Kitarat: kitarakamat ›

Telecaster on niille kitaristeille, jotka haluaa pysyä mahdollisimman huomaamattomina ja toimia bändissä rytmikitaristin roolissa. Tai sitten sellaisissa tapauksissa kuin Bruce Springsteen, kun halutaan pitää laulu pääroolissa ja kitaran pitää pysyä neutraalina ja pelkkänä kitarana.

Hyvin tykitetty 6/5

tomaattiorava: Kaiken minkä tele tekee, strato tekee paremmin.
Ketjun voi sulkea, you are welcome.
 
Oon sit varmaan soittanut viime vuosina pelkästään väärällä kitaralla. On mulla Stratokin, mutta ei se kuulosta, tunnu eikä näytä Telecasterilta, joten se on Telecaster-juttuihin tosi huono kitara.

Fender Stratocaster vs. Telecaster
 
https://www.youtube.com/watch?v=d0vDkv3g7JM

iec: Telessä yksi selkeä etu mulle on se mihin kohtaan talla asettuu kun teleä soittaa seisaaltaan. Stratossa pikkauskäsi tuntuu jäävän liian taakse ja soittaminen on vaikeampaa kuin telellä . Lisäksi straton keskimikki tuntuu joskus olevan tiellä, eli plektran kärki osuu mikkiin. Ehkä tämä jälkimmäinen asia johtuu vain omasta soittotaidosta :)
 
Tuossa kuva josta näkee tallan paikan:
https://goo.gl/images/N5GP2T
 
Noko mummiälest ne on just samassa kohtaa ja samanlaiset soittaa ja dempata. Siksi niistä tykkäänkin, kun tuntuma on sama.
 
Ehkä mulla on vaan metsurin tuntuma käsissä.. :D

Krice: Telecaster on niille kitaristeille, jotka haluaa pysyä mahdollisimman huomaamattomina ja toimia bändissä rytmikitaristin roolissa. Tai sitten sellaisissa tapauksissa kuin Bruce Springsteen, kun halutaan pitää laulu pääroolissa ja kitaran pitää pysyä neutraalina ja pelkkänä kitarana.
 
Tele on sellaisten huomamattomien ja vaatimattomien henkilöiden kitara, jotka eivät halua tehdä numeroa itsestään, vaan feidautuvat taustakankaaseen. Sellaisten kuten esim. Keith Richards.

Krice: Telecaster on niille kitaristeille, jotka haluaa pysyä mahdollisimman huomaamattomina ja toimia bändissä rytmikitaristin roolissa. Tai sitten sellaisissa tapauksissa kuin Bruce Springsteen, kun halutaan pitää laulu pääroolissa ja kitaran pitää pysyä neutraalina ja pelkkänä kitarana.
 
https://i0.wp.com/www.photopix.ch/g … b_3/img_1184954192_71_lg.jpg?zoom=2
 
Tämä on hieno keskustelu, jatkakaa ihmeessä. Molemmat soittimet ovat oikeissa käsissä niin monipuolisia soittimia, että paremmuuskysymys ratkaistaan enempi fiilispohjalta. Stratoa väittävät ergonomisemmaksi soitoltaan, mutta toisaalta Telejäkin saa halutessaan modernisoituna versiona viisteineen päivineen. En kyllä ole koskaan kokenut ainuttakaan kokeilemaani Teleä hankalaksi soittaa, en istualtaan enkä seisaaltaan soittaen. Teenköhän jotakin väärin?

En ole ikinä kaivannut Telecasterissa mitään mahaviisteitä tai muuta tavallisuudesta poikkeavaa. Ergonomia on aivan riittävän hyvä sellaisenaan siihen, mihin kyseistä kitaramallia tarvitsen.

MadMatt: Fender Stratocaster vs. Telecaster
 
https://www.youtube.com/watch?v=d0vDkv3g7JM
 
Mainio video. Danny Gatton on the Telemaster, mutta enpä muistanutkaan Tom Principatoa. Tuli nähtyä ukko Tavalla joskus 80-90-lukujen taitteessa. Loistava kitaristi todellakin, jonka käsissä ovat viihtyneet sekä strato että tele. Täytyypä kaivaa hyllystä pitkästä aikaa vaikka Smokin' levylautaselle.
Kyllä stratossa ja telessä on ihan omat ominaisluonteensa soundienkin suhteen. Tuostahan sen kuulee.
Jos haluaa kuulla todellista telecaster-taituruutta ja hienoja biisejä, niin Danny Gattonin 88 Elmira Street.

Krice: Telecaster on niille kitaristeille, jotka haluaa pysyä mahdollisimman huomaamattomina ja toimia bändissä rytmikitaristin roolissa. Tai sitten sellaisissa tapauksissa kuin Bruce Springsteen, kun halutaan pitää laulu pääroolissa ja kitaran pitää pysyä neutraalina ja pelkkänä kitarana.
 
Kehotan tutustumaan herroihin nimeltä Brad Paisley ja Greg Koch.

Laulava Kylätohtori: Tele on sellaisten huomamattomien ja vaatimattomien henkilöiden kitara, jotka eivät halua tehdä numeroa itsestään, vaan feidautuvat taustakankaaseen. Sellaisten kuten esim. Keith Richards.
 
Joo. Tai Jimmy Page :D

Telen ja Straton ergonomiassa ei ole mitään muuta vikaa kuin pienikätiselle ajoittain tuskallinen 25.5 skaalanpituus.

Krice: Telecaster on niille kitaristeille, jotka haluaa pysyä mahdollisimman huomaamattomina ja toimia bändissä rytmikitaristin roolissa. Tai sitten sellaisissa tapauksissa kuin Bruce Springsteen, kun halutaan pitää laulu pääroolissa ja kitaran pitää pysyä neutraalina ja pelkkänä kitarana.
 
Juuri näin, mistä hyvä esimerkki
https://youtu.be/6SFNW5F8K9Y

antnis: Telen ja Straton ergonomiassa ei ole mitään muuta vikaa kuin pienikätiselle ajoittain tuskallinen 25.5 skaalanpituus.
 
Tää on jännä. Mulla on tosi pienet kädet, enkä oo koskaan erottanut eri skaalojen tuntumaa toisistaan paitsi siltä osin, että lyhyemmällä skaalalla kielet tuntuvat löysemmiltä. Uskon kyllä heitä, jotka sanovat, mutta mun on silti vaikea omalla kohdallani käsittää, että olisi jotenkin kauhea totuttautuminen, jos soittaa Les Paulin jälkeen Stratocasteria/Telecasteria tai päinvastoin. Toinen juttu on radius: mulle on ihan sama, onko 7,25", 16" vaiko jotain siltä väliltä. Kaikilla niillä hoituu kyllä se, mikä nyt ylipäätään hoituu. :D
 
Ja näistä nakkisormista huolimatta tykkään paksuista kauloista: vähintään 23 mm ekalta nauhalta ja 12. nauhalta sitten 24 mm tuntumassa.

Yks kitaristi sano, että Tele on tyttöjen kitara.

Strato ja tele molemmat hyviä kitaroita. Jos pitäisi vain 1 valita, niin omalla kohdallani ehdottomasti se on tele. Tykkään vaan sen suoraviivaisuudesta, "joka tekee sen kuten sitä käskee".

Jucciz: Tää on jännä. Mulla on tosi pienet kädet, enkä oo koskaan erottanut eri skaalojen tuntumaa toisistaan paitsi siltä osin, että lyhyemmällä skaalalla kielet tuntuvat löysemmiltä. Uskon kyllä heitä, jotka sanovat, mutta mun on silti vaikea omalla kohdallani käsittää, että olisi jotenkin kauhea totuttautuminen, jos soittaa Les Paulin jälkeen Stratocasteria/Telecasteria tai päinvastoin. Toinen juttu on radius: mulle on ihan sama, onko 7,25", 16" vaiko jotain siltä väliltä. Kaikilla niillä hoituu kyllä se, mikä nyt ylipäätään hoituu. :D
 
Ja näistä nakkisormista huolimatta tykkään paksuista kauloista: vähintään 23 mm ekalta nauhalta ja 12. nauhalta sitten 24 mm tuntumassa.
 
Tässä olen sun kanssa samoilla linjoilla. Itse en tosin ole pienikätinen, mutta soittaahan ihmiset bassoakin (ei kai kaikki basistit voi pitkäsormisia olla?). Itse valitsen myös mieluiten paksun kaulan, silloin kun voi valita ja lakatun kaulan hiotun tai öljytyn sijaan silloin kun voi valita, mutta periaatteessa kaikki käy, koska tuntuma on vain tottumuskysymys.... mulle.... tai en ole vielä tavannut kitaraa jota ei voisi soittaa. Toisaalta (tää voi olla vähän herkkä aihe tunnustaa) uskon, että kaulalla saattaa olla merkitystä soundiin.

Laulava Kylätohtori: Noko mummiälest ne on just samassa kohtaa ja samanlaiset soittaa ja dempata. Siksi niistä tykkäänkin, kun tuntuma on sama.
 
Ehkä mulla on vaan metsurin tuntuma käsissä.. :D
 
Koitappa mitata molemmista kitaroista bodyn perästä hihnatapin kohdalta vaikka e-kielen kohdalle tallapalan etureunaan (itse en voi vertailla kuin kuvasta kun mulla ei ole stratoa tällä hetkellä ja kitarakaupassa pitäisivät pölijänä jos menisin mittanauhan kanssa tutkimaan kitaroita). Onhan se kumma jos ei ole eroa straton ja telen välillä. Mittailin viivoittimella koneen ruudulta, että mittasuhteen perusteella Telessä on talla noin 5mm kauempana hihnatapista kuin stratossa. Toinen asia on sitten se, että stratossa etusarvessa oleva hihnatappi on aika lailla edempänä, mikä saattaa viedä kitaran asemaa hieman enemmän pikkauskättä kohti. Eli siis oikeakätisellä soittajalla Strato on enemmän itsestä katsoen oikealla ja Tele on itsestä katsoen enemmän vasemmalla, kun soittaa kitaraa seisaaltaan (tietenkin kitara roikkuupi hihnan avulla soittajassa.)
 
https://images.ctfassets.net/r1mvpf … strat-tele-comparisson-insert-2.jpg
 
Joka tapauksessa itse olen kokenut tuon eroavaisuuden ihan merkittäväksi straton ja telen soitettavuuden kannalta. Varmaan monella muulla on tilanne sama kuin sinulla, että se ero on niin pieni, että sitä ei huomaa tai se ei haittaa.

Rämppy: Mainio video. Danny Gatton on the Telemaster, mutta enpä muistanutkaan Tom Principatoa. Tuli nähtyä ukko Tavalla joskus 80-90-lukujen taitteessa. Loistava kitaristi todellakin, jonka käsissä ovat viihtyneet sekä strato että tele. Täytyypä kaivaa hyllystä pitkästä aikaa vaikka Smokin' levylautaselle.
Kyllä stratossa ja telessä on ihan omat ominaisluonteensa soundienkin suhteen. Tuostahan sen kuulee.
Jos haluaa kuulla todellista telecaster-taituruutta ja hienoja biisejä, niin Danny Gattonin 88 Elmira Street.
 
ei elmira street, vaan Unfinished business, joka ilmestyi ennen elmira streetia.

Jucciz: Tää on jännä. Mulla on tosi pienet kädet, enkä oo koskaan erottanut eri skaalojen tuntumaa toisistaan paitsi siltä osin, että lyhyemmällä skaalalla kielet tuntuvat löysemmiltä. Uskon kyllä heitä, jotka sanovat, mutta mun on silti vaikea omalla kohdallani käsittää, että olisi jotenkin kauhea totuttautuminen, jos soittaa Les Paulin jälkeen Stratocasteria/Telecasteria tai päinvastoin. Toinen juttu on radius: mulle on ihan sama, onko 7,25", 16" vaiko jotain siltä väliltä. Kaikilla niillä hoituu kyllä se, mikä nyt ylipäätään hoituu. :D
 
Ja näistä nakkisormista huolimatta tykkään paksuista kauloista: vähintään 23 mm ekalta nauhalta ja 12. nauhalta sitten 24 mm tuntumassa.
 
Kauloista ja radiuksesta olen samaa mieltä, mulla on telessä suht paksu kaula ja olkaakin sopivasti ja se on todella mukava soittaa. Samoin monessa hyvältä tuntuneessa kitarassa on ollut 7.25 radius kuten Yamahan Stern-mallissa ja G&L Asat Telessä jne. Ehkä lyhyt peukku ja pikkusormi mulla tekee soitosta raskasta pitkällä skaalalla tietyissä sointuotteissa.