Kitarat: kitarakamat ›

petteri m: Tämä aihe kaluttiin huolella siinä 15 vuotta sitten rautalanka.org -foorumilla. Kannattaa ensin kelata se läpi: http://www.rautalanka.org/forum/index.php?topic=204.0
 
Melkein sanoisin että osta mieluummin joku hyvä eq-pedaali tai ruuvaa kitarasta tonea, on niitä konkkia sielläkin usein. Tekemisen riemua ei tietysti voita mikään sinänsä mutta eiköhän soundien säätöön ole paremmat keinot kamoissa valmiina.
 
Tonella ja EQ:lla on erilainen vaikutus kuin tuollaisella boksilla. Oletan siis, että tarkoitetaan konkan rinnan kytkemistä signaalitielle. Tuo siirtää resonanssitaajuutta alemmas. Tuohan on ollut tärkeä osa esim. Hendrixin, SRV:n, ym. soundia. Tosin ei pulliaisboksina, vaan pitkänä kierrepiuhana. Tuohan ei ole mikään Pulliaisen keksintö.
 
Kannattaa kokeilla. Itse tein kiertokytkimellä boksin, missä oli useita keraamisia konkkia (näitä muistaakseni Premiere Guitar suositteli), mutta eipä niistä monikaan arvo ollut omasta mielestäni käyttökelpoinen. Pistin kitaraan toggle switchin, jossa on off sekä pari konkkaa valittavissa. Itse tykkään enemmän paksuntaa ja tiukentaa säröjä tuon kanssa (vie single coilin soundia humbuckerin suuntaan tai tekee humbuckerista "tymäkämmän").

Laulava Kylätohtori: Tonella ja EQ:lla on erilainen vaikutus kuin tuollaisella boksilla. Oletan siis, että tarkoitetaan konkan rinnan kytkemistä signaalitielle. Tuo siirtää resonanssitaajuutta alemmas. Tuohan on ollut tärkeä osa esim. Hendrixin, SRV:n, ym. soundia. Tosin ei pulliaisboksina, vaan pitkänä kierrepiuhana. Tuohan ei ole mikään Pulliaisen keksintö.
 
Kannattaa kokeilla. Itse tein kiertokytkimellä boksin, missä oli useita keraamisia konkkia (näitä muistaakseni Premiere Guitar suositteli), mutta eipä niistä monikaan arvo ollut omasta mielestäni käyttökelpoinen. Pistin kitaraan toggle switchin, jossa on off sekä pari konkkaa valittavissa. Itse tykkään enemmän paksuntaa ja tiukentaa säröjä tuon kanssa (vie single coilin soundia humbuckerin suuntaan tai tekee humbuckerista "tymäkämmän").
 
No kyllä, meinasin ensin kirjoittaa kysyjälle että osta pitkä ja huono johto... Kyllähän se kaapeli kapasitanssin kautta tietysti vaikuttaa, kannattaa käyttää johtoa josta tykkää. Sellaiset kierrejohdot taisi yhteen aikaan olla vähän jokaisella. Vaan ei sitä kukaan osaa etukäteen sanoa mitä tapahtuu milläkin kaapelilla, ei se eniten soundiin vaikuttava tekijä ole ainakaan mutta toki hyvissä olosuhteissa kuultavissa.

petteri m: No kyllä, meinasin ensin kirjoittaa kysyjälle että osta pitkä ja huono johto... Kyllähän se kaapeli kapasitanssin kautta tietysti vaikuttaa, kannattaa käyttää johtoa josta tykkää. Sellaiset kierrejohdot taisi yhteen aikaan olla vähän jokaisella. Vaan ei sitä kukaan osaa etukäteen sanoa mitä tapahtuu milläkin kaapelilla, ei se eniten soundiin vaikuttava tekijä ole ainakaan mutta toki hyvissä olosuhteissa kuultavissa.
 
Itse tykkään enemmän sopivasta ja hyvästä johdosta ja erikseen lisättävistä konkista, koska niin saa valittua aina sopivan asetuksen, eikä tarvitse pelätä, että paska johto hajoaa tai muuta. Samalla pystyy ennakoimaan ja säätämään, miten haluaa soundia muuttaa.
 
Kyllä nuo konkat vaikuttavat ihan selkeästi soundiin. Ihan niin, ettei tarvitse olla kultakorva ja vähän isomman konkan, kun laittaa, niin vastaa jo aika radikaalia mikkimuutosta. Riittävän isoa konkkaa vaan kehiin, niin kuurotkin kuulevat eron. :)

Se mikä tuossa Esa P:n Aamu Tv pätkässä lämmitti vanhan mieltä oli toteamus että sormistahan se lähtee eli jos joku muu soittaisi noilla kamoilla niin aika erilaiselta se kuulostaisi, muistelen nähneeni pätkän missä näin tehdäänkin eli jotkut prokitaristit soittavat EP: kamoilla ja kuulostavat hyvin erilaiselta jokainen.
 
2. asia missä olen vanhan liiton miehenä samoilla linjoilla on treenaaminen, en minäkään enää treenaa vaan sen sijaan soitan päivittäin samanlailla niitä näitä juurikin telkkaria katsellessani eli "hyötyliikunnnasta" on kyse.
 
Mitä tulee soundeihin yleisellä tasolla, uskon että hyväkorvainen, tyylitajuinen soittaja pystyy imitoimaan lähes ketä vaan poimimalla tietyt maneerit ovat ne sitten soundissa tai soitossa. Digivermeillä soundipuoli onnistuu hyvin ja siitä löytyy videoita, ja esim Helixissa on noita multihead nauhakaikuimitaatioita moneen lähtöön.
 
Se että pitäisi kuulostaa yks yhteen jonkun kanssa ei ole todellakaan mun juttu mutta tuntuu olevan rautalankapiireissä aika oleellista. Katselin joskus tallennnetta rautisfestareilta ja tuli fiilis että bandit vaihtuu mutta soundit ei eli aika persoonatonta ja kaavoihin kangistunutta aluetta monipuolisemmin soittamiseen suhtautuvan korvaan. Puhumattakaan siitä että joku "Hoosianna" väännetään rrautalangaksi, vastaavat "helmet" ovat ehkä se kornein juttu tässä genressa. Onko kyse huumorista, jos on niin huonosta.
 
Jossain oli myös tarinaa siitä mikä on kornein rrrrautalankatwistiksi väkisin väännetty kappale, "Hoosianna" on kyllä mun kuulemistani TOP 5 kamaa "Mummo kanasensa" menee vielä vitsinä ok ;-)
 
Kun kerran palstalla on alan harrastajia ja asiantuntijoita niin olis kiinnostavaa kuulla miten se rrrautalanka lähtee itse kultakin, you tuubista löytynee joku backing track jonka päälle voi soitella niitä näitä.

Kaikenlaista kirjoottelua mainiosta aiheesta, mutta pari hyvää linkkiä oli kyllä, kiitos. "Rautalangalle" ei tosiaan taida olla omaa genre-nimeään (paitsi Suomessa) ja surffikin voi puolestaan olla laulettua tai ei. Eikö se oo vaan "instrumental music" englanniksi..?
 
Ei se kai ennen vanhaan ollu niin tärkeetä se "genrettäminen". Nykyään tuntuu, että joillain osastoilla bändit haluaa erottua juurikin sillä, että keksivät uusia genrejä, jos tekevät jtn vähänkin toisin ne muut aiemmin.
 
No tässä yx oma suosikkini:
https://www.youtube.com/watch?v=v_b91BifI8Y

WanhaWetäjä: ...Kun kerran palstalla on alan harrastajia ja asiantuntijoita niin olis kiinnostavaa kuulla miten se rrrautalanka lähtee itse kultakin, you tuubista löytynee joku backing track jonka päälle voi soitella niitä näitä.
 
Niin ja olisi myös mielenkiintoista kuulla todella erilaisia vetoja, vaikka dödis-tyypeiltä.
 
Itse tykkään todella paljon tuosta Viikatteen tavasta yhdistellä rautalankavaikutteita omaan musaansa, kuten esim Viina, terva&hauta -kappaleessa. Hyvä esimerkki miten uudistetaan ja yhdistellään eri genrejä. Varmaan joku muu bändi on tämän tehnyt ennen Viikatetta, mutta tuossa on nyt sellainen minun korviin kantautunut esimerkki aiheesta.

jaripat: Kaikenlaista kirjoottelua mainiosta aiheesta, mutta pari hyvää linkkiä oli kyllä, kiitos. "Rautalangalle" ei tosiaan taida olla omaa genre-nimeään (paitsi Suomessa) ja surffikin voi puolestaan olla laulettua tai ei. Eikö se oo vaan "instrumental music" englanniksi..?
 
Ei se kai ennen vanhaan ollu niin tärkeetä se "genrettäminen". Nykyään tuntuu, että joillain osastoilla bändit haluaa erottua juurikin sillä, että keksivät uusia genrejä, jos tekevät jtn vähänkin toisin ne muut aiemmin.
 
No tässä yx oma suosikkini:
https://www.youtube.com/watch?v=v_b91BifI8Y
 
Ihan liikaa säröä. Ei ole rautalankaa.
 
Ei tosi! Hemmetin hieno soundi ja muutenkin kunnon meininki. Tulipa tavattoman hyvä mieli tästö videosta.

Klapp: Ihan liikaa säröä. Ei ole rautalankaa.
 
Ei tosi! Hemmetin hieno soundi ja muutenkin kunnon meininki. Tulipa tavattoman hyvä mieli tästö videosta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=SCKWs2ws-lk
 
Perinteikkäistäkin rautalankabiiseistä saa enemmän irti, kun tekee oman näköisen, tässä tapauksessa raskassoutuisemman version. Kaarle Viikate totesi muistaakseni Kuutamo, Kaiho & Katkeruus -kokoelman kansiteksteissä, että esikuvana ei olleet 60-luvun twistversiot vaan Laila Kinnusen venäjäksi laulama valssi.

Oliskohan tänne "sopivaa".. tai siis kehtaisko linkittää rautalanka-surf -genreen tekemiään omia kokeiluja. Saa niitä sit kyllä moittiakin jos siltä tuntuu.

jaripat: Oliskohan tänne "sopivaa".. tai siis kehtaisko linkittää rautalanka-surf -genreen tekemiään omia kokeiluja. Saa niitä sit kyllä moittiakin jos siltä tuntuu.
 
Mie ainakin kehtaan. Tein tämmöiset surf- ja rautalankapastissit levylle kolme vuotta takaperin:
 
https://jukkaruuskanen.bandcamp.com/track/le-chucks-surfing-theme
https://jukkaruuskanen.bandcamp.com/track/tiehoitokuntatwist

juici: Mie ainakin kehtaan. Tein tämmöiset surf- ja rautalankapastissit levylle kolme vuotta takaperin:
 
https://jukkaruuskanen.bandcamp.com/track/le-chucks-surfing-theme
https://jukkaruuskanen.bandcamp.com/track/tiehoitokuntatwist
 
Hyvä avaus aiheeseen. Komeaa soitantaa. Erityismaininnan ansaitsee biisin nimi: Tiehoitokunta-twist. Samaa sarjaa voisi tehdä vaikka: Jakokunnan maat, Pienviljelijäyhdistys, Kylätoimikunta toimii.

No niin, "juicihan" olikin ihan tutun näkönen mies. Olipa mukava kuulla Sinunkin aikaansaannoksia.
Mä laitan tähän linkin noihin mun - pastissi olikin muuten just oikea sana. Joissain on enempi putkijousikaikua ja toisissa sit taas vanhaa nauhakaikua. En oo "Pulliainen", enkä käytä kompuraa, enkä "pitkää piuhaa". Melko lailla luomulla mennään.
 
Sävellykset, instrumentointi, äänitys, miksaus jne - "ite".
 
Edit: tuli taas "tietokone -osaaminen" esiin, kun linkki ei vissiin suoraan toiminutkaan. Kokeillaas uutta linkkiä:
 
https://drive.google.com/drive/fold … MsQvSrL1ARA3rV6I9jF50Pg?usp=sharing
 
Ja sanokaa, jos ei toimi. Google oli vissiin muuttanut asetuksia omin päin...

Tiedä onko "oikeaa" rautalankaa, mutta joskus väsäsin videon taustalle Eldankan:
 
http://www.saunalahti.fi/mavartia/Eldanka.mp3

Tässä minulta tällainen versio 50-luvun biisistä En Ukraine, jonka teki Catarine Valente ja suomeksi sen esitti Lasse Huurre nimellä Manjuska. Ihana biisi ainakin Huurteen esittämänä. Rokin turmeleva vaikutus on esillä tässä versiossani. Kitaravahvistimena on Regent, DDR: n ihme vuodelta 1967, Rip sille. Sitä määkivää kammenkäyttöä ei ole tässä ollenkaan mille Wetäjä on allerginen ja vähän olen minäkin. Kaikki soitot ite paitsi rummut EzDrummer.
https://maihinnousu.net/s/29971

Tyylit ja soundit vaihtelee, mikä on just niinku pitääkin. Hienoja vetoja silti kaikki.
 
Muutin tosiaan asetuksia - linkistäni pitäisi nyt päästä kuulemaan noita...

Tää ketju onkin hyvä kun vihdoinkin puhutaan rautalangasta silleen aikuisesti :-) . Itseäni hiukan ärsyttää ahdasmielisen tiukasti tulkitut genrerajat joka estää musiikkia uudistumasta rajaamalla kaiken vähänkään vapauksia ottavan rautalangan rautalangan ulkopuolelle. Itse en esimerkiksi tykkää isommin kaikulaitteista joten olen soitellut kuivalla soundilla rautalankaa himassa. Ymmärrän hyvin kompressorin tarpeen dynamiikan hallinnan tueksi kun se on tässä musalajissa niin herkkä homma.
 
Semmoinen määritelmällinen juttu mulle tuli mieleen, että onko rautalangalle leimallista juurikin laulun korvaaminen kitaralla. Siis rautalankamelodiat ovat usein lauluja tai ainakin sellaisia, että niitä pystyisi laulamaan. Meinaan erotuksena muulle instrumentaaliselle musalla, joka monesti irtoaa melodialta laulun vaatimusten ikeestä kun se vain soitetaan, niin voidaan soittaa sellaisia melodioita jotka olisivat jopa mahdottomia laulaa. Esimerkiksi vaikka Carltonin Room335 on sellaista kitarainstrumentaalia, jota ei kovinkaan pavarotti kyllä laulaisi, niinpä se ei sitten rautalankaa olekaan? mutta esimerkiksi Frasis Goya soitteli aikoinaan laulumelodioita klassisella akkarilla, niin olisiko se ollut kummiskin lähempänä rautalankaa, vaikka nylonkielet sillä kai oli?

Joo, oli varmaan. Tais olla aika myytykin artisti aikanaan. Mutta kyllä niitä "genrejä vaan puuttuu". Goya oli instrumentaalimusiikkia siinä missä mikä tahansa laulamaton kipale. Joku "In the mood" (originaali) puolestaan solahtaa big band -osastolle ja Shadows on toki rautalankaa. Ventureksista puhutaan surffibändinä ja joku blues on tietty blues oli niitä sanoja tai ei. En mä silti kaipaa niitä "omia genrejä kaikelle erilaiselle", niinku joissain metalli- tai hiphop - jutuissa tuntuu olevan.
 
Mutta rautalankaan. En oo perehtynyt isommin Esan kuuluisaan piuhaan, mutta jos otetaan riittävän pitkä mikrofonikaapeli ja laitetaan toinen piuha "tippiin" (eli kärkeen) ja toinen maaksi ja sitten se sukka lisäksi maahan, mutta vain toisesta päästä (mielellään signaaliketjun loppupäästä, eli ei kitaran päästä), niin siinä se yläpäätä syövä kapasitanssi syntyy ja maadoittuu. Eikä ole sinänsä mitenkään "huono piuha", mikä täällä jo monasti on mainittu.
Kyllä mä joskus (ihan vaan kokeilumielessä) ostin sen "Pulliais-kompuran" kuitenkin, mutta siitä tuntui olevan vaan enempi haittaa mun "tatsille". Kun on tottunut soittamaan käsin kovempaa ja hiljempaa, niin kompura vaan sotkee asiaa...

Joo en tiedä onko se jokin säätöasia, mutta itsekin olen aina ihan pulassa jos ketjussa on kompressori. Kun pitäisi välillä rämäyttää lujempaa, mitään ei tapahdukaan!

jaripat:
 
Mutta rautalankaan. En oo perehtynyt isommin Esan kuuluisaan piuhaan, mutta jos otetaan riittävän pitkä mikrofonikaapeli ja laitetaan toinen piuha "tippiin" (eli kärkeen) ja toinen maaksi ja sitten se sukka lisäksi maahan, mutta vain toisesta päästä (mielellään signaaliketjun loppupäästä, eli ei kitaran päästä), niin siinä se yläpäätä syövä kapasitanssi syntyy ja maadoittuu.
 
Kapasitanssiahan syntyy ihan tavallisessa instrumenttipiuhassa. Ei siihen mikkikaapelia tarvita.

^
Syntyy toki joo, mutta häiriösuojauksen kannalta ehdottamani tapa lienee parempi. Mikä se kapasitanssi ja sen vaikutus sitten jommassa kummassa on - en osaa sanoa (mutta voisin kyllä joskus yrittää mitata)... ja kaapelin pituus? Tätä pitäis avata oikeestaan toisin päin - mikä on sopiva kapasitanssi ja miten siihen päästään?
 
Kun nauhoitetaan dynaamisella mikillä nauhalle, yläpäätä kuitenkin häviää aina. Onko yläpään katoaminen asia, joka tuo tyytyväisyyttä, vai se, että lattialla on "Pulliais-piuha"? Tää ei ollu nyssiis **ttuilua, vaan subjektiivista pohdintaa...
 
Ja jos esim kyseistä skenariota pohditaan nimenomaan objektiivisesti, niin mä hyväksyn kyllä ihan kaikki keinot, mitkä vaan onnistuu luomaan parhaan fiiliksen.