Kitarat: kitarakamat ›

Spiral: Euroopan markkinat on varmaan hiipuneet tuon ajanjakson puitteissa aika paljon, epäilisin.
 
Varmaan vaikuttaa osaltaan. Olisikin mielenkiintoista nähdä samassa vertailussa onko muillakin valmistajilla samanlainen alamäki.
Voi olla niinkin että jos Gibson brändi sijoitetaan kuluttajan mielessä enemmän premium luokkaan, niin asiakkaille onkin alkanut kelvata medium luokka näinä aikoina. Joku tuollainenhan saattaisi näkyä laajemmissa tilastoissa. En tiedä, kunhan pohdiskelen vaihtoehtoisia tilanteita.....

Osteri: Taloudellinen tulos voitto tai tappio on tietenkin omistajan näkökulmasta aina kiinnostava. Gibsonin tuotesuosion osalta itse ainakin kuluttajana tarkastelisin myyntimenestymistä kertovia lukuja eli jää tuo liikevaihtoluku ainoksi mikä kiinnostaa.
Paljon tuotteiden menekkiä = paljon rahaa myymisestä. Käänteisesti tarkoittaa että jos rahaa ei tule sisään kuin 50 % entisestä, niin myyminen silloin tökkii. Johtavan merkin osalta kiinnostava uutinen että mikähän siinä nyt? En osaa vastata. Täytyypä etsiä lisätietoa.
 
Varmaan menee noin -- muistan kuulleeni että 2014 mallistoa jäi paljon hyllyille ja lopuvuodesta 2014/alkuvuodesta 2015 niitä sai kohtuullisen halvalla, jolloin voisi ehkä olettaa että jälleenmyyjät otti takkiin Gibsonin sijaan.
 
"Paljon tuotteiden menekkiä = paljon rahaa" myymisestä ei tietenkään implikoi "paljon voittoa", kun rajakustannus ei ole vakio. Voiton maksimoimisen kannalta hintojen nosto (2015 fakta), tuotannon supistaminen (2015 fakta) ja siitä ehkä seuraava brändin ekslusiivisuuden/haluttavuuden kasvattaminen (2015 epic fail) saattaisi olla fiksua.

Sammo: Varmaan menee noin -- muistan kuulleeni että 2014 mallistoa jäi paljon hyllyille ja lopuvuodesta 2014/alkuvuodesta 2015 niitä sai kohtuullisen halvalla, jolloin voisi ehkä olettaa että jälleenmyyjät otti takkiin Gibsonin sijaan.
 
"Paljon tuotteiden menekkiä = paljon rahaa" myymisestä ei tietenkään implikoi "paljon voittoa", kun rajakustannus ei ole vakio. Voiton maksimoimisen kannalta hintojen nosto (2015 fakta), tuotannon supistaminen (2015 fakta) ja siitä ehkä seuraava brändin ekslusiivisuuden/haluttavuuden kasvattaminen (2015 epic fail) saattaisi olla fiksua.
 
Mistä noista tietää mikä tässä oikeesti kaiken taustalla on.
 
Vaikka tuo ei pitäiskään paikkaansa ja kitarat pysyisivät enemmän perinteisinä, saattaa jäädä mielikuva, että gibson on aallon harjalla ja moderni kitara. Muutetaan mielikuvaa tuotteesta, jonka mielikuva on ollu ehkä liian samanlainen pitkään.
 
Heitinpä ny vaan tällaisen näkökulman.

Tässä raportissa kuvataan musiikkimarkkinoita.
 
Muun muassa siinä todetaan että sähkökitaroiden myynti laskee.
 
https://www.namm.org/files/ihdp-vie … 27A075D3956F/2014MusicUSA_final.pdf

GiovanniDiRondo: Muun muassa siinä todetaan että sähkökitaroiden myynti laskee.
 
Kiitos, tämä on mielenkiintoista luettavaa +.
Olis vaan saanu olla kaikkien maiden osalta mainittuna viennin tilastossa se toimitettujen e-kitaroiden yksikkömäärä. Monessa ei ollut. Sehän hyvin antaisi kuvaa valmistuksesta ja menekistä markkinoilla. Enivei, ainakin USA:n ja Japanin osalta selkeästi laskevaa. Lisäksi siellä tunnustetaan käytettyjen markkinan olevan niin valtava, että se jo vaikuttaa kilpailussa. Mainitaan että kitarat kuitenkin ovat sen verran kestäviä, että käytettynäkin kauppa käy.
Varovainen arvio on myös että nykyinen EDM suuntaus syö samalla tavalla kitaramarkkinaa kuin aikanaan oli discomusiikin nousun aikaan, mutta tämänkin arvioidaan olevan tilapäistä.
 
Tuollaiset huomiot nyt nopsasti matskusta. Täytyy penkoa vielä hieman sitä G-pajan markkinatilannetta ihan vaan mielenkiinnon nyt herättyä.

Onhan tämä sikäli vähän erikoinen suuntaus kun keski-iän kriisissä kärvistelevät miehet lienevät kuitenkin 95% Gibsonin asiakaskunnasta, ja he eivät tule ikinä haluamaan pienintäkään muutosta siihen tuotteeseen.
 
Jaa, puljun taloudellinen tilanne on tuollainen. No sitten pitää kokeilla kaikennäköistä jos sieltä löytyisi se pelastava hitti. Tai sitten vain odottaa jos seuraava muodikas musiikkityyli tai -artisti toisi brändin pinnalle.

Minusta vähän tuntuu että Gibsonin ongelmat eivät niinkään johdu siitä etteikö se heidän brändinsä kitara kelpaisi valtaosalle asiakaskunnasta paremmin ilman muutoksia.. vaan siitä että Gibson osuu nykyisellään aika pahasti monen tarpeen väliin, lisäksi aito Gibson Les Paul ei enää ole kovinkaan monelle se graalin malja mitä hartaasti tavoitellaan. Mitä taas tulee kalliimpiin Gibsoneihin niin sen verran mitä olen itse Gibsonin CS tuotteita päässyt kokeilemaan niin eivät ne mitenkään älyttömästi parempia ole kuin vaikkapa Stankut ja Traditionalit parhaimmillaan (Vaikka helvetin hyviä ovatkin). Eli kun ihmisellä on se 4-8 tonnia rahaa niin monen kohdalla pienet laadukkaat käsityöpajat kiinnostavat paljon enemmän kuin CS Gibson. Uutena nuo Stankut ja Traditionalit taas ovat niin kalliita että edullisemmat mutta laadultaan jo kilpailukykyiset vastineet vetävät monia varmasti enemmän puoleensa.. lisäksi käytettyjä Gibsoneita on aina tarjolla kohtuulliseen hintaan kaikkialla.
 
Tähän kun lisätään tuo hirveä uudistumisen hinku ja hintojen nosto niin enpä uumoile merkille mitenkään mairittelevaa lähitulevaisuuttakaan. Itse en tuosta leveämmästä otelaudasta ainakaan tykännyt. Robottivirittimet nyt sentään saa revittyä pois..

Gabe: Mitä taas tulee kalliimpiin Gibsoneihin niin sen verran mitä olen itse Gibsonin CS tuotteita päässyt kokeilemaan niin eivät ne mitenkään älyttömästi parempia ole kuin vaikkapa Stankut ja Traditionalit parhaimmillaan (Vaikka helvetin hyviä ovatkin)...
 
Tämä pätee ihan joka brändin kohdalla. Esim. tuommoinen Gibsonin tai Fenkun Stankku on parhaimmillaan jo niin hyvä kitara, ettei siinä budjetin triplaus tuo juurikaan muuta lisää kuin kuvitteellista mittaa housujen sisään.

Juu kyllä nyt PRS:n myynti taitaa nousta Gibsonin kustannuksella. Singlecut USA-malleja saa alta 4000 euron ja USA S2-malleja saa alle 1800 eurolla. Varsinkin tuolla kalleimpien Gibsonien kohdalla miettisin kyllä hartaasti ostaisinko ennemmin PRS:n. En ole vielä yhtään huonoa PRS:ää nähnyt. Ei edes SE-mallit ole olleet huonoja. Toki ilmeisesti kaikki eivät tykkää PRS:n vakiomikeistä, kun ovat hieman erilaisia soundeiltaan kuin Gibsonin vakiomikit. Mutta ne mikitkin voi vaihtaa jos on tarvetta.
 
Luulen että tämä Gibsonin nykypelleily johtaa siihen, että käytettyjen Gibsonien arvo nousee, kun aika moni jättää sen uuden Gibsonin sinne kauppaan. Kyllä jäi mullakin se uusi 2015 mallin studio ostamatta sen kaulan levennyksen ja miniEtune-viritinsysteemien takia. Ostin sitten käytetyn.
 
-iec

Mitä ite testannut uutta Gibson studiota, niin oli ihan ok peli. Se kaulan leveys ei ollut mikään suuri mullistus omille nakeille ja robovirit on ihan hauskat. Todennäköisesti virittimet silti vaihtaisin.
 
Minkäs sille tekee jos ovat päättäneet pitää muutoksen. Kyllä tuo nimi silti myy. Niitä ihmisiä on paljon jotka tahtoo sen nimen lapaan. Jos käytettyjen hinnat nousee paljon, niin ei se auta kuin säästää vähän enemmän tai nöyrtyä ja ostaa uusi.

Kuten tuolla joku totesi, on keksitty hieno insinööriratkaisu ongelmaan jota ei oikeasti ole ollut olemassakaan.
 
Ainoa järkevä käyttö voisi olla vireen muuttaminen "lennossa" mutta kuinka moni sellaista ihan aikuisten oikeasti tarvitsee? Ja ongelmaksi tulee kaularaudan säätö ja kielten jännitys, ei sitä virettä paljon voine muuttaa kieliä vaihtamatta ja kaulaa säätämättä ainakaan jos halutaan säilyttää edes jotenkin samanlainen soittotuntuma.
 
Eli oma kitara joka vireelle lienee kuitenkin fiksumpi ratkaisu.
 
Sitäpaitsi tuo laatikko tuolla lavan takana on aika ruman ja "halvan" näköinen Nintendo-ristinäppylöineen. Jotenkin epäilyttää tuon systeemin kestoikä myös, kunnon kitara kestää isältä pojalle mutta nykyajan kulutuselektroniikka tuppaa olemaan lyhytikäistä.

Joskus tällä palstalla pohdittiin, että koska kitarat hyvin pidettyinä pysyvät täysin soitettavina isältä pojalle - juurikin laadukkaammat kitarat - niin alkaakohan länsimaissa olla markkinat "kyllästetyt"? Varmaan USA, EU, Japani, Korea lienevät suurimmat markkina-alueet Gibsonilla ja näissä maissa käytettyjen markkinat alkavat olla aika hyvät, ts vähänkään isommasta kylästä löytää käytettynä sen stankun paljon huokeampaan hintaan. Ns Exponentaalinen myynnin kasvu vaatii myös asiakapuolelta exponentaalista asiakasmäärän (väestön) kasvua ja heidän varallisuuden kasvua. Kuitenkin kaikissa mainitsemissani maissa nimenomaan keskituloisen alkuperäisväestön kasvu on jäänyt junnaamaan paikalleen ja kun Gibson on semmoinen kitara, että varmaan 60-luvulta lähtien ihmiset ovat niitä pitäneet hyvin niin käytettyjä on vain niin paljon.
 
Tähän kun ottaa vielä huomioon, että uusia kitaranvalmistajia (niin bulk kuin custom) ilmestyy kuin sieniä sateella niin ei sekään ainakaan edistä suurten brändien myyntiä, varsinkin kun suurilla brändeillä speksit ovat yleensä aika rajalliset ja samalla rahalla saa täysin omien speksien mukaisen semi-customin niin monet varmaan kokeilevat muita merkkejä.
 
Ehkä Gibson voisi parantaa tulostaan keskittämällä esim Kiinaan ja kaukoitään yleensä, mutta näissä maissa on niin eriävät kulttuuriset ja historialliset erot, että länsimainen populaarimusiikki joka ihmisiä ajaa ostamaan varmaan näitä gibboneita ja fenkkuja eivät ole niin vetovoimaisia brändejä mitä länsimaissa.
 
Mutta mistäpä näistä tietää, kunhan vain aikani kuluksi mutuilen.

TTV: Varsinkin kun nuo robot joutuu vaihtamaan kuitenki tavallisiin, jolloin hintaan tulee itseasiassa extraa päälle... Omasta mielestä tuo ETune on leikkikalu, jollaista ei tulisi mihinkään vakavasti otettavaan kitaraan lyödä defaulttina kiinni. Oma 2014 Standard Lessu on hyvä ja hieno kitara, mutta noi virittimet ovat aivan perseestä, koska eivät viritä kitaraa vireeseen. Onneksi on jo kunnon lukkovirittimet oottamassa asennusinspiraatiota...
 
Mielestäni tuo Gibsonin "teknologian pakkosyöttö" on asiakkaan kannalta turhauttavaa, eikä todellakaan korjaa Gibsonin osakekurssia ainakaan parempaan suuntaan. Syyt alamäkeen johtuu muualta kuin virittimistä...
 
Asennusinspiraatio löytyi ja Schallerin M6 lukkovirittimet asentuivat ETunen tilalle. Nyt Lessu tuntuu taas oikealta kitaralta :-) Kokeilunhaluisille on nyt torilla tarjolla täydellinen setti robotti-ihmettä (ilmoitus profiilini kautta).
 
Noi ETunet ovatkin näköjään irrallisia, eivätkä ole kiinni siinä akun ja elektroniikkaa sisältävässä lavan takana olevassa lätkässä. Jokaisessa virittimessä on 4 kosketinpintaa, joilla se yhdistyy sähköisesti elektroniikkalevyyn. Ainoa mekaaninen kiinnitys on virittimen juuren kierrepuristusmutteri.

Generalissimo: Joskus tällä palstalla pohdittiin, että koska kitarat hyvin pidettyinä pysyvät täysin soitettavina isältä pojalle - juurikin laadukkaammat kitarat - niin alkaakohan länsimaissa olla markkinat "kyllästetyt"? Varmaan USA, EU, Japani, Korea lienevät suurimmat markkina-alueet Gibsonilla ja näissä maissa käytettyjen markkinat alkavat olla aika hyvät, ts vähänkään isommasta kylästä löytää käytettynä sen stankun paljon huokeampaan hintaan. Ns Exponentaalinen myynnin kasvu vaatii myös asiakapuolelta exponentaalista asiakasmäärän (väestön) kasvua ja heidän varallisuuden kasvua. Kuitenkin kaikissa mainitsemissani maissa nimenomaan keskituloisen alkuperäisväestön kasvu on jäänyt junnaamaan paikalleen ja kun Gibson on semmoinen kitara, että varmaan 60-luvulta lähtien ihmiset ovat niitä pitäneet hyvin niin käytettyjä on vain niin paljon.
 
USA:ssa ja UK:ssa käytettyjä on varmasti hyvin saatavilla, mutta ei minusta Suomessa noita ole käytettynä niin helppo löytää. Varsinkaan jos haluat kitarasi suurin piirtein tietyillä ominaisuuksilla väri/kaulaprofiili yms. Ovat aina lisäksi melko kolhittuja ja hinta kuitenkin 70-80% uudesta. Myyntipalstoilta saattaa löytyä, mutta ei juurikaan kiviljalkaliikkeistä järkevään hintaan. Ja ei ainakaan mistään joka kylästä. Helsinki, Tampere, Turku ja Seinäjoki ovat mutu-tuntumalta ainoat kylät Suomessa mistä noita saa, eikä niistäkään välttämättä ihan joka päivä.
 
Ulkomaisia alan foorumeita lukeneena tuntuu, että varsinkin Yhdysvalloissa tosiaan on kohtuullisen suuri keski-ikäisten varakkaiden kitarasankarifanittajien kerho, jotka ovat pitkin 2000-lukua kahmineet kokoelmiinsa Gibsoneita. Saattavat ostaa samana vuonna uuden standardin kolmella eri värillä ja muuta järjetöntä. Tässä ryhmässä aktiivisuus on havaintoni mukaan hiukan vähentynyt parin viime vuoden aikana. Äijät ovat helvetin vihaisia toki uudistuksista, mutta ehkä toisaalta ne 20 laukussa soittamattomana olevaa Paulia alkavat myös riittämään. Näitä äijiä myös on jo delannut ja näin tulee tapahtumaan kiihtyvään tahtiin tulevina vuosina. Heiltä vapautuu suuri määrä soittimia ajanjaksolla jolloin perinteinen kitarasankaruus ei ole niin kova juttu. Nykynuoria ei kitaransoitto valitettavasti kiinnosta niin paljon kuin ennen, ja tämän takia kitaroiden myynti laskee. Gibson pääsi rahastamaan näillä vanhoilla gubbeilla kymmenisen vuotta, ja nyt bileet on lopussa. Robokitarat tuskin tätä aukkoa paikkaa. Pitäisi tulla uusi Slash tai Jimmy Page.

The Jack: Pitäisi tulla uusi Slash tai Jimmy Page.
 
"Ynkkä on ihan hyvä sirkuspelle" - Jucciz

Kontiak: "Ynkkä on ihan hyvä sirkuspelle" - Jucciz
 
On kuitenkin soitollaan myynyt ehkä miljoona stratocasteria ja saanut vielä useammat tahmaräpylät harjoittelemaan kitaransoittoa. Jos Gibsonin tekniikkainsinööri painaa viritysnappia mainosvideolla, en usko sen nostavan vastaavaa wow-efektiä.

The Jack: On kuitenkin soitollaan myynyt ehkä miljoona stratocasteria ja saanut vielä useammat tahmaräpylät harjoittelemaan kitaransoittoa.
 
Olen samaa mieltä. Nuo ovat vasta alkusoittoa, kun katsotaan, mitä Y-sukupolvella onkaan oppitunteina edessä.
 
http://40.media.tumblr.com/87cce54c … tumblr_neli46wmjw1s9bhiko1_1280.jpg

Mikä tökkii? Humalainen nauhatyö ja reunalistat ensin, sitten kiero kaula ja maalikuprut. Voisi ehkä kokeilla seuraavana jotain radikaalia, vaikka laadun parannusta kaukoidän tasolle. Standardi maksaa PRS:n "standardin", eli customin verran, ja PRS:n myynti samaan aikaan vaan kasvaa, missä ero?

askomiko: Mikä tökkii? Humalainen nauhatyö ja reunalistat ensin, sitten kiero kaula ja maalikuprut. Voisi ehkä kokeilla seuraavana jotain radikaalia, vaikka laadun parannusta kaukoidän tasolle. Standardi maksaa PRS:n "standardin", eli customin verran, ja PRS:n myynti samaan aikaan vaan kasvaa, missä ero?
 
SE riittää. Opethille ja Santanallekin riittää. Ei muuta ku laukusta ulos ja soittamaan. Pitserian nurkka, studio, maailmankiertue. Top to bottom: private stock, artist pack, core, s2, SE.
 
SE riittää.
 
https://youtu.be/xwGoyq4XKT0
 
"Hauskaahan se olikin, kunnes..."
 
https://youtu.be/eXvhTPbgNkg?t=7m36s

askomiko: Mikä tökkii? Humalainen nauhatyö ja reunalistat ensin, sitten kiero kaula ja maalikuprut. Voisi ehkä kokeilla seuraavana jotain radikaalia, vaikka laadun parannusta kaukoidän tasolle. Standardi maksaa PRS:n "standardin", eli customin verran, ja PRS:n myynti samaan aikaan vaan kasvaa, missä ero?
 
Mullakin on haaveissa ennemmin made in USA PRS kuin Gibsonin LP Standard. Eikä GASia yhtään helpota, että Oulun Kitarapajalla on tullut käytyä soittelemassa PRS-kitaroita. Viimeistelyn taso on todella hyvä, ei mene selkä poikki kun kitarat painavat 3,5 kilon verran. Ja tietysti se vielä, että Pärssiset istuvat ainakin meikäläisen käteen kuin unelma, eli soittotuntuma on hyvä.
 
En edes osaa tulkita tarkasti tuolta Thomannin sivuilta mistä hinnasta alkaen saa 2015 vuonna tehtyjä Gibsonin LesPauleja, joissa olisi 43mm leveä kaula (vai onko se ihan tarkasti 42,8mm). Näyttäisi kuitenkin että PRS:n S2-malleja saa alle 1800 eurolla ja samassa hintaluokassa näytti olevan joitakin Gibsonin malleja, missä kuvan perusteella voisi olla tuo perinteisempi kaula.
 
PRS:n laadun tuntien uskaltaa melkein tilata vaikka verkkokaupasta vaikkapa tuollaisen: http://www.thomann.de/fi/prs_s2_singlecut_eg.htm (kunhan vain on jossain testannut vastaavaa mallia)
 
-iec