Kitarat: kitarakamat ›

Seba: ...turha sulle on sitä selostaa kun umpiluinen kanta on jo valittu.
 
...aneeminen sarkasmi... ...aiheuttaa vain myötähäpeää, etkä ilmeisesti ole lukenut tai sisäistänyt yhtään...
 
...vammainen tollo...
 
Tuo koomisen katkera ja älyllisesti heikkotasoinen itkupotkuraivarisi oli kyllä täysin turha. Mitään kantaa en ole lukkoon lyönyt, enhän minä muutoin olisi asiasta mitään kysynyt. Skeptinen toki olen, etenkin kun sinun kaltaisesi tyypit asiasta paasaavat. Kyllä silloin on jotain vialla, jos asioita ei saa kritisoida ja pohdiskella ilman, että joku samantien pillastuu. Etenkin kun on kyse jostain kitarakamasta, eikä uskonnosta.
 
Ja ei, en tosiaankaan ole koskaan kuullut minkään kitaran menevän "auki" ja sitten taas "kiinni". En ole moisesta ilmiöstä koskaan aikaisemmin kuullut. Siksipä kysyinkin, että mitä ihmettä tuo "auki" oikein mahtaa tarkoittaa.
En siis nyt hetkeäkään epäile, ettetkö sinä ja moni muukin kuulisi sitä. Mutta kiinnostaisi tietää, onko se puhtaasti psykoakustiikkaa, vai onko asialle jotain sellaista perustelua, jonka voisi nauruun purskahtamatta lukea. Se on täysin sivuseikka, että liittyykö siihen joku mikroskooppi vaiko ei.

Pysyttäskö nyt itse kukin asialinjalla kun ei tuolla henkilökohtasuuksiin menemisellä ja sarkasmilla saavuteta mitään, varsinkaan tämmösessä aiheessa.

Groke: ...Tuo koomisen katkera ja älyllisesti heikkotasoinen itkupotkuraivarisi oli kyllä täysin turha. blaablaa...
 
Tervetuloa testaamaan ennen ja jälkeen tulosta Espooseen. Mulla on yksi basso nyt pärisemässä ja seuraava pistetään tulille viikonloppuna. Turha näistä on vatvoa sen kummemmin ilman omakohtaista testausta.

Kyllähän soittimien auki soittamisesta on puhuttu iät ajat, varsinkin viulistit ovat ollet ilmiön olemassaolosta vakuuttuneita. Ja myös siitä, että soittamattomuus jotenkin sulkisi herkän instrumentin.
 
Jotan sen värinän on uskottu tekevän, en ole koskaan kuullut selitystä mitä se tekisi. Voi se jotain tehdäkin.
 
Kun ajatusta sitten vielä siirretään umpilankkusähkiksiin alkaa skeptismi herätä. Ehkä nyt akustiseen kitaraan, mutta joku raja sentään.

Kun täällä nyt skeptiokoidaan, niin olisiko kenelläkään selitystä, miksi kitaran lakkaus vaikuttaa niin paljon soundiin. Siis näin väitetään, mutta mihin se perustuu? En tiedä, mutta kuulostaa melko oudolta....

Groke: Tuo koomisen katkera ja älyllisesti heikkotasoinen itkupotkuraivarisi oli kyllä täysin turha. Mitään kantaa en ole lukkoon lyönyt, enhän minä muutoin olisi asiasta mitään kysynyt. Skeptinen toki olen, etenkin kun sinun kaltaisesi tyypit asiasta paasaavat. Kyllä silloin on jotain vialla, jos asioita ei saa kritisoida ja pohdiskella ilman, että joku samantien pillastuu. Etenkin kun on kyse jostain kitarakamasta, eikä uskonnosta.
 
Olipa varsinainen raivari :)
Mulle nyt on ihan sama mitä olet laitteista mieltä ja miksi, mutta kun laitetaan mukanokkelaa kritiikkiä ilman pienintäkään kokemusta niin onhan se noloa.
Kokeile ja hauku sitten. Niin minäkin ajattelin tekeväni, mutta toisin kävi.
Mutta maltoin olla aiheesta viisastelematta kunnes oli jotain kosketuspintaa.
 

Ja ei, en tosiaankaan ole koskaan kuullut minkään kitaran menevän "auki" ja sitten taas "kiinni". En ole moisesta ilmiöstä koskaan aikaisemmin kuullut. Siksipä kysyinkin, että mitä ihmettä tuo "auki" oikein mahtaa tarkoittaa.
En siis nyt hetkeäkään epäile, ettetkö sinä ja moni muukin kuulisi sitä. Mutta kiinnostaisi tietää, onko se puhtaasti psykoakustiikkaa, vai onko asialle jotain sellaista perustelua, jonka voisi nauruun purskahtamatta lukea. Se on täysin sivuseikka, että liittyykö siihen joku mikroskooppi vaiko ei.
 
No et kyllä kovin paljoa soittimiin ole perehtynyt jos et aiheesta ole edes kuullut.
Tuo nyt pitäisi ihan peruskauraa olla akustisissa soittimissa. Voithan sä mennä joillekin sellisteille kertomassa että se on psykoakustiikkaa ellei ne osaa selittää mitä solurakenteessa tapahtuu.
Eri asia tietenkin jos ei kuule eroa tukkoisen ja avoimen saundin välillä.

Laulava Kylätohtori: Kun täällä nyt skeptiokoidaan, niin olisiko kenelläkään selitystä, miksi kitaran lakkaus vaikuttaa niin paljon soundiin. Siis näin väitetään, mutta mihin se perustuu? En tiedä, mutta kuulostaa melko oudolta....
 
Polyuretaanilla (oikea sana?) kai on ollut tapana joutua lakkaamaan paksumpi kerros kuin nitrolla? Ja se on muutenkin kovempi aine, eli puun ympärillä on paksumpi ja kovempi "kotelo" joka vaikeuttaa puun resoinointia. Tai sitten kysymys on jostain muusta ...

varakeef: Kyllähän soittimien auki soittamisesta on puhuttu iät ajat, varsinkin viulistit ovat ollet ilmiön olemassaolosta vakuuttuneita. Ja myös siitä, että soittamattomuus jotenkin sulkisi herkän instrumentin.
 
Jotan sen värinän on uskottu tekevän, en ole koskaan kuullut selitystä mitä se tekisi. Voi se jotain tehdäkin.
 
Ei kai tuosta mitään yksiselitteistä laboratoriotutkimusta taida olla edes tehty, spekulaatioita on kauheasti, varsinaista faktaa ei taida olla kuin se mitä omin korvin voi todeta.

Kun ajatusta sitten vielä siirretään umpilankkusähkiksiin alkaa skeptismi herätä. Ehkä nyt akustiseen kitaraan, mutta joku raja sentään.
 
Nauratti kyllä kun laite tuli markkinoille, ei naurata enää.
Kannattaa kokeilla jos saa jostain lainaan. Eihän se välttämättä galaxeja räjäytä, mutta itse olen varsin tyytyväinen tuloksiin.
Yllättävää oli että akkarissa ero oli pienimmästä päästä, mutta kai tuollaisessa kiinanihmeessä on niin laatupuita käytetty että se on parasta bestiä suoraan hihnalta :) eiku..
jos ois oma laite ollut, ois voinut antaa päristä viikon ja katsoa sitten uusiksi. Telessäkin eroa ei huomannut kuin vasta reilusti 100 jälkeen.
Eikä kaikkiin varmasti muutosta tule silloinkaan.

Seba: Jos et koskaan ole kuullut esim akustisen soittimen aukeamista, ne kun saattaa alkaa tukkeentua parin kuukauden soittamattomuudestakin ja "aueta" ihan tunnin soitolla, niin turha
 
Jospa joku osaisi selittää lyhyesti tämän asian tieteellisen puolen. Varmasti joku on keksinyt mistä se johtuu. Muuten tämä juttu alkaa muistuttaa crossfit-fanaatikkojen vaahtoamista. "Crossfit on paras laji, parempi kuin mikään muu." Eikä edes maksa paljon!

Täällä skeptisesti asiaan suhtautuvat ne jotka eivät ole kokeilleet tai edes nähneet. Ne jotka ovat kokeilleet eivät ainakaan ole tulleet esiin että homma on huuhaata. En minä itsekään siihen kovin paljon luottanut, mutta kun maailman kovin kitaranrakentaja Kari Nieminen sanoi että se todella toimii, oli itsekin asia selvitettävä. Toimii se.

Hmm, jännä. Tuohan pitää kokeilla. Kuka lainaa viikoksi?

hollstro: Täällä skeptisesti asiaan suhtautuvat ne jotka eivät ole kokeilleet tai edes nähneet.
 
Netissä on nykyisin aika paljon turffaajia jotka mainostaa jotakin tuotetta. Esim. crossfittiä. Mihinkään ei voi enää luottaa. No, oikeastaan koskaan ei ole voinut...

Sammo: Polyuretaanilla (oikea sana?) kai on ollut tapana joutua lakkaamaan paksumpi kerros kuin nitrolla? Ja se on muutenkin kovempi aine, eli puun ympärillä on paksumpi ja kovempi "kotelo" joka vaikeuttaa puun resoinointia. Tai sitten kysymys on jostain muusta ...
 
PU-lakkahan on käytännössä sama kun puu tukittaisiin muovilla. Tai niinhän siinä juuri tehdään. Tokihan kaikki kerrokset puun pinnalla pienentää resonointia, riippuen maalista ja kerrosvahvuuksista.
PU-lakkaa on yleensä järjettömän paksu kerros, kun taasen nitroa useampi ohut. Nitro hengittää ja kellastuu ym, PU on kuin pakasta vedetty lähes ikuisesti jos sitä ei kolhita. Riippuu mistä kukin pitää.

Toi kitaran päristin on tehty emuloimaan sisään/aukisoittamista ja saa aikaan samat tulokset mutta nopeammin, kun se ei lepää vaan voi päristä 24/7.
 
Oikeastaan tässä pitää miettiä näitä asioista:
- miksi jotkut soittimet menevät tukkoon jos niillä ei soita?
- miksi soittaminen avaa sointia?
- miksi akustisissa soittimissa sisäänsoittaminen on tarpeen? Viuliussa, selloissa ja kontrabassoissa ilmiö on laajasti tunnettu ja tunnustettu.
 
Kai näihin joku vastuksen tietää. ToneRiten sivulla juttu on aika korkealentoista niinkuin jenkkivalmistajilla aina, joten siihen ei voi suhtautua vakavasti. Voihan se olla tottakin.

Krice: Netissä on nykyisin aika paljon turffaajia jotka mainostaa jotakin tuotetta. Esim. crossfittiä. Mihinkään ei voi enää luottaa. No, oikeastaan koskaan ei ole voinut...
 
Ah, Krice ja turffaajat. Miksi tuli helvetinmoinen déjà-vu? Ihan kuin olisin törmännyt tähän joskus ennenkin? Hmmm...

hollstro: Oikeastaan tässä pitää miettiä näitä asioista:
- miksi jotkut soittimet menevät tukkoon jos niillä ei soita?
- miksi soittaminen avaa sointia?
- miksi akustisissa soittimissa sisäänsoittaminen on tarpeen? Viuliussa, selloissa ja kontrabassoissa ilmiö on laajasti tunnettu ja tunnustettu.
 
Helpompaa on vaan dumata ja näkemättä/kuulematta paskaa meininki. Perus Mnettiä.

Krice: Jospa joku osaisi selittää lyhyesti tämän asian tieteellisen puolen. Varmasti joku on keksinyt mistä se johtuu. Muuten tämä juttu alkaa muistuttaa crossfit-fanaatikkojen vaahtoamista. "Crossfit on paras laji, parempi kuin mikään muu." Eikä edes maksa paljon!
 
Varmasti joku osaisikin, ja olisihan tuo mielenkiintoinen asia tutkittavaksikin, paljon tyhjänpäiväisempiäkin asioita tutkitaan vtt:llä isolla rahalla.
Suurimmalle osalle silti riittää se mitä omin aistein pystyy selkeästi toteamaan.

balzary: Tervetuloa testaamaan ennen ja jälkeen tulosta Espooseen. Mulla on yksi basso nyt pärisemässä ja seuraava pistetään tulille viikonloppuna. Turha näistä on vatvoa sen kummemmin ilman omakohtaista testausta.
 
Kiitoksia vain kutsusta, mutta en näillä näkymin lähde tämän aparaatin vuoksi Espooseen saakka matkustelemaan. Oma arvaukseni on, että sinä kuulisit eron ja minä en. Ja sitten pitäisi pähkäillä, että miksi ihmeessä niin kävi. Toki itsekin vakuutun viimeistään sokkotestissa, ihan vain peritaatteesta vastustamisen sijaan.
Mutta muulloin - suuntaan tai toiseen - oleva ennakkoasenne tuppaa vaikuttamaan, kun kuunnellaan välikaapeleita, maistellaan viinejä jne. Toki jos ero on tarpeeksi suuri ja selkeä, niin sitten se on juuri sitä ja se on pulinat pois. Jolloin edelleenkin itseäni kiinnostaa, että mistäköhän ihmeestä mahtaa olla kyse.
 

 
Seba: Olipa varsinainen raivari :)
 
Kielenkäyttösi oli niin hiekkalaatikkotasoa, että tulkitsin sinun saaneen kilarin, koska mielestäsi loukkasin juuri sinua olemalla tuollainen ilkeä skeptikko laitetta kohtaan. Ja aivovaurioinen jne. Oma tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut ketään henkilöä täällä loukata, mutta sinä päätit kääntää asian henkilökohtaiseksi.
 
Seba: Mulle nyt on ihan sama mitä olet laitteista mieltä...
 
Jostain syystä en nyt kyllä oikein usko sinua....
 
Seba: Niin minäkin ajattelin tekeväni, mutta toisin kävi.
Mutta maltoin olla aiheesta viisastelematta kunnes oli jotain kosketuspintaa.
 
Kuuntelitko siis sokkona? Eli minähän nimenomaan hain sitä, että onko kyseessä psykoakustinen ilmiö, vaiko täysin todellinen fyysinen ero kitarassa, joka on korvin kuultavissa (= myös sokkona). Mikäli on niin, että kumpikaan meistä ei ole koskaan sokkona kuunnellut, niin sitten kumpikaan meistä ei ole sokkona kuunnellut.
Kyllähän joka toinen kalliit välikaapelit ostanut High End -harrastaja kuulee vaikka mitä uusia ääniä, ainakin niin kauan kuin onnistuu välttelemään sokkotestiä. Eikä siinä tietenkään mitään pahaa tai väärää ole, että ei koskaan tee sokkotestejä, vaan vain nauttii paremmista välijohdoista tai mitkä nyt ovatkaan. Mutta ei se nyt kuitenkaan sitä tarkoita, että olisi varaa mitä tahansa suustaan päästää ja suuttua heti kun joku on epäileväinen.
 
Seba: No et kyllä kovin paljoa soittimiin ole perehtynyt jos et aiheesta ole edes kuullut.
Tuo nyt pitäisi ihan peruskauraa olla akustisissa soittimissa.
 
En tosiaankaan ole koskaan kuullut kenenkään kitaristin ikinä milloinkaan puhuvan siitä, että hänen kitaransa on välillä "auki" ja välillä taas "kiinni". Enkä ole mistään kitaralehdestä tai kitarakirjastakaan koskaan lukenut tuosta ilmiöstä. Enkä itse siis ole moista livenä kuullut, mutta sinähän jo edellä asiantuntevasti perustelitkin että miksi näin on.
 
Kuitenkin herää väistämättä kysymys, että miksiköhän ihmeessä näin on, jos se todellakin on sellaista peruskauraa? Vai olisiko sittenkin niin, että se ei olekaan peruskauraa, vaan enemmänkin sellaista ns. hifistelyä, josta useimmat muutkaan kitaran omistajat eivät ole kuulleet. Ja siksi he eivät sellaisesta puhu ja siksi sellaisesta ei kitarakirjoihin kirjoiteta. Ja ne jotka asiasta todella kirjoittavat, käsittelevätkin itse asiassa Stradivariusta, eivätkä jotain Stratocasteria.
 
Seba: Voithan sä mennä joillekin sellisteille...
 
Toki voisin, mutta kitaroista tässä kait on ollut puhe. Jopa muistakin kuin vain akustisista ja puoliakustisista kitaroista.

Groke: Toki voisin, mutta kitaroista tässä kait on ollut puhe. Jopa muistakin kuin vain akustisista ja puoliakustisista kitaroista.
 
Kyllä se sähkökitarakin on akustinen soitin. Vai eikä sun kitaroista kuulu mitään kun niitä soittaa ilman vahvistinta? Akustinen sointi on kokonaisuuden summa ja se miten kielet sen ansiosta värähtelevät vaikuttaa (ja vain se) minkä saundin mikki kielistä poimii. Mikkien eroista kyllä jaksetaan vouhkata, mutta se ei tunnu kaikile aukeavan että se on niitä pienimpiä asioita kitaran soinnisssa. Mikin paikka ja tyyppi on paljon isompi juttu kuin se onko PAF-kloonin valmistaja Gibson vai Seymor Duncan.

hollstro: Kyllä se sähkökitarakin on akustinen soitin. Vai eikä sun kitaroista kuulu mitään kun niitä soittaa ilman vahvistinta? Akustinen sointi on kokonaisuuden summa ja se miten kielet sen ansiosta värähtelevät vaikuttaa (ja vain se) minkä saundin mikki kielistä poimii. Mikkien eroista kyllä jaksetaan vouhkata, mutta se ei tunnu kaikile aukeavan että se on niitä pienimpiä asioita kitaran soinnisssa. Mikin paikka ja tyyppi on paljon isompi juttu kuin se onko PAF-kloonin valmistaja Gibson vai Seymor Duncan.
 
Tämä on totta, mutta ei esimerkiksi eri humpparien erojakaan ole mitään järkeä vähätellä. Omalla kohallani kaikki vähänkin tehokkaammat humpparit mitä oon ikinä kokeillut on niin kamalan kuulosia, etten viitsi niillä ees soittaa. Ja avoimin mielin on tullut kokeiltua. Erot on TODELLA isoja niidenkin välillä. Jos nyt kahta just samalla tavalla speksattua mikkiä lähetään vertaamaan niin onhan se nyt selvä juttu, ettei niiden väliset erot oo yhtä isoja.