Kitarat: kitarakamat ›

Noista Tokaista voisi kyllä mainita, että nuo wanhemmat 1980-luvulla tehdyt alkavat olla jo arvossaan. Noistahan nykyään tunnutaan huutavan monesti jotain reilua 800€ tai enemmänkin. Alun perinhän noilla LS-50 - LS-100 malleilla oli hintaa n. 400-750€ (¥50 000-100 000) Japanissa joten voi hyvin sanoa, että ovat arvonsa säilyttäneet ja jotkin jopa kasvaneet arvossa. Tässä ei tietysti inflaatiota tms. oteta huomioon.
 
PS: "pitkässä juoksussa" ei liene hyvää suomen kieltä. Terveisiä kielipoliisilta.

PS: "pitkässä juoksussa" ei liene hyvää suomen kieltä. Terveisiä kielipoliisilta.
 
Aah! En kai minä moista kirjottanu!! Nyt minut perii ankka!!
 
Aivan samoihin ja jopa pikkusen paremmaksi pistävät tällä hetkellä 1978-84 Ibanez Artistit. Tahtoo tuo keskimääräinen dollarihinta olla tuhannen kieppeillä, toki mallista riippuen. AR100 noin 600 ja sitten vanhempi Artist 2617 melkein 3000 $. Uutena maksoivat saman...muinoin..:) Toki 2617 on kalliimpi nyt kuin uutena.. =) Nuo -85 ja uudemmat on vähän halvempia..

Itseäni ei vain kiinnosta sijoittaa älyttömästi rahaa sellaisiin soittimiin, joilla tulisin soittamaan ehkä 1vuoden ja sen jälkeen olisi taas ostettavissa uusi.
 
Mä olin soittanut kolmisen vuotta kun hankin oman Gibson LP Standardini. Se kitara on ollut mulla kohta 17 vuotta. Ja on käypäinen peli edelleenkin silloin kun sentyyppistä humpparikitaraa tarvitsen.
 
Eli kyllähän mä ajattelen samalla tavalla kuin sinä. Parempi hankkia kerralla se mitä oikeasti haluaa. Semmoinen pointti tuossa on myös, että kun on pitempään yhden soittimen kanssa, siihen tulee valtavasti tunnearvoa. Muistaa kaikki ne jutut jotka ollaan tehty juuri sen soittimen kanssa.

Pistetään tähän ettei tarvitse uutta säiettä tehdä, jos joku vaikka huomaa. Eli;
 
Gibsonin lepsoja on saatavana useammallakin kaulaprofiililla, mutta mitä näistä ('59, 57, 60- slim jne.) nuo Tokain etkeleet vastaavat? Vai onko niitäkin useampaa mallia.
 
Tokain kitaroista kun tuntuu varsinaista eksaktia tietoa olevan vähemmän kuin vähän saatavilla.
 
Sama Aria, Ibanez jne. 70- luvun kopiot. Eli millaiset kaulat?
 
Tuo kaulaasia on mullakin ollut mielessä. Kaksi Les Paul-kopiota mullakin on, toinen Fernandes ja toinen Cort. F'ssä on kunnon paksu '50-lukulainen kaula ja Cortissa hieman ohuempi. Molemmat hyviä, Cort suorastaan loistava. - Mikäs tossa, kokeilemalla - aikaa kuluu ja tupakkia palaa, mutta lopputulos parempi, kuin jos tilaisit kaukaa ja saisit sellasen kun satut saamaan... Mutta parhaan kaulan - ja mieleisimmän - saat kun menet kitarantekijän tykö ja valitset kaikki ominaisuudet itsellesi sopivat.

No kyllä sulla on ihan hyvä perustelu hankkia se Gibson LP Standard, jos se on sulle SE kitara ja jos rahat riittää. Jos tosiaan meinaat ostaa pitkäaikaisen kitaran, älä osta sikaa säkissä (= postimyynnistä tai nettikaupasta kokeilematta soitinta). Muuten voi käydä just niin että Lespauli menee vuoden sisällä vaihtoon. Pelkkä oikea merkki, malli ja väri ei takaa vielä mitään. Minä katselisin ensisijaisesti käytettyä: olisi jo sisäänsoitettu ja se pahin ilma on haihtunut hinnasta.

Kyllä mun mielestä noi gibson lp:t on ihan omaa luokkaansa. Kokeilin sellasta tossa muutama päivää sitten ja oli jotenkin uskomattoman helpposoittoinen kitara. Istu käteen tosi hyvin. Soundit oli hyvät. Ja mitä epiphonen les pauliin tulee niin ei yltänyt lähellekään gibsonia. Liian ujot soundit.