa. Tuossa vanhassa Santanassa (SE) on pikemminkin tummasävyinen pari. Kokemusta on myös parista 245-tyypistä. Tiedähäntä miksi, mutta jos ne vetää liian kauas kielistä, niistä tulee jotenkin sellainen voimaton ja kuitenkin repivä ääni. Vaan oikeassa kohdassa itselläni toimivat ihan ok. Parempiakin mikkejä toki on, en minä sillä. Vaan halpiskitaroiksi ihan kovaa tasoa nekin.
 
Tekniikasta en hirveästi arvaile, mutta sen verran kuitenkin että veikkaan korealaisia karkeahkoiksi alkuperäisen kopioksi ja eroista suurimmat tekee käämilangan paksuus.

Kertokaapa kokemuksia SE-malleista.

teleman: Kertokaapa kokemuksia SE-malleista.
 
Ihan perushyviä ja tasalaatuisia korealaisia. Samalta tehtaaltahan nuo tulevat kuin LTD:t, Deanit, Chapmanit sekä halvemmat Strandbergit. Korealaisista PRS:stä päässyt vuosien saatossa vanhempia Tremonteja, Mushokia, Custom 247 sekä Korinaa käpälöimään. Soivia pelejä kaikki olleet ja uudemmat varsin tasalaatuisen oloisia. Omistamassani Åkerfeldtistäkään ei juuri valittamista löytänyt viimeistelyn osalta. Lakkaa vähän enemmälti ja kansissa kaarta ujommasti isoveljiinsä verrattuna. Tykkäsin ko. kepissä sangen suuresti satiiniviimeistellystä wide fat -kaulasta, johon jo aiemmin omistamassani jenkki McCartyssa ihastuin.
 
Mikithän suurimmassa osassa on korealaisen BHK:n tuotoksia, joita mm. Epiphoneissakin käytellään. Ihan perushyvää palikkaa, PRS:n lisenssillä niitäkin kääritään, eli Åkerfeldtin mikit oli pyöritelty Customeista tuttujen HFS Treble ja Vintage Bassin pohjalta. Alkuperäisiä en ole kokeillut, joten vertaileminen sen puoleen hankalaa. En kuitenkaan kokenut tarvetta päivitykselle ja hoitivat asiansa. McCartyn paf-henkisemmistä tosin enempi diggailin, mutta makunsa kullakin.

teleman: Kertokaapa kokemuksia SE-malleista.
 
Vanhan mallin Santana
- siistiä työtä
- soi akustisestikin pitkään ja hartaasti
- istuu tassuun (mielipide toki, mutta yllättävän moneen tassuun on sopinut)
- yllättävän kevyt
- keskivertoa vähemmän kaularaudan kanssa tusaamista
- "oikeaa" soitinpuuta
-- mikrofoneissa säästetty
-- ei varsinaisesti mitään tekemistä Santanan itsensä/ko kitaramallin kanssa
-- vibratallan relumpi käyttö edellyttää satulan vaihtamista/vököstelyä
 
245
- siistiä työtä
- soi jne...
- kerää loput kommentit ylhäältä (Santanaa myöten, jos haluat ;D)
-- talla kiinteä, ts vire pysyy vain sinnepäin. Kromaus irtoaa vähän helponlaisesti. Säädettävä (jenkki-)versio maksaa enemmn kuin kitara itse.
 
Mikael Åkerfelt SE
- taas kerran puutavara ja työ kohdillaan
- ulkonäöstä tykkää jos tykkää
-- 24-nauhaisena tavallistakin kaulapainoisempi (myin pois, kun oli niin hankalaa elää sen kanssa)
-- vibratallan ja satulan yhteistyö Santanaa parempi, mutta ei amerikanserkun luokkaa
 
Pikatestattu myös vanha SE Semi Hollow, joka soi paremmin kuin suurin osa kohtaamistani 335-kopioista. Ostaisin oikeissa olosuhteissa.
 
Yleisesti voisin sanoa että itämailla tehdyksi tuotteeksi laatu on varsin tasaista. Painii samassa sarjassa Tokain kanssa. En ole ainakaan kuullut kenenkään saaneen varsinaista pommia. PRS on aina panostanut soitettavuuteen ja sama politiikka on myös korean versioissa. Uudemmat korealaiset ovat päivittyneet ulkonäössäkin lähemmäs amerikanserkkuja.
 
Mikrofoneissa ilmeisesti säästetty eniten. Niissä ei ole samanlaista eloa kuin ameriikanserkuissa. Omalle käsialalleni (hakkuutyömaa) pitää sovittaa korkeutta todella tarkasti, jos haluaa löytää dynamiikkaa.
 
Ehkä vähän PRS-lisää hinnoissa.

Komee on kyllä.

Eix vaa ookki?

Onko täällä PRS hc-faneja, jotka osaisi neuvoa?
 
Olen katsellut jotain 24 customin tapaista mallia. Saisi olla hiukan enemmän blingblingiä, kuten reunalistat otelaudassa, puinen lavan pinta, lavassa koristetta, ehkä kotkaa jne. Mitä malleja pitäisi googletella? On noita PRSiä niin loputtomasti eri malleja tehty, ettei säkkijärvellä osu. Mikkikytkin ilman muuta 5 pos blade. Tai 2-asentoinen kytkin. Ei rotateswitchiä.
 
E: Aikani räpellettyäni löysin avainsanaksi 'prs custom 24 artist'.
EE: Aijaijaijaijaijai......nam nam.
EEE: Kaverihan on ihan liekeissä noihin PRS-kitaroihin.
EEEE: (virkamies-äänellä) Köhömömn, niinkin voisi sanoa.

LaMotta: Onko täällä PRS hc-faneja, jotka osaisi neuvoa?
 
Olen katsellut jotain 24 customin tapaista mallia. Saisi olla hiukan enemmän blingblingiä, kuten reunalistat otelaudassa, puinen lavan pinta, lavassa koristetta, ehkä kotkaa jne. Mitä malleja pitäisi googletella? On noita PRSiä niin loputtomasti eri malleja tehty, ettei säkkijärvellä osu. Mikkikytkin ilman muuta 5 pos blade. Tai 2-asentoinen kytkin. Ei rotateswitchiä.
 
E: Aikani räpellettyäni löysin avainsanaksi 'prs custom 24 artist'.
EE: Aijaijaijaijaijai......nam nam.
EEE: Kaverihan on ihan liekeissä noihin PRS-kitaroihin.
EEEE: (virkamies-äänellä) Köhömömn, niinkin voisi sanoa.
 
Pistä private stockkia tilaukseen.

LaMotta: Onko täällä PRS hc-faneja, jotka osaisi neuvoa?
 
Olen katsellut jotain 24 customin tapaista mallia. Saisi olla hiukan enemmän blingblingiä, kuten reunalistat otelaudassa, puinen lavan pinta, lavassa koristetta, ehkä kotkaa jne. Mitä malleja pitäisi googletella? On noita PRSiä niin loputtomasti eri malleja tehty, ettei säkkijärvellä osu. Mikkikytkin ilman muuta 5 pos blade. Tai 2-asentoinen kytkin. Ei rotateswitchiä.
 
E: Aikani räpellettyäni löysin avainsanaksi 'prs custom 24 artist'.
EE: Aijaijaijaijaijai......nam nam.
EEE: Kaverihan on ihan liekeissä noihin PRS-kitaroihin.
EEEE: (virkamies-äänellä) Köhömömn, niinkin voisi sanoa.
 
Eikö tarpeeksi uusi CU24 Artisti veisi tarpeeksi pitkälle? Tai sitten joku Wood Library. Tarpeeksi uusissa CU24:sissa on vakiona toi 5 asentoinen blade, ja jossain vaiheessa tuli messiin myös reunalistat otelautaan. Artisteissa taas on sitten se lavan veneeri, kuten myös jossain Wood Libraryissakin.

Enpä ollut wood library-sarjasta aiemmin kuullutkaan.
Custom Artist kyllä vastaa hyvin pitkälle haettua tyyliä.

Rupespa gassittelemaan tuommoinen SE custom 24, hintavia vaan ovat, mikähän noissakin maksaa kun lähi-idässä tehdään, kaikki osat saa kuitenkin vaihtaa parempiin. Tallaratkaisukin näyttää sen verran poropietarilta että blokkia ja satuloita ei tarvii perus kaupasta vaivautua metsästämään, vai miten on?

tuskiz:..kaikki osat saa kuitenkin vaihtaa parempiin. Tallaratkaisukin näyttää sen verran poropietarilta..
 
Eipä ole (kolmeen omistettuun) tarvinnut vaihdella muita kuin satula. Yhteen. Senkin olisi saattanut korjailla hiomalla.
 
Toki mikrofoneista voi olla montaa mieltä. Amerikanserkkuihin verrattuna eloisuutta, dynamiikkaa/miksikä tuota nyt kutsuisi on vähemmän, mutta ei niitä SE-sarjalaisten mikkejä nyt varsinaisesti huonoiksi voi sanoa.

BugBadWolf: Eipä ole (kolmeen omistettuun) tarvinnut vaihdella muita kuin satula. Yhteen. Senkin olisi saattanut korjailla hiomalla.
 
Toki mikrofoneista voi olla montaa mieltä. Amerikanserkkuihin verrattuna eloisuutta, dynamiikkaa/miksikä tuota nyt kutsuisi on vähemmän, mutta ei niitä SE-sarjalaisten mikkejä nyt varsinaisesti huonoiksi voi sanoa.
 
Ei siinä, kalliimmatkin, mukamas paremmissa maissa valmistetut kitarat käyttää myös aika usein luokattomia osia, terveisin kolmen tonnin Gibson Les Paul tai Fender Stratocaster ja sinkkivalulla joka säässä -periaate, niissä ne vaan sentään voi vaihtaa jos siltä tuntuu. Kuulemma 2017 SE pärssisissä on vähän enemmän jenkkimalleja muistuttavat mikit, mutta jos ovat vieläkin keraamisilla magneeteillä niin ei paljoa nappaa, hauska sinänsä sillä ne edelliset oli tarkoitettu genrestä genreen kelpaaviksi, vaan kuinkahan moni soittaa samenttijazzia 14.jotain kOhm tehoisella tallamikillä.

tuskiz: Ei siinä, kalliimmatkin, mukamas paremmissa maissa valmistetut kitarat käyttää myös aika usein luokattomia osia, terveisin kolmen tonnin Gibson Les Paul tai Fender Stratocaster ja sinkkivalulla joka säässä -periaate, niissä ne vaan sentään voi vaihtaa jos siltä tuntuu. Kuulemma 2017 SE pärssisissä on vähän enemmän jenkkimalleja muistuttavat mikit, mutta jos ovat vieläkin keraamisilla magneeteillä niin ei paljoa nappaa, hauska sinänsä sillä ne edelliset oli tarkoitettu genrestä genreen kelpaaviksi, vaan kuinkahan moni soittaa samenttijazzia 14.jotain kOhm tehoisella tallamikillä.
 
Missä kolmen tonnin Fenderissä on sinkkiä mikään osa? Gibsonissa taitaa olla TOM:n runko ja stop tailpiece, ellei tuo viimeisin ole alumiinia.

tuskiz: ... 14.jotain kOhm tehoisella tallamikillä.
 
Resistanssilla ei voida kertoa mikistä mitään muuta varmaa, kuin sen kelan/kelojen aiheuttama resistanssi ohmeina. Mikäli varsinainen "kuumuus" ylipäätään ilmoitetaan muutoin kuin sanallisesti (Hot - Medium - Vintage), niin silloin kerrotaan antojännite millivoltteina (Output mV). Joka ei ole kovinkaan vertailukelpoinen eri valmistajien välillä. Ja useinhan tuollainen karkea sanallinen jako on aivan riittävä. Sillä "kuumuus" ei kerro sitä onko mikin soundi middle-painoitteinen, scoopattu vaiko jotain muuta.
Tässä DiMarzion taulukossa 10K humppari (Steve Morse Bridge) on käytännössä yhtä "kuuma", kuin 25K humppari (Super 3): http://www.dimarzio.com/pickups/hum … c&order=Output+mV&view=list
 
Ibanez JEM:n yksikelainen keskimikki on kalliimmissa esim. DiMarzio Evolution Middle, jonka resistanssi on yksikelaiselle melkoinen, eli ~12.5K (kilo-ohmia). Magneettina AlNiCo V.
JEM Jr:ssä keskimikki onkin keraamisella magneetilla varustettu ja ~5K. Humpparit ovat ~7K, eli niiden resistanssi on noin puolet Evolutioneista. Vaikka kummissakin on keraamiset magneetit.
 
Eli yksittäiseen materiaaliin tai kokonaisuuden kannalta epäolennaiseen lukuarvoon takertuminen saattaa joskus johtaa pahastikin harhaan. Sillä sinänsä supertehokas keraaminen magneetti voikin olla tavallista pienikokoisempi. Tai perinteisen kokoinen, mutta lisäksi on magneettikenttää heikentävä ilmarako napapalojen ja magneetin välissä. Tai onkin perinteistä suurempana & lisätehosta otetaan aivan kaikki irti, koska käämilankaa on tavallista vähemmän. Tms.

Thomannilla SE Custom 2016 malleja edullisesti tarjolla, mm:
 
https://www.thomann.de/fi/prs_se_custom_22_semi_hollow_or.htm
 
https://www.thomann.de/fi/prs_se_tremonti_custom_vsb.htm
 
https://www.thomann.de/fi/prs_se_custom_22_vsb.htm
 
Millaisia kokemuksia näistä SE Custom-sarjalaisista?

teleman: Kertokaapa kokemuksia SE-malleista.
 
Mulla on ollut SE Dave Navarro jo useamman vuoden ja tuo on minun mielestä hyvä kitara hintaisekseen. Soitettavuudeltaan tuo on kaikinpuolin kunnossa ja ainakin minun versio pitää vireen reippaammallakin kampeamisella.
Mikit ovat melko puhdikkaat ja puolitus tuo lisävaihtoehtoja.
Treble bleed sinne volyymipotikkaan pitäisi tehdä, mutta kun on jo tuollaisenakin pärjännyt...
Suosittelen ainakin kokeilemaan.

tuskiz: Rupespa gassittelemaan tuommoinen SE custom 24, hintavia vaan ovat, mikähän noissakin maksaa kun lähi-idässä tehdään, kaikki osat saa kuitenkin vaihtaa parempiin. Tallaratkaisukin näyttää sen verran poropietarilta että blokkia ja satuloita ei tarvii perus kaupasta vaivautua metsästämään, vai miten on?
 
Ei se Korea nyt kuitenkaan ihan Lähi-Idässä ole. Eikä ole enää edes mikään älyttömän halpa maa valmistaa kitaroita, arvostus ja laatu on nousussa. Käynyt sama homma, kuin Japanin kanssa. Hyviä kitaroita ne on, kyllähän esimerkiksi semmoset kaverit kuin Mikael Åkerfeldt ja Bernie Marsden vetelevät livenäkin SE:illä, eivätkä mitään ihan turhia soittoukkoja ole.

gazorlac: Ei se Korea nyt kuitenkaan ihan Lähi-Idässä ole. Eikä ole enää edes mikään älyttömän halpa maa valmistaa kitaroita, arvostus ja laatu on nousussa. Käynyt sama homma, kuin Japanin kanssa. Hyviä kitaroita ne on, kyllähän esimerkiksi semmoset kaverit kuin Mikael Åkerfeldt ja Bernie Marsden vetelevät livenäkin SE:illä, eivätkä mitään ihan turhia soittoukkoja ole.
 
Niinhän sitä toivoisi, että kauko-idän maat ottaisi japania kiinni laadullisessa tuotannossa niin, että lopulta eroa niiden kaikkien välillä ei kauheammin olisi eikä tarvitsisi pelätä mitään "kiinaritsoja"
Jotkut vanhat kädethän täällä on sanoneet, että kiinakin on parantanut tuottamiensa kitaroiden laatua huimasti sitten mannavuosien, ja tietysti nykyjään arvostettu japanikin oli aikoinaan sen ajan Kiina. PRS on kuitenkin aina ollut musta aika hyvä mallinnäyttäjä kun eka SE-sarjan kitara, Santana, lähti siltä pöydältä että pitäs saada huokea, mutta kuitenkin niin laadukas kitara että mies itse voisi sellaista soittaa lavalla, sittemmin en SE-kepeistä hirveästi parjausta ole kuullut poislukien "köyhän miehen PRS" kommentteja, vaan kuinkahan sekin nykyjään kun nuo 2017 SE:t muistuttaa jenkkimallejaan aina vaan enemmän.

tuskiz: Rupespa gassittelemaan tuommoinen SE custom 24, hintavia vaan ovat, mikähän noissakin maksaa kun lähi-idässä tehdään.
 
Kai sitä hintaa tulee kun aletaan 'parempaa' kantta ja lintuja otelautaan laittamaan?
 
Tallaratkaisukin näyttää sen verran poropietarilta että blokkia ja satuloita ei tarvii perus kaupasta vaivautua metsästämään, vai miten on?
 
Eipä osaa sanoa, että onko tallatsydeemi sama kuin usalaisissa. 'PRS-styled' tremoloita löytyy netistä huomattavasti 'oikeaa' tremoloa huokeammalla hinnalla. Onko nämä vaihtokelpoisia, en tiedä. Varmaan kannattaa miettiä, että ostaako korealaisen Customin vai käytettynä vaikkapa usalaisen CEn, jossa on ainakin kelvollinen tremolotsydeemi.