Kitarat: kitarakamat ›

spacelord: "Ainut selkeä tekijä, jota kotioloissa ei ole vrt. reeniksen oloihin: äänenpaine."
 
Tässä itse viittasit siihen, mistä on osaltaan on kysymys. Styrkkarit kuulostaa reenisvolumelle kovin erilaiselta kun kotikäytössä, varsinkin jos kyse on yli 5-15w putkikoneista. Sitä äänenpaineen eroa ei vaan tajua; kotona 'törkeen lujaa' on helposti vain prosentteja treenisvolasta kun rumpali alkaa soittaa. Treenikämppävolalla monista vahvistimista tulee todella aggressiivisia ja säröllä soitettaessa taajuudet alkavat resonoida ja reagoida toisiinsa eri tavalla - enkä puhu nyt todellakaan mistään murhasäröstä, vaikka ihan vain ac/dc-tyyppisestä soundista. Toiseksi mulla ainakin treeniksellä tulee huomattavasti lisää atakkia soittoon, mikä keskikuumilla mikeillä ja dynaamisella vahvistimella paiskaa saundin kunnolla in-the-face. Tietty vielä epävireisyys ja huono soitto paljastuu armottomasti ja lisää kokemusta paskasta saundista.
 
Stalkah: Spacelord: Olet aivan oikeassa. Tässä tapauksessa tätä skenaariota vastaan sotii vaan se, että vahvari huutaa kotona samalla teholla kuin reeniksellä,
 
Ei vain se teho vaan se äänenpaine - Fletcher Munson -
 
Ääninäytettä kuulematta tässä olis IMO hyvinkin koossa ainekset aloitusviestin murhesiiin: siirtyminen kuumista (alakerta-/middlerikkaista, dynaamiikattomammat) mikeistä vintagespeksattuihin (erottelua+yläkertaa+dynamiikkaa). Aktiivimikit skooppaa ilkeät korkeat taajuudet pois ja tykittää voimalla keskiääniä, vintagemikit sitten taas toistaa koko kaistaa dynaamisesti. Kotivolilla soundi on eloisa, harmoniset kerrannaiset suorastaan hyväilevät korvaa ja saavat soundin pirskahtelemaan ja kuulostamaan eloisalta, mutta sitten kun laitetaan treenikselle +30dB painetta lisää...murhaa.

Joees: Kuulostaa typerältä mutta kai sä oot koettanut säätää niitä nupikoita reeniksellä bändin soppaan soveltuviksi? Monesti se yksinään hyvältä kuulostava soundi on bändin seassa aivan paska.
 
Touché! Ja toisinaan taas päinvastoin - kotonurkissa, ilman muuta musiikkia ehkä kököltä kuulostava soundi saattaa toimia bändin kanssa ihan täysillä.
 
LaMotta: Yleisesti voisi ehkä todeta, että mitä enemmän bändissä on soittajia, niin sitä enemmän se vaatii soittajilta kykyä ja näkemystä oman soiton suhteen. Yksin kotona soitellessa voi tykittää äänivallin tukkoon, mutta jos kymmenen kaveria vetää täpöllä niin kakofonia on tulos.
 
Ja tämä on toinen tosiasia, josta on omakohtaisia kokemuksia ja ollut pakko ottaa opikseen.

juki: Ei vain se teho vaan se äänenpaine - Fletcher Munson -
 
Ääninäytettä kuulematta tässä olis IMO hyvinkin koossa ainekset aloitusviestin murhesiiin: siirtyminen kuumista (alakerta-/middlerikkaista, dynaamiikattomammat) mikeistä vintagespeksattuihin (erottelua+yläkertaa+dynamiikkaa). Aktiivimikit skooppaa ilkeät korkeat taajuudet pois ja tykittää voimalla keskiääniä, vintagemikit sitten taas toistaa koko kaistaa dynaamisesti. Kotivolilla soundi on eloisa, harmoniset kerrannaiset suorastaan hyväilevät korvaa ja saavat soundin pirskahtelemaan ja kuulostamaan eloisalta, mutta sitten kun laitetaan treenikselle +30dB painetta lisää...murhaa.
 
Eipä tässä paljon muita vaihtoehtoja jää jäljelle. Jos syypää on tässä niin elementin vaihto treeniskaappiin voisi auttaa asiaa vähän. Reaper voi olla isolla äänenpaineella aika raju, esimerkiksi saman lafkan Invader tai ET65 voisi vähän tasoittaa. Mikkejä voisi myös vaihtaa toisenlaisiin..

Ongelmassa on nähdäkseni kaksi muuttujaa, kuten jotkut ovat jo sanoneetkin. Keinokuorma ja äänenpaine. En tiedä mikä Weberin kuorma sinulla on, mutta oma Mass 100-wattinen teki/tekee sellaista, että kompressoi signaalia kohtuu miedoillakin asetuksilla. Tilanteesta riippuen se on sitten hyvä tai huono juttu.
 
Kerroit että sinulla on ollut aikaisemmin tehokkaat aktiivimikit käytössä ja nyt perinteisemmät puikulat kehissä. Perinteisemmillä mikeillä tuo keinokuorman tuoma kompressio pääsee enemmän esille kuin aktiivimikkien aikana jolloin keinokuorman vaikutus soundiin on suurempi. Aktiivimikeillä tuutatessa soundi on saattanut olla enemmän lytyssä jo särötyksen alkupäässä joten keinokuorman kompressio ei ole tehnyt niin kuultavaa eroa.
 
Toinen muuttuja on se äänenpaineen muuttuminen joka tekee omat kepposensa soittajalle. Sanoit että tätäkään ongelmaa ei ollut aktiivimikkien kera, mutta luulen että tämäkin ongelma on nyt vain korostunut mikkien vaihdon yhteydessä. Pienet muutokset alkupäässä saattavat kertaantua lopputuloksessa.
 
Ehdottomasti testattava lääke vaivaan saattaisi siispä olla Weberin vieminen treenikämpälle, kuten aikaisemmatkin kirjoittajat ovat todenneet. Saattaa ratkaista ainakin osan ongelmasta. Sinulla on kompressoitumisasteet muuttuneet ketjussa mikkien myötä, joten voit joutua sitä paikkaamaan toisaalla. Äänenpaineen muutoksen tuomaa ongelmaa et tosin nähdäkseni ratkaise kuin soittamalla yhtä lujaa molemmissa paikoissa. Äänenpaineen mukana tuoma kaiuttimen käyttäytymisen muutos on myös huomattava kompressoitumisen suhteen.

Yksi mainitsematon seikka, jota kannattaa kokeilla on ihan niiden passiivimikkien korkeussäätö, sekä koko mikkiä että että yksittäisen kielien naparuuveja säätämällä. Tällä on oikeasti vaikutusta siihen signaaliin, mitä kitara tuuttaa eteenpäin ja minkä vahvistin sitten omalla tontillaan vahvistaa. Tässä ei kannata käyttää tyypillisiä mallimillimetrejä, vaan luottaa omaan korvaan.

juki: Ei vain se teho vaan se äänenpaine - Fletcher Munson -
 
Joo tässä hain itekin vähän sitä, että tietäähän kaikki muutkin kirjoittajat nyt varmasti eron, kun puhuvat äänenpaineesta ja vahvarin käyntitehosta. Itellääki ku on välillä hakusessa, että mikäs se nyt olikaan mikä ja välillä tulee puhuttua ihan asiaa, mutta valitettavasti juuri sopivalla tavalla väärillä termeillä ja sit on pakka taas ihan sekasi.
 
Ääninäytettä kuulematta tässä olis IMO hyvinkin koossa ainekset aloitusviestin murhesiiin: siirtyminen kuumista (alakerta-/middlerikkaista, dynaamiikattomammat) mikeistä vintagespeksattuihin (erottelua+yläkertaa+dynamiikkaa). Aktiivimikit skooppaa ilkeät korkeat taajuudet pois ja tykittää voimalla keskiääniä, vintagemikit sitten taas toistaa koko kaistaa dynaamisesti. Kotivolilla soundi on eloisa, harmoniset kerrannaiset suorastaan hyväilevät korvaa ja saavat soundin pirskahtelemaan ja kuulostamaan eloisalta, mutta sitten kun laitetaan treenikselle +30dB painetta lisää...murhaa.
 
Miunki mielestä suurin ja selkein muuttuja tässä on nimenomaan noi mikit, mutta kun miulle ei mene jakeluun tai en suostu uskomaan, ettäkö ero olisi noin suuri ja vielä niin, että lopputulos on ihan suoraan sanottuna paskan kuulonen. Tästä huolimatta siun selostus tuntuu sopivan tähän tilanteeseen vähän turhankin hyvin.
 
Kuiteki se, mitä monet miusta käsittää kuumien vintagemikkien ja putkivahvistimen "muhraavalla" soundilla on oikeestaan ihan hyvän kuulonen lopputulos, mut se on vaan jollain muulla tavalla raju esim. just niiden keskiäänien tuuttaantumisen takia. Särö ei silti mene epämiellyttävän kuuloseksi - onko se nyt - epäharmoniseksi turinaksi.
 
Siltikin sanon vielä, että tutkin tämänkin asian, vaikka mielestäni ei tän signaaliketjun ihan näin järkyttävän herkkä pitäisi olla tällasille muutoksille ja kyllähän hyvän vahvistimen luulisi kuulostavan musikaaliselle, vaikka mikit oiskin aivan toisenlaiset.
 
Aman: Ongelmassa on nähdäkseni kaksi muuttujaa, kuten jotkut ovat jo sanoneetkin. Keinokuorma ja äänenpaine. En tiedä mikä Weberin kuorma sinulla on, mutta oma Mass 100-wattinen teki/tekee sellaista, että kompressoi signaalia kohtuu miedoillakin asetuksilla. Tilanteesta riippuen se on sitten hyvä tai huono juttu.
 
Kerroit että sinulla on ollut aikaisemmin tehokkaat aktiivimikit käytössä ja nyt perinteisemmät puikulat kehissä. Perinteisemmillä mikeillä tuo keinokuorman tuoma kompressio pääsee enemmän esille kuin aktiivimikkien aikana jolloin keinokuorman vaikutus soundiin on suurempi. Aktiivimikeillä tuutatessa soundi on saattanut olla enemmän lytyssä jo särötyksen alkupäässä joten keinokuorman kompressio ei ole tehnyt niin kuultavaa eroa.
 
Toinen muuttuja on se äänenpaineen muuttuminen joka tekee omat kepposensa soittajalle. Sanoit että tätäkään ongelmaa ei ollut aktiivimikkien kera, mutta luulen että tämäkin ongelma on nyt vain korostunut mikkien vaihdon yhteydessä. Pienet muutokset alkupäässä saattavat kertaantua lopputuloksessa.
 
Ehdottomasti testattava lääke vaivaan saattaisi siispä olla Weberin vieminen treenikämpälle, kuten aikaisemmatkin kirjoittajat ovat todenneet. Saattaa ratkaista ainakin osan ongelmasta. Sinulla on kompressoitumisasteet muuttuneet ketjussa mikkien myötä, joten voit joutua sitä paikkaamaan toisaalla. Äänenpaineen muutoksen tuomaa ongelmaa et tosin nähdäkseni ratkaise kuin soittamalla yhtä lujaa molemmissa paikoissa. Äänenpaineen mukana tuoma kaiuttimen käyttäytymisen muutos on myös huomattava kompressoitumisen suhteen.
 
Miullakin on MASS 100, niiku alotusviestissä sanoin.
 
En ehtinyt aikanaan käyttää tuota kuormaa niiden aktiivimikkien kanssa niin pitkään, että muistaisin niiden varsinaisen vaikutuksen soundille yhdessä kuorman kanssa vrt. reenis ja koti. Kuorma ja uudet mikit tuli ihan parin viikon erolla toisistaan, niin valitettavasti tästä ei ole muistikuvaa.
 
TTV: Yksi mainitsematon seikka, jota kannattaa kokeilla on ihan niiden passiivimikkien korkeussäätö, sekä koko mikkiä että että yksittäisen kielien naparuuveja säätämällä. Tällä on oikeasti vaikutusta siihen signaaliin, mitä kitara tuuttaa eteenpäin ja minkä vahvistin sitten omalla tontillaan vahvistaa. Tässä ei kannata käyttää tyypillisiä mallimillimetrejä, vaan luottaa omaan korvaan.
 
Olen kyllä omasta mielestäni löytänyt noiden mikkien sweet spotin, mutta hyvä vinkki silti. Säätö on tosiaan tehty kotona ja jos erot nyt ois ollakseen niin suuria juurikin mikkilähtöisistä syistä reeniksen ja kodin välillä, niin pitää koittaa säätää sitten siellä reenikselläkin.

Eikös kaikkein helpointa olisi lähteä liikkeelle deduktiivisen päättelyn menetelmällä jos ei mitään muuta mahdollista syytä löydy? Viet kaiken romppeen millä kotonasi saat soundaamaan hyvältä treenikselle ja kytket juttiinsa samalla tavalla kiinni. Eli toisinsanoen toistat sen koko tilanteen, keinokuormineen ja tehoineen ja äänenpaineineen kaikkineen millä kotosalla soittelet.
 
Jos ei kuulosta hyvältä, silloin on 3 vaihtoehtoa: häiriötä kämpän sähköissä, häiriöitä akustiikassa tai häiriöitä astraalitason magneettikentässä jonka aiheuttaa ulottuvuuksien välinen portti, jonka treeniksen entinen asukas eli tajuntaa riittävästi laajentanut hippiäinen unohti auki lähtiessään.
 
Jos soundaa hyvältä, vaihda ensin vaikka kaappi. Jos ei vaikutusta, pienennä keinokuorman syömää tehoa kunnes saat sen otettua kokonaan pois. Jne jne. Työtähän tuo vaatii ja ainakin itse ostaisin kämpille toisen vahvistimen. Olisi helppoa vakuuttaa itselleen miksi juuri tämä olisi se ainoa oikea ratkaisu ;)

Näinhän se on edettävä, eipä siinä sen kummempia. Lisäksi ei auta kun toivoa, että syyksi ei paljastu tuo portti ulottuvuuksien välillä, koska en tiiä että mikä Cthulhu miun on sinne hankittava siinä tapauksessa skeban varteen se sulkemaan, jotta ongelmat korjaantuu.

Stalkah: Näinhän se on edettävä, eipä siinä sen kummempia. Lisäksi ei auta kun toivoa, että syyksi ei paljastu tuo portti ulottuvuuksien välillä, koska en tiiä että mikä Cthulhu miun on sinne hankittava siinä tapauksessa skeban varteen se sulkemaan, jotta ongelmat korjaantuu.
 
http://youtu.be/vKbg7CfG7i4

Stalkah: Näinhän se on edettävä, eipä siinä sen kummempia. Lisäksi ei auta kun toivoa, että syyksi ei paljastu tuo portti ulottuvuuksien välillä, koska en tiiä että mikä Cthulhu miun on sinne hankittava siinä tapauksessa skeban varteen se sulkemaan, jotta ongelmat korjaantuu.
 
Feng Shuin onnellisuuden lähde riittää - eikä maksa kuin muutama tuhatta dollaria...

juki: Ei vain se teho vaan se äänenpaine - Fletcher Munson -
 
Ja tänne pojot! Itse asiassa myös suurin osa keskustelusta "keinokuorma tuhoaa soundin" perustuu edellä mainittuun ilmiöön.
 
Jos soittaa kovaa, pitää säätää kovaa. Ja aivan yhtä totta on se, että säädöt on tehtävä siinä tilassa, jossa soittaa.
 
Kotona soundien hakeminen valmiiksi on ajanhukkaa.

azlag: häiriöitä astraalitason magneettikentässä jonka aiheuttaa ulottuvuuksien välinen portti, jonka treeniksen entinen asukas eli tajuntaa riittävästi laajentanut hippiäinen unohti auki lähtiessään.
 
OOBE-tekniikat ja norjalaiset metsäsienet avuksi jos tässä on syy.

Veikkaan ettei vermeissä ole mitään vikaa. Ne on vaan vääränlaisessa käytössä. Ketjun aloittajalla oli soundit kohdillaan, mutta syystä tai toisesta mikit täytyi vaihtaa. Useasti huikean särösoundin ja loistavan kliinisoundin välillä joutuu tekemään kompromissin.
 
Sanotaan nyt vielä kerran: "Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että soundi himassa keinokuorman kanssa kuulostaa erilaiselta kuin treeniksellä ilman kuormaa."
Näin ollen voit ajatella, että himassa sulla on käytössä ihan eri vahvistin.
Mä näen, että sulla on kaksi eri mahdollisuutta. Joko hommaat kitaraan sellaiset mikit, että soundi miellyttää. Tai vaihtoehtoisesti ostat sellaisen vahvistimen, jonka soundi toimii.

Minulla oli itsellänikin samanlaiset combot käytössä kotona ja bändihommissa.
Niin kyllä ne kotona tehdyt soundisäädöt oli aika lailla turhaa verrattuna siihen mitä ne oli bändin kanssa.
No, tämä asia on tietysti tuotu esille jo tässä ketjussa varmaan kymmenen kertaa?
Pahoittelen turhaa kirjoitusta.

Olitko siis kokeillut treeniksellä sitä kotona käyttämääsi kaiutinta? En ihan varmaksi noista viesteistä sitä ymmärtänyt? Keinokuormaa ilmeisesti et ollut vielä koittanut treeniksellä.
 
Keinokuorma ja/tai eri kaappi, ja kaapeissa erityisesti se että toisessa on yksi elementti kun taas toisessa on kaksi, voivat aivan hyvin olla syynä tuohon. Kotona käyttämäsi 1*ämyri+keinokuorma-systeemin todellinen ulospäin näkyvä impedanssi taajuuden funktiona on varmuudella jotain muuta, kuin treeniksellä olevan 2*ämyri-systeemin. Em. impedanssin erilaisuus vaikuttaa siihen miten vahvistin toimii, ja luulisin (tämä on luulo, ei tieto) että suurin syy siihen on päätemuuntaja. Ts. kuorman luonne vaikuttaa vahvistimen itsensä toimintaan, jonka sitten kuulee ämyristä.
 
Itse juuri äskettäin testailin eri kombinaatioita V30 8ohm ja 16ohm elementeillä kahden eri Mesan koneen kanssa, ja erot oli huikeita vaikka elementit on periaatteessa samat. Erityisesti, kaksi 16ohmista rinnakkain ajettuna kuulosti erityisen paljon paremmalta kuin yksi 8 ohminen. Yksi 16ohminen Mesan 8ohm lähdöstä ajettuna (Mesassa ei ole 16ohm lähtöä) kuulosti samalla tavoin paskalta kuin se 8ohminen, mutta kun väliin pisti Weberin Z-matcherin, jolla voi muuntaa impedansseja (tässä tapauksessa 16ohm -> 8ohm), soundi lähestyi kahden 16ohmisen rinnankytkentää, vaikka ei tullut kuitenkaan aivan samaksi. Olen kokolailla varma, että erot eivät johdu varsinaisesti kaiuttimista itsestään, vaan siitä että pääte ja päätemuuntaja käyttäytyvät eritavoin niiden kanssa.
 
Jos siis systeemisi toimii kotona hyvin, testaa sitä täsmälleen sellaisenaan treeniksellä, jotta pääset eteenpäin tutkiskelussa.

Tämä ketju on nyt edennyt siihen pisteeseen että on pakko lopulta möläyttää:
 
Korvamonitorit:
------------------
 
Hankkikaa korvamonitorit treenikselle. Me tehtiin niin. Shuret makso n.100e per naama. Ei siksi että olisi ollut sama ongelma kuin aloittajalla, vaan lähinnä koska oli kiva kuulla kaikkien soitto mieleisellä tavalla ja ilman tarvetta luukuttaa.
 
Lisäkustannukset:
 
Lähimikitys kitaralle, kiippareista ja bassokamoista linjat, joku ok overheadi rummuille ja laulut pöytään. Sit joku 8-kanavaisella etuasteella varustettu äänikortti, joku tietokone ja mieluinen ohjelmisto. Jos on macintosheja niin Logicilla ainakin luonnistuu kaikki mitä kuvitella saattaa.
 
Ei ole ollut saundiongelmia ja vaihdoin päättäriksi 18W stereoputkarin joka riittää vallanhyvin !
 
Styrkkarin sijoittelu tilassa:
-------------------------------
 
Yks mikä tuli mieleen, ja mikä on varmasti tullut jo ilmi, on soittajan sijainti suhteessa comboon.
Jos vahvari tuuttaa treeniksellä alle metrin päässä lattialla suoraa nilkoille niin eihän sielt kovin hyvää saundia tule vaan semmosta sirisevää skoopattua pihinää lähinnä vaikka mitä tekis. Kovalla volalla myös huoneen "ambienssi" ei toimi samalla tavalla kuin makkarissa himassa vaan ämyreistä tuleva naulasade kimahtaa eri tavalla korvaan, paitsi jos seisoo selin vahvariin joka taas tuo omat vaatimuksensa äänenpaineelle ja saundin läpileikkaavuudelle.
 
Kunnon volalla pitäis hankkiutua semmoseen paikkaan missä saundi todella aukee.
Tietysti jeesaa jos nostaa vahvarin jollekin fiksulle korkeudelle ja soittaminen naama styrkkariakohti 3m päästä vois olla hyvä idea jos tila antaa myöten.
 
Myös styrkkarin pitäminen seinässä kiinni, tai alle 1m päässä seinästä lisää etenkin avonaisella kaapilla soittaessa oman vivahteensa saundiin; alapää voi boostautua ja saundi siten mössöytyä, tai sit sielt voi tulla jotain ekstraa jytinää joka on mieluistakin. Suosittelen kokeilemaan ottamaan seinästä etäisyyttä jos näin ei ole tehty ja välttämään etenkin huoneen nurkkia sekä aikaisia heiastuksia aiheuttavia pintoja kuten ikkunallisia seiniä saundin välittömällä projektoitumisalueella.
 
Mikkisuosituksia:
-------------------
 
Jos lähdet mikkejä vaihtamaan ja haluat rouheeta vintagesaundia niin suosittelen Sheptonea. Tuotantomalleja voi katella täältä ja lisäksi tyyppi tekee customina melkein mitä vain:
http://sheptone.com/Products/Humbucker
 
Lähettelin itte mailia tuonne ja kysyin suosituksia esittäen kitaran tyyppi, paino, puut, käyttötarkoitus, saundipreferenssi ja aiemmat mikkikokemukset ja sieltä tuli vielä pari tarkentavaa kysymystä sekä sen perusteella suositukset mikeistä sekä yleisesti muusta elektroniikasta.
 
Kitaran kytkentä:
--------------------
 
Minkäslaiset potikat sulla on niitten nykyisten mikkien kanssa, 300k, 500k?
Jos kytkentää muuttammalla sais sen saundin aukeemaan jotenkin kivasti.
Ittelle mnetin Tommiot pisti 50's wiring 500k pro-audio potikoilla ja aukes kyllä varsin kivasti tuon kitaran saundi vaikka luulin sen olevan jo kohdallaan pelkillä sheptonejen vaihtamisella.

timppis: Erityisesti, kaksi 16ohmista rinnakkain ajettuna kuulosti erityisen paljon paremmalta kuin yksi 8 ohminen.
 
Tuossa tulee varmaan tekijäksi myös se, että kahdella kajarilla äänilähde ei ole niin pistemäinen kuin yhdellä kajarilla ja kaiuttimista tulevat äänet summautuvat eri tavalla riippuen missa kulmassa kuulija kaappiin nähden seisoo.

Pidätkö muuten vahvistimen sisällä roinaa? Varaputkia, kieliä tms.? Itse pidän ja yhdellä keikalla ihmettelin, että mitäs nyt ihmettä se rämisee keikkavolalla ku olin just päättäritkin vaihtanut. Syyksi osoittautui kartioon tarrautunut irtokieli :) Magneetti oli imaissut sen tiukkaan syleilyyn ja kieli rämisi kartiota vasten. Tätä ei kuullut kun vahvistin oli hiljaisella (kotisoittovolumella).
 
Jotkin tilat ovat akustiikaltaan oikeasti tosi keljuja. Mulla on itselläni Bad Catin Panther. Aivan unelmainen vehje, joka toimii käytännössä missä vain ja soundaa upealta. Silloin tällöin harvoin tulee kuitenkin vastaan tiloja jossa samoilla säädöillä esim. säröt kuulostavat käyttäytyvän vallan toisella tavalla. Edellisellä keikalla tiukalta kuulostanut lead-soundi onkin toisella keikalla liian kirskuva jne... Onneksi noita katastrofitiloja tulee vastaan harvemmin.
 
Myös sillä on suuri merkitys soundiin millä korkeudella pidät vahvistinta. Itse olen todennut, että vahvistin soundaa paremmalta casen päällä ollessaan kuin lattialla. Ihan mikillä studio-olosuhteissa äänittäessäkin. Vahvistimen resonointi lattiaan vaikuttaa siis oikeasti siihen lähimikityssoundiinkin, joten sillä on valtava merkitys toki myös omaan kuunteluun. Pienetkin muutokset vahvistimen sijoittelussa voivat aiheuttaa suuria eroja siihen, miltä vahvistin itselle kuulostaa.
 
EDIT: Tässä oli nyt osittain samaa ku aikaisemmissakin on voinut olla, mutta tässä kuitenkin pikainen mietintä aiheesta.
Tulpat ovat ilmiselvästi myös yksi seikka. Kotona soitat oletusarvoisesti ilman tulppia. Jos pidät treeniksellä tulppia (vaikka valettujakin) voi soundi olla itselle todella erilainen.

Tänpäivästen reenien jäliltä arvoitus taitaa alkaa ratkeamaan. Kuten vähän arvelinkin, niin mikeissä ei varsinaisesti ole mitään vikaa, vaan suurimmat syypäät ovat kaiuttimet ja - ylläri ylläri - se saakelin akustiikka :D Vaikka ite oon aiemmin ja myönnettäkööt nyt, että myös vähän tässä, vähätellyt tuota pirullisen tekijän merkitystä, niin kyllä se nyt tuntui kuitenkin olevan vähän tarpeettomankin isossa asemassa tätä ongelmaa. No, aina oppii jotain uutta. Enemmän soundiasioihin teoriatasolla perehtynyt toinen kitaristimmekin oli vähän hämmentynyt siitä, kuinka ison eron kaapin siirtely toi soundiin.
 
Kokeilin reeniksellä vahvaria perusasetelman lisäksi kaverin kitaralla (samanlainen kuin omanikin mutta aktiiveilla), eri kaapilla, kuorman kanssa ja eri kohdassa reenishuonetta. Soundi oli siis parhaimmillaan, kun oli eri kajareilla varustettu toinen kaappi käytössä ja toisessa kohtaa reenistä. En vielä allekirjoita, kuin vasta useampien reenien jäljiltä, että onko ongelma oikeasti ratkaistu, mutta kyllä nyt ollaan jo selvästi jäljillä!
 
Sanoisin, että jos nuo omat kajarit eivät tuosta jatka aukeamista tai jos en muuten saa setuppia kuulostamaan vielä paremmalta kuin mitä tämänpäiväisissä testeissä, niin voi olla, että lähtevät WGS:t vaihtoon ja tilalle jonkin verran käytetyt Celestionit tai jotain vastaavaa. Soundi kyllä parani ja roimasti, mutta vieläkään ei olla siis ihan siellä missä pitäisi ja selvästi kuulee, että soundi voi vieläkin parantua. Ehkä siis Reaperit eivät vaan ole hyvä yhdistelmä reeniksellä tuon vahvarini kanssa.
 
Tutkimukset jatkuvat. Kiitoksia kuitenkin kaikille jeesineille! Laittelen tänne infoa viimeistään sitten, kun saan tämän saagan päätökseen.
 
E: Pikavastauksena vielä noihin muutamaan viimeisimpään, mm. Da Maken ja Sickboyn, kommenttiin, että kyseessä ei nyt siis luonnollisestikaan ollut mikään mikkeihin tai muihinkaan kilkkeisiin liittynyt juttu ja onneksi näin.

PIM: Tuossa tulee varmaan tekijäksi myös se, että kahdella kajarilla äänilähde ei ole niin pistemäinen kuin yhdellä kajarilla ja kaiuttimista tulevat äänet summautuvat eri tavalla riippuen missa kulmassa kuulija kaappiin nähden seisoo.
 
Enpä usko, että tuosta on kysymys. Suljin nuo vaihtoehdot pois ajamalla elementtejä yksi kerrallaan, tai rinnakkain, open backina ja closed backina, kuuntelemalla systeemiä suoraan edestä, sivusta jne. Vaste reagoi sen verran selvästi nimenomaan impedanssin sovittamiseen, että uskallan arvata, että erot syntyvät alunperinkin vahvistin-kuorma-systeemin käyttäytymisen muutoksista silloin kun kuorma on ensin yhdenlainen ja sitten toisenlainen. Tässä yhteydessä tulee huomata, että kyseessä lienee erityisesti putkikoneiden ominaisuus. Esim. PA-käyttöön trankuilla tehty vahvistin pitäisi ainakin teoriassa olla tunteettomampi erilaisille kuormille.