Kitarat: kitarakamat ›

kauniisti kuvioitunut lespaulin topin kokoinen vaahterapuu maksaa tukussa jo enemmän kuin tuo kitara veroineen vähittäiskaupassa, eikä ne kiinalaiset nyt idiootteja ole...
 
Ja asiaan myös vaikuttaa sellanen seikka, että nuo "kuviolliset" vaahterat on joko Acer macrophyllum- tai sitte A.saccharum -lajikkeista, joita ei itäsillä mailla kasva. Kuviollisena puuna on myös noissa käytetty sykomoria. Joten tulee halvemmaksi sorvata viilu ja laittaa sitä tulemaan itään, kuin 2 tuuman lankkua. Juurikin tästä syystä ainoostaan kalliimmissa kitaroissa voi edes odottaa täyspuista kansiosaa. Se "välikansi" sitten toki voi olla vaikka kuvioimatonta vaahteraa tai leppää. Ja ulkonäöllisesti ei tarvitse olla edes ihan "priimaa" koskapa se sinne piiloon jää. Välipuuna on myös ihan todistettavasti ollut myös natoa (nyatoh) vaikka speksit julistavat että "maple veneer on maple".

speksit julistavat että "maple veneer on maple".
 
Ajattelin just tuota, että vaikka luonnon- ja talouden lait kulkevat tässäkin kitaramallissa varmasti käsi kädessä, niin tuossa oli kuitenkin edes sympaattista yritystä täyttää luvattuja speksejä. Markkinoilla törmää kuitenkin todella härskeihinkin vaahtera"kansiin"..

Ajattelin just tuota, että vaikka luonnon- ja talouden lait kulkevat tässäkin kitaramallissa varmasti käsi kädessä, niin tuossa oli kuitenkin edes sympaattista yritystä täyttää luvattuja speksejä. Markkinoilla törmää kuitenkin todella härskeihinkin vaahtera"kansiin"..
 
Totta kai, ja eipähän tuossa mitään. Niinkuin totesin, valmistuskustannukset varmaan menis ihan toisille tasoille, jos esim. tuosta loimu- tai mylpyräloimuvaahterasta täysvahvuisen kannen laittaisivat. Plaintopithan on täyspuuta, siis ilman tuota "koristeviilua".. Sitten taas, kun mennään hintaluokkaa alemmas, saattaa olla kansi loimusykomoriviilulla.
Aikaisemmin oli taas muotia tehdä noita "fotoflame" kansia. Eli puukuvioisella vinyyliprintillä päällystettyjä kitaroita. Yhteen aikaan oli tasakantisissa kovinkin muodissa tuo.

Eiköhän pääasia tässä keskustelussa ole se että J&D lespat ei ole yhtä hyviä kuin Gibsonin, mutta toimivia kitaroita kuitenkin. (Ainakin pikku modausten jälkeen).
Kun itse ostin oman Ls-5:sen ostin sen lähinnä uteliaisuudesta (no tottahaan toki myös rahat vaikutti). LS-5 on mielestäni erinomainen kitara hintaluokassaan ja suosittelen sitä kaikille jolle eurot ovat tiukassa. Ja erityisesti niille jotka haluavat ok kitaran punk/rock keikoille jossa mikä tahansa on mahdollista.
Kylmä totuus vain on se että raha jyllää. Vaikka olen tyytyväinen omaan LS-5:seen, niin kyllä Gibsonin Les paul Studiot/STD:t nuo J&D:t hakkaavat. Sellainen" jämäkkyys" ja "joku tuntuma mitä en osaa sanoa" Gibsoneissa on verrattuna Jii änd dännyyn.
Soittaessa akustisesti sen huomaa selvemmin. Toinen asia on toki se minkä kitaran kanssa haluat keikkailla?
 
Miten Epin, J&D:n ja Tokain halpisten keskenäiset erot?

Miten Epin, J&D:n ja Tokain halpisten keskenäiset erot?
 
Minua kiinnostaa kovasti sama asia! Ja myös se, että kuinka tasalaatuista tavaraa voi odottaa näiltä edellä mainituilta merkeiltä? Nimittäin kun minulla ei ole mahdollisuutta testata tuota JD:tä tai esim. Vintagen V100:sta missään, toisaalta alle 200€ hinta nettikaupassa kiehtoo kokeilemaan vaikka pikku riskilläkin. Nämä tutut Tokait ja Epit on paikallisissa musaliikkeissä kuitenkin vähintään sen 200€ kalliimpia.

Jonkinlainen kuvagalleria budjetti"lespoista" olisi mielenkiintoinen. Ihmiset voisivat alkuun napsia kuvia vaikka noista kaulamikin koloista..?

Jottei ihan innotuttaisi...kansipuuna on_jotain_vaaleaa kokopuuta (joka itsessään on hyvä), mahdollisesti jopa vaahteraa, joka on todennäköisesti "loimutettu" tai sen pintaan on isketty millin loimuvaahtera viilu.
 
kauniisti kuvioitunut lespaulin topin kokoinen vaahterapuu maksaa tukussa jo enemmän kuin tuo kitara veroineen vähittäiskaupassa, eikä ne kiinalaiset nyt idiootteja ole...
 
Kyllä mullakin on sellainen käsitys, että J&D:n kansi on kokovaahteraa. Tsekkasin oman LS-5:n sisuksia ja vaikka kuinka raaputtaa veitsellä kannen reunaa ei saa näkyviin mitään viilupinnoitetta. Eli ihan sama näkymä mulla kuin tässä kuvassa: http://kirah.fi/~akahito/J&D%20LS500.jpg
 
Entisessä Epi-Lespassani oli ihan selkeästi vaahteraviilu lepän päällä (myös takakannsessa mahonkiviilu). Sen kuulee myös soundista... J&D on paljon "Gibsonimpi" soundiltaan kuin Epiphone.

Vintageja raaputtelemalla voisi myös saada mielenkiintoista informaatiota. Turun F-musiikissa kevyin lespakopsu nimittäin tuntui olevan 300 €:n Vintage, ja painavin taas sen % 500€:n "isoveli"..

Kyllä mullakin on sellainen käsitys, että J&D:n kansi on kokovaahteraa. Tsekkasin omani ja vaikka kuinka raaputtaa veitsellä reunaa ei saa näkyviin mitään viilupinnoitetta.
 
Sama mulla J&D LS-5:ssa.
Olen käyttänyt kaikki poterot auki ja kansi on kokovaahteraa.

Ei ole munkaan paulissa viilua eikä vaneeria, kokopuuta on.
 
Julistetaanpa siis kiinalaiset idiooteiksi, vai sitten ne jotka taas
tänkin tiesi takataskusta kaikkitietävänä ravistaa!!

Onko kellään tullut JD LS-5 tai Vintagen V100 tilatessa maanantaipäivän kappaleita? Hinta kun kiehtoo, mutta hirvittää tilata testaamatta vaikka palauttaa saisikin..

Alnico on magneettityyppi, ei mikkivalmistaja. Eli yleensä mikit ovat joko keraamiset tai alnico-metalliseosta magneeteiltaan. Pääpiirteiltään voisi yleistää vaikkapa jotta keraamiset ovat riipiväsoundisempia, halvempia ja voimakkaampia tehoiltaan, kun taas alnicot kuulostavat paremmilta. Wilkinson valmistaa vissiinkin kummankin tyyppisiä.
 
Kommentoinpa minäkin tähän hiukan. On turhaa yleistystä väittää, että AlNiCo -magneettien eri tyypeillä on aina parempi soundi, kuin keraamisilla. Molemmilla ja montaa sorttia musakkia soittaneena oma yleistykseni olisi, että AlNiCot ovat pehmeämpiä ja niissä on lämpimämpi keskialue vähemmällä diskantilla, kun taas keraamiset ovat soundiltaan kuivempia ja erottelevampia etenkin säröillä soitettaessa.
 
Mainitaanpa vielä, että omassa ykköskitarassani vaihtui Gibsonin 498t -AlNiCo -mikrofoni keraamisee DiMarzion Super Distortioniin, joka on paljon erottelevampi, vähäkohinaisempi, vähemmän mikrofoninen ja dynaamisemman tuntuinen soittaessa. Soundi on toki selkeästi kuivempi ja "kovempi", mutta kaiken kaikkiaan mielestäni yleispätevämpi mikki on se. Ja kyllä se puhtaillakin hyvältä kuulostaa, etenkin Paf Pron kanssa kimpassa

Onko kellään tullut JD LS-5 tai Vintagen V100 tilatessa maanantaipäivän kappaleita? Hinta kun kiehtoo, mutta hirvittää tilata testaamatta vaikka palauttaa saisikin..
 
Mulla oli huono tuuri kun tilasin LS-5:n Musikstoresta pari vuotta sitten. Nauhat olivat hapettuneet, osittain jopa ruosteessa. Otelaudan reunan lakkaus oli paksua klönttiä, bodyssa siellä täällä lakkavalumia ja huonosti viimeisteltyjä reunalistan ja bodyn rajakohtia. Mutta itse peli soi hienosti ja hiomapaperin, kiillotuslaikan ja säätöjen jälkeen sain parilla sadalla ihan kelpo Lespakopion.
 
Verme meni lopuksi teinitytölleni satunnaiseen rämpytyskäyttöön mulle liian ohuen kaulansa vuoksi.

Mulla oli huono tuuri kun tilasin LS-5:n Musikstoresta pari vuotta sitten. Nauhat olivat hapettuneet, osittain jopa ruosteessa. Otelaudan reunan lakkaus oli paksua klönttiä, bodyssa siellä täällä lakkavalumia ja huonosti viimeisteltyjä reunalistan ja bodyn rajakohtia.
 
Mulla kans pieniä lakkavalumia, mutta ei niitä edes huomaa normaalikäytössä. Nauhojen päät pitänyt kertaalleen hioa, mutta tämä on toisinaan tarpeen kitaramerkistä riippumatta, jos/kun nauhojen päät ei ole reunalistojen alla. Satula meni vaihtoon, kun laitoin Bigsbyn, eli muovi pehmeni kielten alla.

Pitihän se LS-5 sitten tilata, ja tänään tulee paketti. Toivottavasti on suurinpiirtein kunnossa; pikkuviilauksia näpertelee mielellään itsekin.

Pitihän se LS-5 sitten tilata, ja tänään tulee paketti. Toivottavasti on suurinpiirtein kunnossa; pikkuviilauksia näpertelee mielellään itsekin.
 
Enpä usko, että siinä mitään "suurempia" on.. Satulahan noissa sitten se heikompi lenkki on, ja joissain sitten sähköpuoli, ja mahdollisesti virittimet, toisaalta noissakin on jo monessa "paikalliset" Grover- tai Kluson-johdannaiset. Kaulaliitoskuvia tosiaan olis hauska nähdä.. Niiden toteuttamisessa on jonkin verran yhtäläisyyksiä, eli tuolla itäisillä mailla suositaan tuota vauhdikkaammin toteutettua "vedetäänpä koko kaulapuu runkoon" -menetelmää, kuten tuost yhdestä kuvasta näkyy. Kannattaa muuten tarkkaan katsoa, siinä mitä ilmeisimmin on tuo kaulan tyven "heel" tehty ns. täytepalalla, selvä sauma näkyy päässä, josta sitte on muotoiltu tuo "long neck tenon" siihen mikkipoteron puoliväliin. Kaulassa lavan puolella on myös useasti se scarf joint eli lapaosa on eri palasta.

Pitihän se LS-5 sitten tilata, ja tänään tulee paketti. Toivottavasti on suurinpiirtein kunnossa; pikkuviilauksia näpertelee mielellään itsekin.
 
Kerrohan mitä sait, kun olet tutustunut. Ja kerro mistä tilasit ja kauanko otti aikaa?

Jep! Täytyy illalla pistää tuo palasiksi, ja näpsäytellä kuvia. Viime viikon maanantaina tilasin Music Storesta, ja tänään saapuu paketti UPS:n Liedon-konttoriin.

Tuolla olis joitakin kuvia. En vielä ehtinyt paloitella tulokasta, mutta kovin hyvältä ja tukevalta (>4kg) vaikuttaa tähän asti päällisin puolin.
 
http://www.aijaa.com/v.php?i=3524756.jpg

Tuolla olis joitakin kuvia. En vielä ehtinyt paloitella tulokasta, mutta kovin hyvältä ja tukevalta (>4kg) vaikuttaa tähän asti päällisin puolin.
 
http://www.aijaa.com/v.php?i=3524756.jpg
 
kivalta näyttää, ja mielellään kattois isompanakin noita kuvia...