Kitarat: kitarakamat ›

GiovanniDiRondo: Olen nyt muutaman vuoden silloin tällöin puhdistanut otelaudan huolellisesti liuottimella ja sen jälkeen käsitellyt mineraaliöljyllä.
 
Selkeä ero on, että ptelauta pysyy paljon kauemmin puhtaana. Olen vaan pohtinut, että onko tämä menettely pidemmän päälle huono, siksi tartuin tuohon vinkkiin että puhdistuksen jälkeen pieni määrä kasviöljyä voi olla hyväksi.
 
Saako udella, että minkä vuoksi käytät liuottimia säännöllisesti puhdistukseen? Ja toinen kysymys, että mitähän liuotinta sitten käytät?
Palaan kotvasen päästä asiaan...

fox: Saako udella, että minkä vuoksi käytät liuottimia säännöllisesti puhdistukseen? Ja toinen kysymys, että mitähän liuotinta sitten käytät?
Palaan kotvasen päästä asiaan...
 
En usko, että otelauta tulee puhtaaksi pelkällä mekaanisella puhdistuksella.
 
Olen käyttänyt Dunlop 01- nimistä ainetta, oletan että siinä on jonkin sortin alkoholi.

GiovanniDiRondo: En usko, että otelauta tulee puhtaaksi pelkällä mekaanisella puhdistuksella.
 
Aika möhnässä saa kyllä otelauta olla jos se oikein liuotinpuhdistusta vaatii. Jatkan juttua alempana..
 
Olen käyttänyt Dunlop 01- nimistä ainetta, oletan että siinä on jonkin sortin alkoholi.
 
OK, ei tuo ole ollenkaan "tuhoisaa" ainetta, jo hiukka pelkäsin että pistät jotain ksyleeniä, asetonia, tinneriä tai muuta. Mutta - yleensä ihan "normaaliin" puhdistukseen riittää mekaaninen "rapsuttelu" jollain muovilastalla, jos siihen on kertynyt sitä "mojoa" otelautaan. Sitten vaan sitä lemon-oilia hiukkasen. Seuraava vähän vakavampi "saastunta" voidaan puhdistaa vaikkapa miedolla pesuainevedellä (Fairy tms..) ja ehkä lisäksi vanhalla (tai uudella, miten vaan..) hammasharjalla auttaen.
Noita voimaliuottimia yleensä käytetään jos ollaan aikeissa tehdä vaikkapa upotuksia tms. Niissä kun on tiettyjä "vaaramomentteja" muuten. Näet ne reunalistat, ja suuri osa valmistuksessa käytetyistä otelautamerkkimatskuista ottavat kovin herkästi damagea kovista liuottimista, puhumattakaan sitten jos tulee siinä lutratessa valumia lakkapinnalle, kaulassa tai rungossa.
Otelautaan kertyvä möhnä kun on (useimmiten) orgaanista ainetta, pölyn ja hien ja ihoepiteelien kertymää, höystettynä kaikella muulla lialla mitä siinä soittajan sormissa mahdollisesti on, se kyllä useimmiten irtoaa joko mekaanisesti rapsuttelemalla, tai sitten tuolla "fairyvedellä" pyyhkäisemällä, mahdollisesti sillä hampiharjalla avustaen. Ei toistuvalla liuotinkäytöllä, vaikka oliskin tuota Dunloppia tai myös käytettyä "zippobensaa". Se poistaa toki kaikki pikku paskat mutta myös täysin tarpeettomasti ne otelaudan öljyt.
Pistetään nyt vielä sellainenkin juttu tähän, käytti se soittomies sitten mitä öljyä hyvänsä siihen otelaudan kunnostukseen, että öljyäminen ei saa mennä liiallisuuksiin. Jos sitä mitä tahansa öljyä käyttää ns. holvaten, se tuppaa sitä otelautapuuta pehmentämään, etenkin nauhaurien kautta, jolloin ne nauhat pahimmassa tapauksessa ryhtyvät "elämään" urassaan, esimerkiks saattavat siitä urasta jopa nousta hivenen, ja kun se puu on pehmennyt ei siinä nauhan "tangissa" olevat nystyt enää pidä siinä puussakaan kunnolla vaan niitä takaisin naputellessa vaan avartavat sitä uraansa. Lohdun sanana, ei sellaisella säädyllisellä öljynnällä tällaista tapahdu. Jos vaikka siinä kieltenvaihdon yhteydessä öljyää maltillisesti.
 
Mutta itse tuosta sun menettelystä sanoisin, että älä nyt sentään ihan säännöllisesti ja toistuvasti sitä otelautaa liuottimella "pese", en näe sitä lainkaan tarpeelliseksi.
=)

fox: Aika möhnässä saa kyllä otelauta olla jos se oikein liuotinpuhdistusta vaatii. Jatkan juttua alempana..
 

 
OK, ei tuo ole ollenkaan "tuhoisaa" ainetta, jo hiukka pelkäsin että pistät jotain ksyleeniä, asetonia, tinneriä tai muuta. Mutta - yleensä ihan "normaaliin" puhdistukseen riittää mekaaninen "rapsuttelu" jollain muovilastalla, jos siihen on kertynyt sitä "mojoa" otelautaan. Sitten vaan sitä lemon-oilia hiukkasen. Seuraava vähän vakavampi "saastunta" voidaan puhdistaa vaikkapa miedolla pesuainevedellä (Fairy tms..) ja ehkä lisäksi vanhalla (tai uudella, miten vaan..) hammasharjalla auttaen.
Noita voimaliuottimia yleensä käytetään jos ollaan aikeissa tehdä vaikkapa upotuksia tms. Niissä kun on tiettyjä "vaaramomentteja" muuten. Näet ne reunalistat, ja suuri osa valmistuksessa käytetyistä otelautamerkkimatskuista ottavat kovin herkästi damagea kovista liuottimista, puhumattakaan sitten jos tulee siinä lutratessa valumia lakkapinnalle, kaulassa tai rungossa.
Otelautaan kertyvä möhnä kun on (useimmiten) orgaanista ainetta, pölyn ja hien ja ihoepiteelien kertymää, höystettynä kaikella muulla lialla mitä siinä soittajan sormissa mahdollisesti on, se kyllä useimmiten irtoaa joko mekaanisesti rapsuttelemalla, tai sitten tuolla "fairyvedellä" pyyhkäisemällä, mahdollisesti sillä hampiharjalla avustaen. Ei toistuvalla liuotinkäytöllä, vaikka oliskin tuota Dunloppia tai myös käytettyä "zippobensaa". Se poistaa toki kaikki pikku paskat mutta myös täysin tarpeettomasti ne otelaudan öljyt.
Pistetään nyt vielä sellainenkin juttu tähän, käytti se soittomies sitten mitä öljyä hyvänsä siihen otelaudan kunnostukseen, että öljyäminen ei saa mennä liiallisuuksiin. Jos sitä mitä tahansa öljyä käyttää ns. holvaten, se tuppaa sitä otelautapuuta pehmentämään, etenkin nauhaurien kautta, jolloin ne nauhat pahimmassa tapauksessa ryhtyvät "elämään" urassaan, esimerkiks saattavat siitä urasta jopa nousta hivenen, ja kun se puu on pehmennyt ei siinä nauhan "tangissa" olevat nystyt enää pidä siinä puussakaan kunnolla vaan niitä takaisin naputellessa vaan avartavat sitä uraansa. Lohdun sanana, ei sellaisella säädyllisellä öljynnällä tällaista tapahdu. Jos vaikka siinä kieltenvaihdon yhteydessä öljyää maltillisesti.
 
Mutta itse tuosta sun menettelystä sanoisin, että älä nyt sentään ihan säännöllisesti ja toistuvasti sitä otelautaa liuottimella "pese", en näe sitä lainkaan tarpeelliseksi.
=)
 
Kiitos vinkeistä ja täyttä asiaahan tämä.

Eihän tästä öljyämisestä mitään lakia tai sääntöä ole millä öljyllä lutrataan vai jätetäänkö ilman. Itse olen öljynnyt ruusupuuotelaudat sitruunaöljyllä siksi että se imeytyy nopeasti eikä jätä otelautaa rasvaisen tuntuiseksi. Jotenkin sujakampi soitella kuin jos otelauta rutikuiva. Sitruunaöljy on eteerinen öljy jonka eteeriset komponentit kasvi on alunperin kehittänyt suojelemaan kasvia itseään kasvitaudeilta ja homeilta ym. Nämä ominaisuudet on otelaudan kannalta ihan ok koska aina kitaran otelautaan tarttuu sormista ihoa, hikeä ja sormiin tarttunutta likaa. Kaikki ihmisen solut hapettuvat kuollessaan. Sen vuoksi öljyn suojaavat ominaisuudet on minulle ok.
 
Rypsiöljyä en käytä otelautaan enkä elintarvikkeenakaan koska se on suurimmaksi osaksi omega6 -sarjan rasvahappoja sisältävä. Linolihappoa ja vähän alfalinolihappoa ja pikkuisen omega9 -öljyhappoa. Rypsiöljy on homeille helppo saalis koska tyydyttymättömänä rasvahappona se hapettuu helposti ja nopeasti. Otelaudassa, jääkaapissa ja ohutsuolessa. Raýsvahappojen kaksoissidokset purkautuvat nopeasti ilman hapen vaikutuksesta. Pellavaöljyllä on ihan sama ominaisuus. Sen vuoksi pellavaöljy jota käytetään puun suojaukseen on keitettävä jolloin puhutaan vernissasta. Keittäminen pilkkoo öljyn kaksoissidokset.
 
Jos ei olisi muita vaihtoehtoja kuin ruoanvalmistukseen käytettävät öljyt otelautaan niin oma valintani olisi kylmäpuristettu kookosöljy koska se ei ole tyydyttymätön rasvahappo eikä härskiinny helposti. Se vain täytyy lämmittää min. 26 celciusasteeseen jotta se on nestemäinen. Jättää tosin rasvaisen pinnan kuten rypsiöljykin. Suun kautta ihan suositeltava......
Mutta.......oman maun mukaan, kirjaimellisesti

Kookosöjlyn vaihtoehtona voi tehdä gheetä. Se antaa otelautaa sutiessa kitaralle vielä ayurveedisen silauksen, eikä sellainen voi olla pahasta.

Popparit esiin, taas mennään :DD

Tyhmä kirjoitus.

Rupsupuu tuskin tarttee säännöllistä oljynvaiht.. eikun lisäystä, mutta eebenpuu kenties jottei tarvitse alkaa askartelemaan tällä tavalla:
 
http://thetopguitars.com/Fingerboard-crack-repairs.html

Itse aina sillontällön rupsupuutakin öljyän, ihan vaan ulkonäön vuoksi. Menee muuten niin "tylsän" näköiseksi kuivuessaan kokonaan. Tilkka öljyä otelautaan, antaa hetken aikaa pehmentää sen kertyneen ihosolu-rasva-kakkakerroksen ja sitten hammasharjalla, jossa lyhyeksi trimmatut harjakset, hinkataan se mömmö irti. Lopuksi sitten pyyhin läpikotaisin kaiken ylimääräisen pois. Otelauta jää kauniin tummanruskeaksi ja tuntuu hyvältä sormien alla.
 
Toki tarvittaessa nauhojen kiillotukset yms, mutta se on taas täysin ohi aiheesta.
 
Ainoatakaan kitaraa en ole näin saanut pilattua. Öljynä käytän music nomadin f-one oilia, hyvin on pelannut vuosia tuo pieni purnukka. Nyt tosin tilasin kielien ohessa dunlopin vastaavaa otelautaöljyä, joskaan en siksi, että olisin halunnut vaihtaa ainetta, vaan siksi, ettei tuota music nomadia löytynyt juuri sieltä mistä kielet tilasin. :)

Onko kukaan muu laittanut noita kuivuvia öljyjä niinkuin minä? Viimeksi taisin laittaa Osmon Topi Oilia ja sen jälkeen jotain kiinapuuöljyä. Mun miälestä parhautta tuossa asiassa.
Tosin sain hommattu lakatulla vaahteraotelaudalla varustetun kitaran niin minun ei tarvi enää ikinä pohtia tota tavallisten turakaisten ongelmaa.

Kumiankka: Onko kukaan muu laittanut noita kuivuvia öljyjä niinkuin minä? Viimeksi taisin laittaa Osmon Topi Oilia ja sen jälkeen jotain kiinapuuöljyä. Mun miälestä parhautta tuossa asiassa.
Tosin sain hommattu lakatulla vaahteraotelaudalla varustetun kitaran niin minun ei tarvi enää ikinä pohtia tota tavallisten turakaisten ongelmaa.
 
Ongelmaa? No ei rupuotelaudan öljyäminen ole ongelma, vaan se, jos siitä tekee ongelman. Se taas on henkistä laatua, eikä siihen auta sen enempää lemon oil kuin öljyt vanhasta lihapiirakasta.
 
Mä olen ostanut lähikaupasta markka-aikaan lemon oil pullon. Siitä on vieläkin yli puolet jäljellä. Sitä sutasen kerran vuodessa tai joskus voi mennä pari kolmekin vuotta.
 
Ja toinen kysymys, mikä näistä tulee väkisin mieleen, on se , että peseekö jengi lainkaan käsiään? Tottahan se on, että syödessä kädet puhdistuu ja nukkuessa naama, mutta jo hyvät tavat velvoittaa pesemään kädet esim. vessareissun jälkeen, niin ei tarvitse sitten kuivuneita paskoja rassata otelaudasta.
 
Jättäkää nyt ne otelaudat ja lihapiirakat rauhaan ja öljytkää ennemmin toisianne...

Kaikesta huolimatta en aio laittaa jatkossakaan otelautaan rypsiöljyä.

LaMotta: Kaikesta huolimatta en aio laittaa jatkossakaan otelautaan rypsiöljyä.
 
Giovannilla taitaa olla diili rypsiöljyfirman kanssa. Kun mainostaa täällä öljyä, saa kaiken otelautoihin tarvitsemansa rypsiöljyn ilmaiseksi!

Laulava Kylätohtori: Ja toinen kysymys, mikä näistä tulee väkisin mieleen, on se , että peseekö jengi lainkaan käsiään? Tottahan se on, että syödessä kädet puhdistuu ja nukkuessa naama, mutta jo hyvät tavat velvoittaa pesemään kädet esim. vessareissun jälkeen, niin ei tarvitse sitten kuivuneita paskoja rassata otelaudasta.
 
Jättäkää nyt ne otelaudat ja lihapiirakat rauhaan ja öljytkää ennemmin toisianne...
 
Pesee toki. Silti syystä tai toisesta keho erittää mm. hikeä (onpa joskus vertakin saatu soittimeen siinä soiton tiimellyksessä) soiton aikana. Ja sitten pikkuhiljaa kertyy kakkaa siihen otelaudan pintaan. Lienee juurikin hien ja kuolleen ihosolukon yhdistelmää se möhnä, mitä siihen jää. Toki niitä keppejä voi soiton jälkeen pyyhkäistä puhtaaksi, mutta enpä minä ainakaan muista aina niin tehdä.
 
En tiedä millaista hipsuttelua ja silkkihansikashommaa sinulla soitto on, mutta kyllä mulla ainakin kertyy sitä paskaa kitaran runkoon ja otelautaan soittotuntien saatossa. Antaa ihmisten puhdistella ja öljytä ja me annetaan sinun olla öljyämättä ja putsaamatta sun soittimia. Eiks je?

Decadetroll: Pesee toki. Silti syystä tai toisesta keho erittää mm. hikeä (onpa joskus vertakin saatu soittimeen siinä soiton tiimellyksessä) soiton aikana. Ja sitten pikkuhiljaa kertyy kakkaa siihen otelaudan pintaan. Lienee juurikin hien ja kuolleen ihosolukon yhdistelmää se möhnä, mitä siihen jää. Toki niitä keppejä voi soiton jälkeen pyyhkäistä puhtaaksi, mutta enpä minä ainakaan muista aina niin tehdä.
 
En tiedä millaista hipsuttelua ja silkkihansikashommaa sinulla soitto on, mutta kyllä mulla ainakin kertyy sitä paskaa kitaran runkoon ja otelautaan soittotuntien saatossa. Antaa ihmisten puhdistella ja öljytä ja me annetaan sinun olla öljyämättä ja putsaamatta sun soittimia. Eiks je?
 
Toisaalta voitaisiin myös sopia, että mun tyyli on ainut oikea ja että kaikki tekee samalla tavalla...
 
Hyvä tulee hiljaa hipsutellen... ;)
 
Ei taida youtubessa olla yhtään edustuskelpoista vetoa nykyiseltä bändiltä. Se oli tavallaan ihan hyvä idea, kun joku täällää joskus ehdotti, että olisi profiilissa jonkinlainen esiintymisvideo, mistä vähän näkisi, että minkälainen 'nyplääjä' aina on kyseessä...

Laulava Kylätohtori: Toisaalta voitaisiin myös sopia, että mun tyyli on ainut oikea ja että kaikki tekee samalla tavalla...
 
Hyvä tulee hiljaa hipsutellen... ;)
 
Ei taida youtubessa olla yhtään edustuskelpoista vetoa nykyiseltä bändiltä. Se oli tavallaan ihan hyvä idea, kun joku täällää joskus ehdotti, että olisi profiilissa jonkinlainen esiintymisvideo, mistä vähän näkisi, että minkälainen 'nyplääjä' aina on kyseessä...
 
Voidaan toki sopia niinkin :)
 
Ei mullakaan ole soittonäytteitä missään, enkä usko, että ihan heti laitankaan. Sellaista räpellystä jaksa kukaan kuunnella kuitenkaan. Musiikkityylinä kuitenkin ihan perus rokkipuuhista aina viemärikurlutteluun ja muihin vähän raskaampiin tyyleihin ja kakkaa löytyy otelaudasta.
 
"Hei, olen Jari ja öljyän otelautaani aina välillä..."

Tovin käyttäny rapsutusta+sitruunaöljyä ja sit dunlopin putsausainetta + saman lafkan öljyä.
 
Tuntuu kivalta soittaa aina kun saa sen töhnötin irti laudasta ja tuoreet kielet.
 
Rypsit purkkiin.

Rypsit kuuluvat uppopaistamiseen ja muuhun ruoanlaittoon.

Mitenhän toimis Nu Nile tukkarasva. Murrays taitais olla vähän jo liian paksua. Tuoksu ois ainakin todella rocknroll.