Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Nykäsen Matti sen sanoi parhaiten. Ennustaminen on vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden...
 
Minä luulin, että sen sanoi Ahti Karjalainen, mutta ennen häntä sen on kuulemma sanonut tanskalaisfyysikko Niels Bohr

Arbitrator: Ihan heti en rinnastaisi vasaraa ja kitaraa toisiinsa. kitara on kyllä paljon muutakin kuin pelkkä työkalu, enkä ainakaan itse ole tietoinen mistään vasaroiden GAS ryhmistä missään päin maailmaa. Tosin niitä voi olla mutta silti uskoisin että kitarat synnyttävät enemmän intohimoja kuin vasarat ja ruuvarit.
 
Ja todettakoon nyt vielä että itsekin kuulun siihen porukkaan, joka aina vain haluaa samoja vanhoja malleja. Pointtini oli se että se tekee homman vaikeaksi kitaranvalmistajille. Maailma on täynnä Stratoja ja Les Pauleja. Silti niitä pitäisi aina vain myydä lisää vaikka sähkökitara on alunperinkin suunniteltu lähes ikuiseksi käyttöiältään. Kyllä tässä yhtälössä on valmistajan näkövinkkelistä lähes elinehtona se että kitaristeja tulee lisää samaan tahtiin kuin heitä poistuu. Lisäksi tämän uuden sukupolven pitäisi ostaa ja vaihtaa kitaroita useammin kuin vanhojen.
 
Vaikka kitaroiden kokonaismyynti laskisi niin eihän soitin sellaisenaan tule kuolemaan, ainakaan vielä pitkään aikaan. Aina tulee riittäämään harrastajia. Tuo alkuperäinen juttu oli kuitenkin tehty siitä näkövinkkelistä että myynnit hiipuvat eikä kasvua enää ole nähtävissä samaan tapaan kuin vaikkapa vielä 10-15 v sitten. Monet yhtiöt ovat riippuvaisia myynnin kasvusta, tai ainakin sen tason pysymisestä.
 
juu olet oikeassa. Käytin vasaraa esimerkkinä vain korostaakseni tuota "työkalu" aspektia. Mutta olen samaa mieltä, että laatukitaroita on olemassa niin paljon, että niitä riittää jo nyt jokaiselle kitaristille viisi joten ei kitaratehtailla ole kasvunäkymiä uusia kitaroita rakentamalla. Niiden täytyy keksiä mitä muuta heidän osaamisalaansa kuuluvaa kitaristit voisivat haluta, huollot ja modaukset voisi olla semmoisia. Miksi ei vaikka voisi maalauttaa kitaraansa eri väriseksi jos siihen tympääntyy. Esimerkiksi jos oman Gibsonini menee kovin pinnaltaan kuluneeksi, niin saattaisin olla halukas hiukan maksamaan siitä, että juuri Gibson pintakäsittelee sen uudelleen.
 
Tämähän ei ole vain kitaratehtaiden ongelma, vaan teollisuuden rakenne on kertakaikkiaan ja peruuttamattomasti muuttumassa. Yhtäällä on kierrätystalous ja toisaalta massatuotanto on siirtymässä pysyvästi historiaan ja tulevaisuus on pienten ketterien tuotantoyksiköiden, jotka tuottavat tavaroita juuri sen verran kuin niitä tarvitaan (tarkoitan 3D tulostuksen esiinmarssia).
 
Mitä taas tulee tavaroiden kehitykseen, niin kyllähän yksipuolistuminen näkyy muissakin kuin vasaroissa ja kitaroissa. Katso vaikkapa nykyaikaisia autoja, ne ovat merkistä ja mallista riippumatta jokseenkin samannäköisiä ja niiden hallintalaitteet ja tekniset ratkaisut perustuu jokseenkin samoihin standardeihin. Kun auto oli uusi keksintö niin mallien ja ratkaisujen kirjo oli valtava, mutta kehitys on johtanut siihen, että kaikki hienot idet ovat jääneet historiaan ja nykyisin niissa kaikissa on vilkku vasemmassa viiksessä ja lasinpyyhkimet oikeassa viiksessä ja rattikin on aika samanlainen möhkö, vaikka viiskytluvulla on tosi tyylikkäitä ja siroja ratteja. Tai kännyköissä tuo kehitys on ollut vielä nopeampaa. Yheksänkytluvulla oli toinen toistaan kiinnostavamman näköisiä ja monenkirjavia puhelimia lukuisilla erilaisilla ratkaisuilla (oli simpukkaa ja liukukantta ja banaania ja ties mitä) nyt ne on kaikki ihan samanlaisia käytännössä ohjelmistoja myöten. Joka vuosi tulee uusia malleja mutta kun ne prikuulleen samanlaisia kuin edellisetkin mallit, niin mitä välii?
 
No mistä niitä voisi syyttää? kännykkävalmistajat ei keksi enää mitään uutta kun ihmiset haluavat niitä iänikuisiä "lätkiä" :-D . Tai onko autojen innovaatioiden puutteessa kyse siitä että asiakkaat haluavat aina vaan niitä ihan samanlaisia autoja kuin ne kaikki muutkin, vai onko valmistajilta ideat loppu?
 
Minäpä veikkaan, että maailma on siirtymässä pois kerskakulutuksesta ja kerskataloudesta kohti kestävää kehitystä. Siinä suhteessa kitarat ovat ikuisina esineinä aikaansa edellä ja kitarat ovat jo nyt sitä mitä kännykät ja autot tulevat olemaan lähitulevaisuudessa. Se että minkälaisia ansaintamalleja voidaan rakentaa tällaisen tuotannon ympärille? kännyköissä on jo se ekologia (vai mikä se palvelujen paketoimis jutska Applella ja Googlella nyt sitten olikaan) ajattelu ja jotain samantapaista on kehittymässä myös autoihin ja liikenteeseen, että tulevaisuudessa yksityisautoilua myydään palveluna tavaroiden omistamisen sijaan. Kun ihmiset siirtyvät käyttämään palveluita tavaroiden sijasta ja luopuvat omistamisesta, niin siitä luulisi löytyvän erilaisia sovellutuksia muillekin aloille. Kitarapuolella ei vielä ole laajasti nähtävissä kitaroiden myymisen sijaan palveluiden myymistä, mutta viitteitä on. Suomessakin on jo ammattilaisille toimimva soitinlainaamo, josta voi eri projektiin sääda käyttöönsä tarvitsemiaan välineitä. En oikeastaan näe mitään syytä miksi ei ainakin joissakin rajoissa samaa ideaa voisi laajentaa myös yksityiselle puolelle. Kun nyt katsotaan kuinka innokkaasti keskimääräinen mnetin käyttäjä ostelee ja vaihtelee kitarakamojaan puhtaasti kokeilun halusta, niin miettikääpä kuinka paljon jouhempaa se homma olisi jos ei tarvitsisi liikutella rahaa siinä välissä vaan jokin taho paketoisi näppärän ja toimivan palvelun soitinten kierrättämiseksi.
 
En tiedä mitä se voisi olla, mutta luulen, että kyse ei ole pelkästään kitaratehtaiden kriisistä, vaan koko perinteisen teollisen tuotannon kriisistä. Kriisistä yleensä syntyy jotakin parempaa ja toimivampaa ja paremmin aikaan sopivaa joten en olisi huolissani Fenderin ja Gibsonin takia. Ne selviävät, jos vaan keksivät miten voisivat palvella meitä kuluttajia. Jos eivät keksi, niin ne joutavatkin kuolla, koska ei me niitä sitten mihinkään tarvita ;-)

Onko meillä käytettävissä tästä aiheesta myös kaukoitäläinen näkemys?
Meneekö jaappanilaisilla ja korealaisialla kiataravalmistajilla myös huonosti vai onko liikevaihdon ja katteen lasku vain jenkkimerkkien ongelma?
Jos olisi tuo tieto myös, niin siitä voisi päätellä jotain eteenpäin.......

hallu: juu olet oikeassa. Käytin vasaraa esimerkkinä vain korostaakseni tuota "työkalu" aspektia. Mutta olen samaa mieltä, että laatukitaroita on olemassa niin paljon, että niitä riittää jo nyt jokaiselle kitaristille viisi joten ei kitaratehtailla ole kasvunäkymiä uusia kitaroita rakentamalla. Niiden täytyy keksiä mitä muuta heidän osaamisalaansa kuuluvaa kitaristit voisivat haluta, huollot ja modaukset voisi olla semmoisia. Miksi ei vaikka voisi maalauttaa kitaraansa eri väriseksi jos siihen tympääntyy. Esimerkiksi jos oman Gibsonini menee kovin pinnaltaan kuluneeksi, niin saattaisin olla halukas hiukan maksamaan siitä, että juuri Gibson pintakäsittelee sen uudelleen.
 
Minäpä veikkaan, että maailma on siirtymässä pois kerskakulutuksesta ja kerskataloudesta kohti kestävää kehitystä. Siinä suhteessa kitarat ovat ikuisina esineinä aikaansa edellä ja kitarat ovat jo nyt sitä mitä kännykät ja autot tulevat olemaan lähitulevaisuudessa.
 
Suomessakin on jo ammattilaisille toimimva soitinlainaamo, josta voi eri projektiin sääda käyttöönsä tarvitsemiaan välineitä. En oikeastaan näe mitään syytä miksi ei ainakin joissakin rajoissa samaa ideaa voisi laajentaa myös yksityiselle puolelle. Kun nyt katsotaan kuinka innokkaasti keskimääräinen mnetin käyttäjä ostelee ja vaihtelee kitarakamojaan puhtaasti kokeilun halusta, niin miettikääpä kuinka paljon jouhempaa se homma olisi jos ei tarvitsisi liikutella rahaa siinä välissä vaan jokin taho paketoisi näppärän ja toimivan palvelun soitinten kierrättämiseksi.
 
En tiedä mitä se voisi olla, mutta luulen, että kyse ei ole pelkästään kitaratehtaiden kriisistä, vaan koko perinteisen teollisen tuotannon kriisistä. Kriisistä yleensä syntyy jotakin parempaa ja toimivampaa ja paremmin aikaan sopivaa joten en olisi huolissani Fenderin ja Gibsonin takia. Ne selviävät, jos vaan keksivät miten voisivat palvella meitä kuluttajia. Jos eivät keksi, niin ne joutavatkin kuolla, koska ei me niitä sitten mihinkään tarvita ;-)
 
Hyvää pohdintaa. Olen itse monesti ihmetellyt miksi valmistajat eivät osta omia vanhoja soittimiaan takaisin käytetyiltä markkinoilta. Ne voisivat sitten myydä ne uudelleen jonkinlaisina old stock/refin/hot rodded/true relic yms malleina. Tai sittennvaikka hävittää ne tai uusiokäyttää pelkät puut. Sillä he saisivat markkinoilta pois käytettyjä kitaroita ja ehkä jopa jotainnvoittooa tehtyä siinä samalla.

jpjanhun:
-mitä sanoituksiin tulee, luulen että radiomusiikkiin sopiva abstraktin sekavan höpinän kehittäminen onnistuu tekoälyltä vielä varsin mainiosti. ja joku tuottaja voi sitten vähän muokata lopputulosta kun ensin generoi sopivia sanoitusehdotuksia. ohessa AI-koneet keskustelevat keskenään. epäilemättä homma tuosta kyllä kehittyy.

 
Heh, tämä on ihan mahdollista sen perusteella, millaista puppua useimmat hittibiisien sanoitukset ovat. Kyllä vähän alkeellisempikin kone tekee yhtä paskan tekstin ihan heittämällä :D
Kun tekoälyn polttoaineena olevan datan määrä kasvaa suunnilleen eksponentiaalisesti, niin kyllähän siinä alkaa jossain vaiheessa olevan vääntömomenttia ihan hittibiisinkin sommitteluun. Se on sitten tapauskohtaista, mikä puhuttelee isompia kansanjoukkoja. Mikään ei ole pois suljettua.

Rämppy: Heh, tämä on ihan mahdollista sen perusteella, millaista puppua useimmat hittibiisien sanoitukset ovat. Kyllä vähän alkeellisempikin kone tekee yhtä paskan tekstin ihan heittämällä :D
 
Eiks jotkut sanoittajat ole käyttäneet sanomalehtimetodiakin, eli leikataan lehdistä sanoja, heitetään leikatut palat lattialle ja kasataan niistä sattumanvaraisia rivejä? Eroaako nyt "puppulausegeneraattorin" käyttö siitä oleellisesti? :)

StJerky: Minä luulin, että sen sanoi Ahti Karjalainen, mutta ennen häntä sen on kuulemma sanonut tanskalaisfyysikko Niels Bohr
 
Ok, kyllä se varmaan sitten on Ahti, eikä Matti. Hatarasti muistelin, että olisi ollut Nykäsen legendaarisia aivoituksia...

Rämppy: Heh, tämä on ihan mahdollista sen perusteella, millaista puppua useimmat hittibiisien sanoitukset ovat. Kyllä vähän alkeellisempikin kone tekee yhtä paskan tekstin ihan heittämällä :D
 
Tämä on totta. Se ei perustu tekoälyn hyvyyteen, vaan hittibiisien huonouteen. Ei siinä kummoista algoritmia tarvita, että pystyy Sannin "Kaikilla on kauheasti kaikkee" sanoituksiin. Voi vittu, mitä paskaa... :D

hallu: Minäpä veikkaan, että maailma on siirtymässä pois kerskakulutuksesta ja kerskataloudesta kohti kestävää kehitystä.
 
Nyt kyllä tarvittaisiin vähän perusteita näin mielenkiintoiselle väitteelle?
 
Toki länsimaissa on marginaalisia ryhmiä, joille tämä on realismia, mutta noin muuten suunta on ihan päinvastainen. Nousevat kehittyvät maat ynnä muut, missä on suorastaan velvollisuus näyttää menestyksensä kerskakulutuksella. Muutenkin vaurastuva keskiluokka kuluttaa enemmän kuin ikinä. Ja kyllä länsimaissakin pitäisi ostaa koko ajan lisää ja lisää uusia tuotteita, joiden elinkaari on entistä lyhyempi ja kestävyys entistä heikompi. Koko talousjärjestelmä perustuu kasvuun...

Laulava Kylätohtori: Nyt kyllä tarvittaisiin vähän perusteita näin mielenkiintoiselle väitteelle?
 
Toki länsimaissa on marginaalisia ryhmiä, joille tämä on realismia, mutta noin muuten suunta on ihan päinvastainen. Nousevat kehittyvät maat ynnä muut, missä on suorastaan velvollisuus näyttää menestyksensä kerskakulutuksella. Muutenkin vaurastuva keskiluokka kuluttaa enemmän kuin ikinä. Ja kyllä länsimaissakin pitäisi ostaa koko ajan lisää ja lisää uusia tuotteita, joiden elinkaari on entistä lyhyempi ja kestävyys entistä heikompi. Koko talousjärjestelmä perustuu kasvuun...
 
No minäpä en esittänytkään väitettä, vaan veikkauksen. Perustan veikkaukseni siihen mitä olen nähnyt ja kuullut mediassa... ja ehkä myös siihen, että kerskakulutuksella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin loppua. Mainitsinkin jo Applen, Googlen, yms. jotka ovat muuttaneet busineskonseptiaan siihen suuntaan, että myydään palvelua tavaroiden sijaan. Myös ohjlemistoala laajemmin näyttää kulkevan perässä eli ohjelmistomyynnistä ollaan siirrytty muihin lisenssointi malleihin ja tuotteita paketoidaan isommiksi palvelukokonaisuuksiksi esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Adoben, joka on liittänyt suositut ohjelmstotuotteensa osaksi pilvipalvelua ja myy nyt sitä pakettia palveluna.
 
Tästä tietenkin on pitkämatka siihen, että fyysisten tavaroiden myynnistä siirryttäisiin palveluiden myymiseen, mutta viitteitä siitä on muuallakin kuin yritysjohtajien ja poliitikkojen puheissa. Esimerkiksi kaupunkifillarit käyvät esimerkistä, missä fyysisten tavaroiden myynnin sijaan myydään palvelua johon liittyy fyysinen tavara. Aikaisemmassa tekstissa mainitsin soitinlainaamot jollainen on suomeenkin perustettu. Autoala on oikeastaan jo pitkään kulkenut kohti autoilun myymistä palveluna ja vaikka se on tapahtunut asteittain vähin erin, se on silti ollut vääjäämätöntä ja johdonmukaista. Joskus viimevuosituhannen vaihteessa muistan silloisen Mersun pääjohtajan intoilevat kaupunkiautoverkosta ja kai se "Smart" konsepti sai siitä alkunsa ja vaikka se oli epäonnistunut kokeilu ja taloudellinen floppi, niin ajatuksena se oli ainoastaan edellä aikaansa, mutta kohta aika on varmasti kypsä sille ja nyt on jo erilaisia autolua palveluna myyviä yrityksiä. Kuitenkin autojen rahoitusmallinkehitys huoltosopimuksineen on selvästi lähestynyt ideana sitä että tulevaisuutta eutoa ei omisteta, vaan autoilua ostetaan palveluna. Samantapaisia esimerkkejä voi löytää lukuisia muitankin, mutta yleissilmäyksenä tällä hetkellä voi huomata, että ne yritykset pärjäävät jotka ovat onnistuneet luomaan tuotteestaan palvelun ja vastaavasti yritykset jotka yhä pysyttelevät tuotteidensa myymisessä, tuskailevat laskevien myyntikäyrien puristuksessa. Siitä huolimatta, että kehittyvillä markkinoilla on kasvupotentiaalia, niin ne merkkinat ovat vaikeat ja kilpaillut. Sitä paitsi kehittyvillä markkinoilla hypätään suoraan tulevaisuuteen ja siellä voi monet meidän kehitysvaiheista jäädä väliin. Esimerkkinä vaikkapa afrikka joka paikoitellen on mobiilimaksamisen kärkimaa tällähetkellä ja esimerkiksi Ugandan ihmeen taustalta löytyy kekseliäs ja ennakkoluuloton tapa soveltaa tämän ajan keksintöjä.
 
Talousjärjestelmä voi perustua kasvuun (en ole varma olisiko sitäkin käsitystä jo aika muuttaa), mutta talousjärjestelmä ei tee eroa sille myydäänkö tavaroita vai palveluja. Joten kasvua voi tapahtua ( ja tapahtuukin) vaikka rakenne muuttuu. Sitä paitsi jos väestön kasvu todellakin loppuu ja saattaa alkaa laskea (kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet, että semmoinen aika olisi nyt käsillä), niin myös markkinoiden kasvun logiikalle perustuvan talousjärjestelmän tulee siihen sopeutua.
 
Mutta huomaa, että nämä eivät ole väitteitä vaan ihan vaan tässä lämpimikseni löpisen :-D.

hallu: No minäpä en esittänytkään väitettä, vaan veikkauksen. Perustan veikkaukseni siihen mitä olen nähnyt ja kuullut mediassa... ja ehkä myös siihen, että kerskakulutuksella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin loppua. Mainitsinkin jo Applen, Googlen, yms. jotka ovat muuttaneet busineskonseptiaan siihen suuntaan, että myydään palvelua tavaroiden sijaan. Myös ohjlemistoala laajemmin näyttää kulkevan perässä eli ohjelmistomyynnistä ollaan siirrytty muihin lisenssointi malleihin ja tuotteita paketoidaan isommiksi palvelukokonaisuuksiksi esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Adoben, joka on liittänyt suositut ohjelmstotuotteensa osaksi pilvipalvelua ja myy nyt sitä pakettia palveluna.
 
Tästä tietenkin on pitkämatka siihen, että fyysisten tavaroiden myynnistä siirryttäisiin palveluiden myymiseen, mutta viitteitä siitä on muuallakin kuin yritysjohtajien ja poliitikkojen puheissa. Esimerkiksi kaupunkifillarit käyvät esimerkistä, missä fyysisten tavaroiden myynnin sijaan myydään palvelua johon liittyy fyysinen tavara. Aikaisemmassa tekstissa mainitsin soitinlainaamot jollainen on suomeenkin perustettu. Autoala on oikeastaan jo pitkään kulkenut kohti autoilun myymistä palveluna ja vaikka se on tapahtunut asteittain vähin erin, se on silti ollut vääjäämätöntä ja johdonmukaista. Joskus viimevuosituhannen vaihteessa muistan silloisen Mersun pääjohtajan intoilevat kaupunkiautoverkosta ja kai se "Smart" konsepti sai siitä alkunsa ja vaikka se oli epäonnistunut kokeilu ja taloudellinen floppi, niin ajatuksena se oli ainoastaan edellä aikaansa, mutta kohta aika on varmasti kypsä sille ja nyt on jo erilaisia autolua palveluna myyviä yrityksiä. Kuitenkin autojen rahoitusmallinkehitys huoltosopimuksineen on selvästi lähestynyt ideana sitä että tulevaisuutta eutoa ei omisteta, vaan autoilua ostetaan palveluna. Samantapaisia esimerkkejä voi löytää lukuisia muitankin, mutta yleissilmäyksenä tällä hetkellä voi huomata, että ne yritykset pärjäävät jotka ovat onnistuneet luomaan tuotteestaan palvelun ja vastaavasti yritykset jotka yhä pysyttelevät tuotteidensa myymisessä, tuskailevat laskevien myyntikäyrien puristuksessa. Siitä huolimatta, että kehittyvillä markkinoilla on kasvupotentiaalia, niin ne merkkinat ovat vaikeat ja kilpaillut. Sitä paitsi kehittyvillä markkinoilla hypätään suoraan tulevaisuuteen ja siellä voi monet meidän kehitysvaiheista jäädä väliin. Esimerkkinä vaikkapa afrikka joka paikoitellen on mobiilimaksamisen kärkimaa tällähetkellä ja esimerkiksi Ugandan ihmeen taustalta löytyy kekseliäs ja ennakkoluuloton tapa soveltaa tämän ajan keksintöjä.
 
Talousjärjestelmä voi perustua kasvuun (en ole varma olisiko sitäkin käsitystä jo aika muuttaa), mutta talousjärjestelmä ei tee eroa sille myydäänkö tavaroita vai palveluja. Joten kasvua voi tapahtua ( ja tapahtuukin) vaikka rakenne muuttuu. Sitä paitsi jos väestön kasvu todellakin loppuu ja saattaa alkaa laskea (kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet, että semmoinen aika olisi nyt käsillä), niin myös markkinoiden kasvun logiikalle perustuvan talousjärjestelmän tulee siihen sopeutua.
 
Mutta huomaa, että nämä eivät ole väitteitä vaan ihan vaan tässä lämpimikseni löpisen :-D.
 
Se on toki vallitseva trendi, että tuotteet paketoidaan isommiksi kokonaisuuksiksi. Se on suunta omallakin työpaikalla. Mutta sillä ei pyritä vähentämään kulutusta, vaan maksimoimaan asiakkaan rahastus. Siihen tuotteeseen vain liitetään se palvelu, sillä ilman tuotteita ei juuri ole palveluitakaan. Jos ei Apple myy fyysisiä laitteita, niin mihin se niitä palveluja myy? Kyllä ne aina jonkin alustan tarvitsevat. Se voi tietysti olla joku muukin kuin puhelin. Eli näkisin, että siinäkän ei ole kyse kulutuksen vähentämisestä, vaan on keksitty uusia tapoja kuluttaa vanhojen lisäksi ja niitä hyödyntäen.
 
Se, että esim. autoilun omistusmalli muuttuu, ei suinkaan tarkoita, että autoja ostetaan vähemmän. Samoin polkupyörien määrä todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa, vaikka siihen liitetään erilaisia palveluja - vai pitäisikö sanoa, että juuri siksi, koska siihen liitetään niit palveluja. Ei ne palvelut tee fyysisistä tuotteista tarpeettomia, vaan päinvastoin.
 
Omasta mielestäni nuo kuvailemasi asiat ovat osittain jo tätä päivää, mutta eivät ne vähennä kulutusta, ne vain muuttavat - ja ehkä jopa lisäävät - sitä. Ainakin itse ymmärrän, että näillä uusilla palveluilla on nimenomaan tarkoitus lisätä liikevaihtoa eli kulutusta...
 
Nämä siis ihan vaan omina mielipiteinäni myös. Ei liian vakavasti otettavaksi. :)
 
e. väestön määrän vähenemistä pidän täydellisenä höpöhöpönä:
 
https://yle.fi/uutiset/3-9685347

hallu: No minäpä en esittänytkään väitettä, vaan veikkauksen. Perustan veikkaukseni siihen mitä olen nähnyt ja kuullut mediassa... ja ehkä myös siihen, että kerskakulutuksella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin loppua. Mainitsinkin jo Applen, Googlen, yms. jotka ovat muuttaneet busineskonseptiaan siihen suuntaan, että myydään palvelua tavaroiden sijaan. Myös ohjlemistoala laajemmin näyttää kulkevan perässä eli ohjelmistomyynnistä ollaan siirrytty muihin lisenssointi malleihin ja tuotteita paketoidaan isommiksi palvelukokonaisuuksiksi esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Adoben, joka on liittänyt suositut ohjelmstotuotteensa osaksi pilvipalvelua ja myy nyt sitä pakettia palveluna.
 
Sosiaalinen status huomioiden kuluttaminen on pikemminkin alkuperäistä kerskakulutusta, ei suinkaan mahdollisimman paljon ostaminen. Mikäli olemme uskollisia Thorstein Veblenin alkuperäiselle termille "conspicuous consumption" uskollinen. Halutaan näyttää, että rahaa on saman verran kuin "korkeammalla sosiaalisen statuksen" jengillä. Toisin sanottuna koitetaan luoda itsestään vauraampaa kuvaa kuin onkaan, ja se riippuu täysin verrokkiryhmästä, mitä se on. Kitarapiiriä esimerkkinä käyttäen toisissa piireissä se on Fenderin custom shop -skeba, toisissa piireissä tarttee olla jo Versoul herättääkseen huomiota sekä erottuakseen ja joissakin piireissä '59 Les Paulin hinta ei herätä juuri minkäänlaista huomiota tai ihmettelyä.
 
Kyseinen suomeksi hivenen ontuvasti käännetty "kerskakulutus" sisältää myös isot lahjoitukset hyväntekeväisyyteen. Kaikilla kun ei ole varaa käyttää rahaa sillä tavalla. Tai aineettomat (tyyriimmät) hyödykkeet, esmes erityisen pitkät lomat.
 
Eikä se pelkästään negatiivinen asia ole, kun kokonaisuutta tsekkaa. https://kulutusluottovertailu.fi/kerskakulutus/
 
Onko kerskakulutuksella tarpeettoman negatiivinen sävy? Ylellisyystuotteiden ostoa tutkittaessa keskitytään lähes aina tämän tyyppisen kulutuksen kielteisiin puoliin.
 
Norjalainen taloustieteilijä Mari Rege löysi statuskulutuksesta kuitenkin myös toisen puolen. Hänen mukaansa ihmiset voivat kulutuskäyttäytymisellään osoittaa sosiaalisen asemansa, mikä puolestaan on hyödyllistä samalla tavoin kuin muiden ominaisuuksien ja taitojen näyttäminen. Tarkkailemalla muiden kulutustottumuksia, ihmiset voivat helposti etsiä kumppaneita, joilla on saman typpisiä ominaisuuksia. Tämä johtaa paremmin yhteensopiviin suhteisiin yhteiskunnallisesti, ihmissuhteissa ja liiketoiminnassa.
 
Yhteisöä siis palvelee kulutus, jonka tavoitteena on korostaa sosiaalista asemaa, koska se johtaa tehokkaampaan sosiaalisten suhteiden muodostamiseen.

" Tarkkailemalla muiden kulutustottumuksia, ihmiset voivat helposti etsiä kumppaneita, joilla on saman typpisiä ominaisuuksia. Tämä johtaa paremmin yhteensopiviin suhteisiin yhteiskunnallisesti, ihmissuhteissa ja liiketoiminnassa.

Yhteisöä siis palvelee kulutus, jonka tavoitteena on korostaa sosiaalista asemaa, koska se johtaa tehokkaampaan sosiaalisten suhteiden muodostamiseen."
 
Ei tuo minusta kuulosta pelkästään myönteiseltä asialta, taloustieteilijän näkökulmasta niin voi olla.

Kefiiri: " Tarkkailemalla muiden kulutustottumuksia, ihmiset voivat helposti etsiä kumppaneita, joilla on saman typpisiä ominaisuuksia. Tämä johtaa paremmin yhteensopiviin suhteisiin yhteiskunnallisesti, ihmissuhteissa ja liiketoiminnassa.

Yhteisöä siis palvelee kulutus, jonka tavoitteena on korostaa sosiaalista asemaa, koska se johtaa tehokkaampaan sosiaalisten suhteiden muodostamiseen."
 
Ei tuo minusta kuulosta pelkästään myönteiseltä asialta, taloustieteilijän näkökulmasta niin voi olla.
 
Harva asia on pelkästään positiivinen tai negatiivinen. Kaikki riippuu näkökulmasta.

Osteri: Onko meillä käytettävissä tästä aiheesta myös kaukoitäläinen näkemys?
Meneekö jaappanilaisilla ja korealaisialla kiataravalmistajilla myös huonosti vai onko liikevaihdon ja katteen lasku vain jenkkimerkkien ongelma?
Jos olisi tuo tieto myös, niin siitä voisi päätellä jotain eteenpäin.......
 
no Yamaha voi valmistaa kitaroita, flyygeleita ym miten haluaa, koska ne muodostaa niin pienen osan Yamaha konsernista,
siihen perustuu myos Yamahan rumputelineissa kayttama parempilaatuinen teras, niilla on varaa ostaa kalliimpaa terasta kun ne tarvitsee sita niin paljon kaikkeen muuhun ja siita yksi prosentti kaytetaan telineisiin ym.

aristoteles666: no Yamaha voi valmistaa .......
 
Yamaha mainittu ja ilmeisesti hyvin menee. Mites menee ESP, Tokai, Ibanez ...jne...?
Jos kaukoitäläisillä valmistajilla on hyvät taloustulokset ja amerikkalaisilla huonot, niin mistä johtuu?

Osteri: Yamaha mainittu ja ilmeisesti hyvin menee. Mites menee ESP, Tokai, Ibanez ...jne...?
Jos kaukoitäläisillä valmistajilla on hyvät taloustulokset ja amerikkalaisilla huonot, niin mistä johtuu?
 
paremmin niilla menee, ne ei ole samassa asemassa kuin Yamaha,jonka paatuote on kaikki muu kuin kitarat, mutta niilla on malleja joita haluaa muutkin kuin keski-ikaiset.

aristoteles666: paremmin niilla menee, ne ei ole samassa asemassa kuin Yamaha,jonka paatuote on kaikki muu kuin kitarat, mutta niilla on malleja joita haluaa muutkin kuin keski-ikaiset.
 
Ja ne myy niitä sellaisella hinnalla, että ei tarvitse olla keski-ikäinen ostaakseen niitä ;-).

Voidaanko tässä nyt odottaa käytettyjen kitaroiden loppualennusta kun kitaristien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja nuoria ei juuri kiinnosta kitaroiden soittaminen?

Little Savage: Voidaanko tässä nyt odottaa käytettyjen kitaroiden loppualennusta kun kitaristien suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja nuoria ei juuri kiinnosta kitaroiden soittaminen?
 
Periaatteessa mun mielestä juuri noin. Pianojahan saa nykyään ilmaiseksi jos vain hakee, kun ne vievät kämpästä tilaa. Kitarat taitavat tulevaisuudessa päätyä suoraan kaatikselle, ne on pianoa helpompi nakata roskikseen.