Kitarat: kitarakamat ›

P-man: Noitten riffien perusteella, mä jättäisin buddat ja kaikki 1x12 combot sinne kaupanhyllylle ja alkaisin katselee oikeita Hi Gain vahvistimia.
 
Ainakin Buddan ja varmasti myös Rockerverbin särökanava on kyllä ihan nykymittapuullakin "high gain" - siellä on ruttua tarjolla aika paljon enemmän kuin ns. rokkivahvistimissa - nuo eivät ole mitään JTM45:iä tai Deluxe Reverbejä, tai edes JCM800:ia - kummassakin on tarjolla säröä luultavasti enemmän kuin mitä kysyjä on edes vailla. Särön laadun pitäisi olla ratkaisevampaa kuin särön määrä, koska harvasta vahvistimesta se oikeasti loppuu kesken. Lopputuloksen rankkuus ja vahvistusasteiden määrä eivät korreloi.
 
Ja miksiköhän ihmeessä 1x12-combolla ei voisi soittaa ihan mitä tahansa musaa - varsinkin jos ollaan vailla kätevää pakettia ja roudattavuutta?
 
EDIT: Jäsentelyä.

Vladi: Nääh, noiden klippien ideana oli lähinnä yrittää loihtia se kuuluisa ja niin kehuttu Mark IV:n soundi ulos. En onnistunu.
 
Sitäpaitsi raskaaseen soittoon ei mun mielestä todellakaan vaadita paljoa säröä. Kaikenmaailman 6505+:at sun muut kuulostaa kivalta juu, mutten minä semmoisilla soittele tai edes halua soitella. Yks kaverini vetelee Voxin AC30:llä ja parilla säröpurkilla varsin vakuuttavia soundeja rockiin ja progehommiin. Säröä on vähän, mutta kaverilla on todella hyvä tatsi. Itsekkin pyrin siihen, että rankkuun lähtis enemmän sormista ja tatsista kuin särön määrästä. Valitettavasti nykyään tuntuu olevan trendinä, että mitä enemmän säröä, kitarassa kieliä ja matalampi vire, niin sitä "rankempaa" soitto on.
 
Säröä ei tarviikkaan älyttömästi, mut sitä munaa ja meisseliä! Tiedät varmaan mitä tarkoitan.
5150, ENGL:t ,Recto..

P-man: Säröä ei tarviikkaan älyttömästi, mut sitä munaa ja meisseliä! Tiedät varmaan mitä tarkoitan.
5150, ENGL:t ,Recto..
 
Mä olen tullut omilla korvillani siihen tulokseen, että nuo mainitsemasi M&M asustavat ihan muissa koneissa, jos on uskominen sitä huhua, jonka mukaan suurin osa nykymetallista äänitetään yleensä jollakin noista kolmesta mainitsemastasi vahvistimesta.

Nurkan takana tuplaa tarjolla...

P-man: Säröä ei tarviikkaan älyttömästi, mut sitä munaa ja meisseliä! Tiedät varmaan mitä tarkoitan.
5150, ENGL:t ,Recto..
 
Riippuu kyllä niin paljon vahvistimesta ja siitä, minkä mieltää rankaksi. Mun mielestä rankka soundi on sellainen ärjyvä keskiäänipainoitteinen, joka leikkaa bändisoitossa läpi eikä tuuttaa tajuttomia määriä bassoa. Esim. Rect-o-verb joka mulla käväisi oli näiden asioiden täydellinen vastakohta enkä tykänny siitä pätkääkään.
 
Mutta sen verta kuitenkin selvennän, että esim. Buddalla ja Orangella lähtee tarvittaessa enemmän kuin hyvin ne metallitkin. Jokapaikan höylä siis hakusessa, mutta painotus ei ole niin paljoa metallipuolella kuin joskus aikoinaan. :)

Jucciz: Ainakin Buddan ja varmasti myös Rockerverbin särökanava on kyllä ihan nykymittapuullakin "high gain" - siellä on ruttua tarjolla aika paljon enemmän kuin ns. rokkivahvistimissa - nuo eivät ole mitään JTM45:iä tai Deluxe Reverbejä, tai edes JCM800:ia - kummassakin on tarjolla säröä luultavasti enemmän kuin mitä kysyjä on edes vailla. Särön laadun pitäisi olla ratkaisevampaa kuin särön määrä, koska harvasta vahvistimesta se oikeasti loppuu kesken. Lopputuloksen rankkuus ja vahvistusasteiden määrä eivät korreloi.
 
Ja miksiköhän ihmeessä 1x12-combolla ei voisi soittaa ihan mitä tahansa musaa - varsinkin jos ollaan vailla kätevää pakettia ja roudattavuutta?
 
EDIT: Jäsentelyä.
 
No voi ne olla "high gain", mut se särön luonne juurikin.. ja combollakin voi soittaa. 4x12 vaan kuullostaa metallissa paremmalta.

Voishan sen niinkin muotoilla, että "jos haluat erottua soundillasi joukosta yhtä paljon kuin tämän hetken kaikki metallibändit toisistaan, osta ihmeessä 5150, ENGL tai Recto."

P-man: No voi ne olla "high gain", mut se särön luonne juurikin.. ja combollakin voi soittaa. 4x12 vaan kuullostaa metallissa paremmalta.
 
Kuulostaa. Ja ei automaattisesti paremmalta vaan ainostaan erilaiselta. Sun maku ei ole kaikkien maku.

P-man: No voi ne olla "high gain", mut se särön luonne juurikin.. ja combollakin voi soittaa. 4x12 vaan kuullostaa metallissa paremmalta.
 
Tässä taas voitais kysyä että mikä on "metallia" kenellekkin. Toisille se metallisoundi on Slayeria, joillekkin se Megadeth tai Metallica, joillekkin Messugah ja joillekkin DT. Metallia kaikkai mutta aika erilaista. Mä kuitenkin oon testannu Rectoja ja 6505+:aa eikä ne oo se suunta, mihin haluan lähteä soundiani kehittämään. :)

Jucciz: Aika jännä sanavalinta.
 
Mitä, ihan oikeinhan se oli?

Vladi: Riippuu kyllä niin paljon vahvistimesta ja siitä, minkä mieltää rankaksi. Mun mielestä rankka soundi on sellainen ärjyvä keskiäänipainoitteinen, joka leikkaa bändisoitossa läpi eikä tuuttaa tajuttomia määriä bassoa. Esim. Rect-o-verb joka mulla käväisi oli näiden asioiden täydellinen vastakohta enkä tykänny siitä pätkääkään.
 
Mutta sen verta kuitenkin selvennän, että esim. Buddalla ja Orangella lähtee tarvittaessa enemmän kuin hyvin ne metallitkin. Jokapaikan höylä siis hakusessa, mutta painotus ei ole niin paljoa metallipuolella kuin joskus aikoinaan. :)
 
Kyllä noista heviyrmyistäkin saa sitä keskiääntä. Hi-gain vahvari ei tarkota automaattisesti middlescooppia. Ehkä eniten sen "marsumainen" "rouheus" on se mikä ENGL, Mesa yms akselista puuttuu. Mikä Mesassa susta oli sellasta mistä et pitänyt? On totta, ettei sen keskialue silleen räyhää, mutta se tarvitsee oikean kaapin, ettei se ole pelkkää alakertatuubaa.
 
Itse pidän Orangea rouheana vahvarina. Clippien perusteella..En siis ole kokeillut. Sama homma koskee Buddaa. Eli säröä saa varmasti tarpeeksi, mutta on silti enemmän "rock" kuin metal. Tätä "rouheutta" ei saa millään pois, vaikka kuinka ymppäisi säröä, ja kuoppaisi keskiääntä. Lisäksi mikit eivät tätä pelasta. Niillä voidaan korkeintaan kompressoida signaalia, mutteivat ne tiukenna soundia tarpeeksi.
 
Juurikin, varmaan mitä P-man hakee tässä takaa on se, että nää rock vahvarit on rrrrouheita, niinku kunnon rrrrocki yleisesti. Kunnon hi-gainerit sitten ovat enempi metal, ja se rouheus, jota välttämättä metallissa ei kaivata on poissa. Soundi on tiukempi yms.

Jucciz: Aika jännä sanavalinta.
 
Katsos toveri Jucciz, mä näen soundin kehittymisen osana soittajana kehittymistä. Tuskinpa on ainoatakaan kitaristia joka löytää sen unelmasoundin ja jämähtää lopuksi elämäkseen siihen? Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, haluan viedä soundiani vähempigainisempaan suuntaan, mutta säilyttää tiettyä ärhäkkyyttä siinä silti. Tähän tarkoitukseen EL34-henkinen laite olisi varmasti omiaan. Esim. testaamani Orange Rocker oli erittäin lähellä sitä mitä hain. :)

Juicy: Mitä, ihan oikeinhan se oli?
 
Hymiöhän siellä oli perässä, eikä lainkaan syyttä. Jos kaveri on päättänyt suunnistaa kohti terveempää soundia, eihän tässä voi kuin iloita. Tällöin on sanomattakin on selvää, että modernit higain-mörssärit eivät ole se suunta, johon ollaan matkalla, nyt kun ketjua on pidempään lukenut.

Mr. Speed: Kyllä noista heviyrmyistäkin saa sitä keskiääntä...
 
Sulla on hyvä pointti ei siinä. Mä vaan lähinnä koen kasvaneeni irti noista metallisoundeista jonkun verran ja haluan nimenomaan sitä rockin rouheutta mukaan. Sen takia en edes harkitse mitään Engl- tai Peavey-osaston jyriä.

Vladi: Tässä taas voitais kysyä että mikä on "metallia" kenellekkin. Toisille se metallisoundi on Slayeria, joillekkin se Megadeth tai Metallica, joillekkin Messugah ja joillekkin DT. Metallia kaikkai mutta aika erilaista. Mä kuitenkin oon testannu Rectoja ja 6505+:aa eikä ne oo se suunta, mihin haluan lähteä soundiani kehittämään. :)
 
Metalli onkin niin laaja käsite. Tästä johtuen luultavasti niin moni harrastaa tätä genrerunkkausta sen suhteen. Millasta metallia sä sitten soittelet? Jos DT kiinnostaa, niin kuin olen antanut itselleni ymmärtää aiemmin, tuo Mark IV on just se juttu. Ainoa mitä sun mun mielestä kannattais koettaa ois esim. joku 212 suljettu kaappi.

Vladi: Katsos toveri Jucciz, mä näen soundin kehittymisen osana soittajana kehittymistä. Tuskinpa on ainoatakaan kitaristia joka löytää sen unelmasoundin ja jämähtää lopuksi elämäkseen siihen? Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, haluan viedä soundiani vähempigainisempaan suuntaan, mutta säilyttää tiettyä ärhäkkyyttä siinä silti. Tähän tarkoitukseen EL34-henkinen laite olisi varmasti omiaan. Esim. testaamani Orange Rocker oli erittäin lähellä sitä mitä hain. :)
 
Juu eiku tarkotin sitä, että "kehittäminen" ei oo ensimmäinen sana, mikä tulis mieleen kuvaamastasi tilanteesta yllä. Siksi siinä varmaan olikin hymiö perässä. ;)
 
Hyvä suunta sulla mun mielestä on: ärhäkkyys on hyvä juttu ja gainin tiputtaminen varmasti tuo soundiin toivottua selkeyttä ja mikä parasta (pahinta?): se pakottaa soittamaan paremmin.

Jucciz: Hymiöhän siellä oli perässä, eikä lainkaan syyttä. Jos kaveri on päättänyt suunnistaa kohti terveempää soundia, eihän tässä voi kuin iloita. Tällöin on sanomattakin on selvää, että modernit higain-mörssärit eivät ole se suunta, johon ollaan matkalla, nyt kun ketjua on pidempään lukenut.
 
Hymiötä en näe missään edelleenkään (sun viestissäs), ja mitä ihmettä tarkoitat "terveemmällä" soundilla?
 
Onko Hi-gain-soundit jotenkin sairaammat? Jos näin on, niin en kyllä halua siitä parantuakaan. =)

Juicy: Hymiötä en näe missään edelleenkään
 
On siellä, silmä käteen =D

Mr. Speed: Metalli onkin niin laaja käsite. Tästä johtuen luultavasti niin moni harrastaa tätä genrerunkkausta sen suhteen. Millasta metallia sä sitten soittelet? Jos DT kiinnostaa, niin kuin olen antanut itselleni ymmärtää aiemmin, tuo Mark IV on just se juttu. Ainoa mitä sun mun mielestä kannattais koettaa ois esim. joku 212 suljettu kaappi.
 
Tätä mä just tarkotan metallisoundeista irti kasvamisella, eli esim. DT:n kitarasoundit viimeisen kymmenen vuoden aikaisilta levyiltä ei kuulosta omaan korvaan enää kovinkaan kummoisilta. Kun taas Skid Row, Gunnarit ja Extreme kuulostaa erittäin hyvältä korvaan. Haluan kuitenkin jättää itselleni mahdollisuuden satunnaiseen metallirämpyttelyyn hyvillä soundeilla, siksi vaihtoehtoina on Orangen kaltaiset härvelit.
 
E: Yritän tässä siis selventää sulle (ja varmaan hieman itsellenikin) että mitä tässä ollaan hakemassa ja miksi tuota Mark IV:tä myyn.

Vladi: Sulla on hyvä pointti ei siinä. Mä vaan lähinnä koen kasvaneeni irti noista metallisoundeista jonkun verran ja haluan nimenomaan sitä rockin rouheutta mukaan. Sen takia en edes harkitse mitään Engl- tai Peavey-osaston jyriä.
 
Aivan. Tässä tilanteessa. Käy testimässä VHT/Fryette osasta. Pittbulli vois olla se juttu. Ei ole ihan samanlainen jyrä kuin UL, mutta samaan suuntaan. Ainakin UL:stä saa säädettyä seka jenkkiä että brittiä ;) Siksi pidänkin siitä, koska Recto ei miellytä, mutta vihaan Marsujen "marsumaisuutta" :) Toinen mikä kannattaisi katsastaa on Sig X. Ei mikään älyttömän tiukka, eikä mikään hiiwimörssäri. Enemmän sellanen midgainkone, ja nappuloita on enempi ku laki sallii.
 
Lisäksi, jos Megadeth on se mitä haluat, niin testaa ihmeessä se JVM410. Se on kuitenkin Mustainen livevahvari nykyään, eli soundillisesti luulis pääsevän lähelle.