Kitarat: kitarakamat ›

Puuhis1: Mikä Re-issuemalli vastaisi tatsiltaan ja vipstaakkeleiltaan parhaiten tätä alkuperäistä AR300? Vai kannattaako ostaa simppelein perusmalli ja modata siihen nämä vaihe-kelanpuolitus-humppa vivut vastaaviin paikkoihin?
 
Tietysti AR 300 RE, ainoa "paskamainen" juttu siin on, että moinen kitara on varsin tyyris.. pieni sarja etc. , ja tänä päivänä tuommosen kitaran tekeminen on ihan firmallekin kallis. Jos ottaa vaikka otelautamerkkien leikkelyn, noissahan on ne pearl/abalone/pearl -blokit, ja kun 80-luvulla ei ollut esmerkiks abalania (se on sellasta "keino-abalonea") noissa on käytetty ihan oikeeta abalonesimpukkaa.
Katso vaikka hintareferenssiä fleaBaysta niin huomaat että ne reissue-kolmesataset on aika tavalla hinnan kiroissa.. Jopa siihen pisteeseen, että saattaa sen vintage-Artistinkin tuurilla saada huomattavasti halvemmalla.
Halvempi tapa "korvata" tuo AR 300 on vaikka hankkia tuollanen Kricen linkkaama "uusiomalli", ei siinä tosin oo kuulemma mikit samantasoiset kuin wanhojen Artistien Super58:t, ne Japanissa Maxxonin käämimät.
Toki on mahdollista johonkin AR 100:seen laittaa nuo tri-sound kytkimet. Nehän eivät oo "pelkät" puolituskytkimet, vaan todellakin 3-asentoiset Tri-Sound switchit..
Silloin tosin katoaa siit mahdollisesta jälleenmyyntihinnasta melkoinen osa. Juttu sinänsä tietty on se, jos sattuu löytämään jo valmiiks modatun - pitää tunnustaa, että itsekin oon joskus 80-luvun loppupuolella yhelle soittajalle AR 50 -kitaraan laittanut trisoundit.. (AR 50 oli se "kaikkein halvin" Artist...)

Nostellaanpa mielenkiinnosta näitä kitaroita kohtaan.
 
Itseänikin kiinnostaisi omistaa aito 70- tai 80-luvun tuote, mutta näillä näkymin (ja tällä hintakehityksellä) on ainakin tyytyminen johonkin noista uusista re-issueista. Niistä haluaisinkin tietää, että miten nämä 2000-luvun versiot vertautuvat alkuperäisiin malliston halvemman pään kitaroihin (ar100 tms).

Lisäksi: onko jollakin tietäjällä ja suurella gurulla tietämystä artist-sarjan akustisista kitaroista? Satun näet omistamaan ilmeisesti 70-luvulta olevan artist-akkarin, josta on ikävä kyllä juuri sarjanumeron kohta repeytynyt irti kopan sisällä olevasta infolapusta. Piikaisen googlettelun perusteella kyseessä voisi olla linkin takaa aukeavasta katalogista malli 2603.
http://www.t3-kundenserver.de/htmlp … inl-uploads/1976_artist_guitars.pdf
On ainakin omasta mielestäni yksi parhaista akustisista, jolla olen päässyt soittamaan.
 
Tässä vielä kuva omasta yksilöstäni: https://dl.dropboxusercontent.com/u/78178717/Ibanez%20akkari.jpg

Aurora Borealis: Nostellaanpa mielenkiinnosta näitä kitaroita kohtaan.
 
Itseänikin kiinnostaisi omistaa aito 70- tai 80-luvun tuote, mutta näillä näkymin (ja tällä hintakehityksellä) on ainakin tyytyminen johonkin noista uusista re-issueista. Niistä haluaisinkin tietää, että miten nämä 2000-luvun versiot vertautuvat alkuperäisiin malliston halvemman pään kitaroihin (ar100 tms).

Lisäksi: onko jollakin tietäjällä ja suurella gurulla tietämystä artist-sarjan akustisista kitaroista? Satun näet omistamaan ilmeisesti 70-luvulta olevan artist-akkarin, josta on ikävä kyllä juuri sarjanumeron kohta repeytynyt irti kopan sisällä olevasta infolapusta. Piikaisen googlettelun perusteella kyseessä voisi olla linkin takaa aukeavasta katalogista malli 2603.
http://www.t3-kundenserver.de/htmlp … inl-uploads/1976_artist_guitars.pdf
On ainakin omasta mielestäni yksi parhaista akustisista, jolla olen päässyt soittamaan.
 
Tässä vielä kuva omasta yksilöstäni: https://dl.dropboxusercontent.com/u/78178717/Ibanez%20akkari.jpg
 
Akustises on juu 2603, ja vuosi"haarukka" vois olla 74-75?? Tuossa linkkiä Ibaneesin katalookiin (vanhempi kuin tuo Meinlin..)
http://www.ibanez.co.jp/anniversary/expansion.php?cat_id=313&now=1
Erittäin hyviä akustisia nuo.
 
Toisaalta, vaikka nuo vintage-Artistit onkin nykyään jo hinnoissaan, kannattaa kyllä ahkerasti tsekkailla vaikka Saksan fleaBaysta noita. Ei ne oo sitten "uuden tulemisen" halventuneet, ja saattaa olla, ettei hintakehityksessä mitään sen suuntaista ole tapahtumassakaan, vähän oireet on sellasia.
Ibanezilla näet on tässä viime vuosina melko ahkerasti tehty noita reissueita, viimeisimpänä tällanen:
http://www.guitar.co.uk/ibanez-ar2619-av-antique-violin
 
Syy moisiin on tietenkin yhtiön luottamus kysyntään, ja niitten alkuperäisten "saatavuuteen" joka on lievästi sanottuna rajallinen - noitten sarjat silloin aikoinaan kun olivat melko pieniä. Japanissa noita ei myöskään myyskennelty alkuvaiheessa, vientiin menivät suurimmaksi osaksi.
 
Jos katsotaan sitten tuota sun tiedustelemaasi AR 100 -mallia (tuo yllä olevahan on se pykälää tyyriimpi, eli 2619 joka sitten 1980 muuttui AR 300-malliksi)
Niistähän oli parikin "uusiotuotantosarjaa", se originaali AR 100 oli siis listoilla ja valmistuksessa 79-83, edeltänyt malli 2618 Artist oli ohutrunkoinen smooth-heel kaulaliitoksella, 1977-79.
Korealainen AR 100 ensimmäinen painos sitten 90-91, seuraava korealainen 99-03 mutta mallinimeltään AR 250. Näissä ei ollut sitä Artistien cloud- eli piparikoristetta lain, olivat Samickin tekemiä.
Muitakin eroavuuksia noissa oli.
Nämä "ihka uudet" Artist-painokset sitten taitavat tulla joltain Hoshinon valmistajatehtaalta Kiinasta, Korean valmistus Hoshinolle (Ibanez) kun loppui tyystin tykkänään 2008, ja nykyään siis Ibanezeja tulee Indonesiasta ja Kiinasta, poislukien jotkut kalliimmat mallit edelleen Japanista. Varmaan myös tuo 2619 RE, ja varmuudella AR 300 RE (eli reissue vanhasta AR 300:sta).
Uusista Artisteista ei enää sitten löydy tuon AR 100:sen tapaista, lähin malli olis sitten AR 325 joka tuli mallistoon 2012.
Varsinaiseen "mallikohtaiseen vertailuun" en kykene, koska en ees ole noita kaikkia nähnyt saati soittanut/testaillut. Eroja varmaan on, koska esim. mikit ovat erilaiset, noissa vanhoissa kun oli Nisshin Onpan Super 58:ja tai saman tehtaan avokelaiset V-2 mikit, jotka oli tuota IBZ/DiMarzio yhteistoimintaa.. Metalliosapuolellakin oli eroja totta kai, FujiGenin raudat tulivat kaikki joko Shin-Etsulta (pääosin) tai Gotoh Gut -tehtaalta.
Jotta mikä sitten lopputulemaksi? Sanoisin että kattelet noita vintage AR 100:sia, tai jos paino pelottaa, niin niitä vielä vanhempia 2618 Artisteja, ne on rungon paksuuden johdosta hippasen kevyempiä. Missään nimessähän mikään Artist noista vanhemmista ei ole kevyt! ;)

fox: Akustises on juu 2603, ja vuosi"haarukka" vois olla 74-75?? Tuossa linkkiä Ibaneesin katalookiin (vanhempi kuin tuo Meinlin..)
http://www.ibanez.co.jp/anniversary/expansion.php?cat_id=313&now=1
Erittäin hyviä akustisia nuo.
 
Jep, kiitos tästä.
 
Jos katsotaan sitten tuota sun tiedustelemaasi AR 100 -mallia (tuo yllä olevahan on se pykälää tyyriimpi, eli 2619 joka sitten 1980 muuttui AR 300-malliksi)
Niistähän oli parikin "uusiotuotantosarjaa", se originaali AR 100 oli siis listoilla ja
Jotta mikä sitten lopputulemaksi? Sanoisin että kattelet noita vintage AR 100:sia, tai jos paino pelottaa, niin niitä vielä vanhempia 2618 Artisteja, ne on rungon paksuuden johdosta hippasen kevyempiä. Missään nimessähän mikään Artist noista vanhemmista ei ole kevyt! ;)
 
Ei vielä ole sellaista kitaraa tullut vastaan, jonka olisin jättänyt ostamatta liian painon takia, jos soundi on loistava ;) Torilla näyttäisi ainakin yksi 2618 pyörivän, rahatilanne ei vain nyt anna myöten sen hankkimista...tai no jos hankkiutuisin eroon -82 blazeristani niin ehkä...täytynee näin alkuun käydä soittelemassa musakaupassa tuota kiinalaista uusversiota, jos vaikka ylimääräinen GAS siitä talttuisi.

Aurora Borealis: Torilla näyttäisi ainakin yksi 2618 pyörivän, rahatilanne ei vain nyt anna myöten sen hankkimista...tai no jos hankkiutuisin eroon -82 blazeristani niin ehkä...täytynee näin alkuun käydä soittelemassa musakaupassa tuota kiinalaista uusversiota, jos vaikka ylimääräinen GAS siitä talttuisi.
 
Niin tätä meinasit?
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=793362
 
Ihan tuo on linjassa tuo hinta - kyllä ne yleensä tuon verran kustantaa. Kuvasta kattoen orkkiskunnossa, Super 80 -mikeillä, kuten aikakauden Artistit yleensäkin.
Olen sitä mieltä, että kyllähän tuokin kannattaa tsekata??

fox: Niin tätä meinasit?
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=793362
 
Ihan tuo on linjassa tuo hinta - kyllä ne yleensä tuon verran kustantaa. Kuvasta kattoen orkkiskunnossa, Super 80 -mikeillä, kuten aikakauden Artistit yleensäkin.
Olen sitä mieltä, että kyllähän tuokin kannattaa tsekata??
 
Juu tottakai pistän korvan taakse tuon, vaikuttaa juurikin sellaiselta, mitä sydämeni halajaa...juuri varusmiepalveluksesta kotiutuneena, työttömänä ja lähes persaukisena täytyy vain hieman miettiä rahankäyttöään ;)

Ei auttanut mikään, GAS pakotti muuttamaan osan nykyisestä kalustosta rahaksi, ja tuli laitettua varaukseen tuo ar2619 prestige -uusintapainos antique violin värityksellä. Lupailivat, sttä olisi suomessa huhtikuussa, ei millään malttaisi odottaa!

Tarkoitat AR2619. Paljonkos tuli hintaa ja mistä tilasit?
 
Aurora Borealis: Ei auttanut mikään, GAS pakotti muuttamaan osan nykyisestä kalustosta rahaksi, ja tuli laitettua varaukseen tuo ar2019 prestige -uusintapainos antique violin värityksellä. Lupailivat, sttä olisi suomessa huhtikuussa, ei millään malttaisi odottaa!

Savu: Tarkoitat AR2619. juu
 
Paljonkos tuli hintaa ja mistä tilasit?
 
Paikallisen soitinliikken kautta laitoin tilaukseen, päälle 2000e menee, mutta tarkka hinta ei vielä selkiytynyt.

Mulla oli AR300 80-luvulla, ostin 1981. Myin sen pois 90-luvun alussa, ihan mitättömällä hinnalla, ei oikein ollut käyttöä enkä mä kai koskaan oikein tottunut sitä soittamaankaan, yksi syy oli ettei mulla ollut koskaan kunnon vahvistinta. Jälkikäteen on harmittanut siitä luopuminen.
 
Pitäisköhän nyt hankkia tuommoinen AR420, se on kyllä ainakin päältäpäin hyvin samannäköinen. Varmaan tuo Prestige-malli olisi lähempänä oikeaa, mutta niin paljon en tänä päivänä kitaraan lähde sijoittamaan.

Valkoinen AR220 on kieltämättä hieno, mutta edelleenkin väärin sijoitetut minikytkimet estää ostamasta.
http://www.ibanez.co.jp/products/eg … _id=6&data_id=98&color=CL01

Krice: Valkoinen AR220 on kieltämättä hieno, mutta edelleenkin väärin sijoitetut minikytkimet estää ostamasta.
http://www.ibanez.co.jp/products/eg … _id=6&data_id=98&color=CL01
 
Mikäpä noissa on väärää? Ovat tiellä vai vain eri paikassa kuin wanhoissa?

LaXu: Mikäpä noissa on väärää? Ovat tiellä vai vain eri paikassa kuin wanhoissa?
 
Ihan nuo näyttää samoilla paikoilla olevan, kuin ovat olleet jo sieltä 2619 Artisteista asti? :p
Tuntuu siltä, että aivan kaikki teollisesti valmistetut soittimet, oli sitten valmistaja kuka hyvänsä, aiheuttavat ylipääsemättömiä ongelmia äärimmäisen pienelle marginaaliryhmälle? Eihän tässä ole mitään uutta.

Torille näkyy ilmestyneen Ibanez Artist AR500 vm. 1980
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=847717
 
(ei oo mun enkä tunne myyjää)

Muutama viikko sitten saapui sitten se kaivattu AR2619 Prestige, ja huippupelihän se on. Nyt tutustumisjakson jälkeen muutama sana aiheesta:
 
Kuten aiemmin mainittu, en ole päässyt alkuperäisellä soittamaan, mutta tämä tuntuu näppiin juurikin niin laadukkaalta kuin japanilainen laatu vaan voi tuntua. Ulkonäkö ja viimeistely on silmiä hivelevää, Antique violin -väri ja kannen bursti ovat mahdollisesti hienoimmat koskaan näkemäni.
 
Soittotuntumaltaan kitara on hieman Les Paulin suuntaan, mihin joudun vielä jonkin aikaa ottamaan tuntumaa. Kaula muistuttaa muodoltaan yllättävän paljon omistamaani -82 Ibanez Blazeria, tässä on tosin lakkaus pinnassa.
 
Soundipolitiikkakin on täysin kohdallaan. Kahden puolitettavan humbuckerin avulla olen saanut ruuvattua kaikki tarvitsemani soundit 60-luvun happorockista rautalangan kautta riffittelyheviin. Tallamikki on mukavan middlekäs ja kirkas, olematta pistävä tai riipivä, ja kaulamikki tummasaundinen ja tanakka, vahvarin asetuksista riippuen hieman mutaisen kuuloinen. Siitä kuitenkin sain ulos pitkään himoitsemani Mikael Åkerfelt -leadit (hymiö)
 
Ajatukseni summaten: tässä on nyt toivottavasti SE kitara, joka lopettaa turhan kaasuttelun, ja voisin keskittyä pitkästä aikaa soittamiseen. Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä.

Saa toki laittaa lisäkuvia tyrkylle ;)

Savu: Saa toki laittaa lisäkuvia tyrkylle ;)
 
Omiin kuviin räpsäisin pari lisää, valitettavasti kamerani on huono, mutta kait noista selvää saa.

Aurora Borealis: Omiin kuviin räpsäisin pari lisää, valitettavasti kamerani on huono, mutta kait noista selvää saa.
 
Hieno peli ja kuvat on ihan mainioita. Onnea.

Aurora Borealis: Omiin kuviin räpsäisin pari lisää, valitettavasti kamerani on huono, mutta kait noista selvää saa.
 
Japanilaiset sikarit ja viskit maistuvat jo suussa. Saatavilla vain Japanissa :-)

Aurora Borealis: Omiin kuviin räpsäisin pari lisää, valitettavasti kamerani on huono, mutta kait noista selvää saa.
 
Hieno peli :D
 
Itse mietin tuota mallia sen suhteen, että miten se soundaa, onko soundi lähellä esim. Gibsonin Standardia vaiko ihan omanlaisensa?
 
Täytyypi vähän katella tuon perään, komia on tuo, ei näitä paranis katella ollenkaa, meinaan että kuolahan tässä suusta valuu ;D