Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Mulla ainakin harrastajana ensin tulee ulkonäkö ja sitten muut. Toki ne muut ovat ihan yhtä tärkeitä kuin ulkonäkö, mutta itselle ei riitä, että kitara soi hyvin ja on laadukas, jos ulkonäkö ei miellytä. En siis missään tapauksessa tarkoita, että ostan kitarani VAIN ulkonäön perusteella, vaan sitä, että ulkonäkö on yhtä tärkeää kuin sointi ja sopivuus käteen...
 
Jos olisin ammattilainen, olisi tilanne toinen, silloin kyse on työkalusta leivän tuomiseksi pöytään, jolloin ulkonäkö olisi sinänsä merkityksetön.
 
Juu ja ammattilainen tai ei, nykyään alkaa olla niin monta miljoonaa erilaista kitaraa että varmasti jokainen pystyy löytämään oman huippuitaran joka on myös hyvän näköinen itselle. Vaikea ainakaan kuvitella että joku joutuisi monta kitaraa ostamaan niin että silti inhoaisi niiden ulkonäköä.

Gibson, lähinnä omien kokemuksieni mukaan varsin vaihtelevan laadun ja myös kädettömän tuotekehityksen vuoksi. Rakastan Gibsonin vanhoja designeja - Les Paul, ES-335 jne ovat hienoja. Mutta nykyään tuntuu, että tuotekehityspuolella on jotain täysiä puusilmiä jotka eivät ymmärrä mitään estetiikasta.

Olen soittanut ainoastaan kahta Gibsonia eivätkä ole olleet soitettavuudeltaan mitenkään huonoja soittimia. Silti jostain tajunnasta peikko huutaa "EI!". En tiedä, on juurikin se aloittajan kuvaama outo perversio syrjiä tätä soitinta ilman sen kummempaa syytä :D Kuitenkaan epiphonessa ei mitään vikaa ole...

Schecter - hyi en syö.
 
Ovat rapuhevi/emopoikien soittimia ne. Eivät siis mulle. Yhtä oon kokeillu, oli iham basgam.
 
Selasin tämän innoittamana niitten kepit läpi ja tuo Corsair jazzloota oli ainoo mikä vois kiinnostaa. Ja mielummin ottaisin silti esim. Epiphonen tai Tokain näkemyksen aiheesta. Tietty joku niitten "vintage" strato vois olla ihan kiva.

Ibanezin lukkotallat ja 95% kaulaprofiileista ovat inhokkeja, eli kaipa Ibari on tähän mainittava... Toki iloisia poikkeuksia löytyy joka merkiltä.

Heh, kylläpäs löytyy ibanez-inhoajia paljon mnetistä. :) Pakko myöntää, että onhan se vähän sellainen "acquired taste". Itsekin inhosin aikoinani ibanezin kauloja. Nykyisin ihan eri meininki, on just parasta bestiä (enpä olis ikinä uskonu noin kirjoittavani!) meikän tumppuun. Aina hammastikku-wizardista pyöreämpään ultraan jne.

Decadetroll: Aina hammastikku-wizardista pyöreämpään ultraan jne.
 
Wiz taitaa olla ohuempi, mutta en käsitä miksi tavanomaista Ibanezin kaulaprofiilia sanotaan ohueksi. Hiton leveähän se kaula on ja aika paksukin, ainakin mun RG350:ssä. Muutenkin tuo RG on jäätävän iso ja painava. Ei mitään siroutta ja ohuutta missään, mitä aina väitetään. Ibanezin suurin ongelma on minusta lehmuksen käyttäminen, ei oikein ole hyvä soitinpuu, ainakaan halvemmissa malleissa.

Floyd rose. Yöks...

Krice: Wiz taitaa olla ohuempi, mutta en käsitä miksi tavanomaista Ibanezin kaulaprofiilia sanotaan ohueksi. Hiton leveähän se kaula on ja aika paksukin, ainakin mun RG350:ssä. Muutenkin tuo RG on jäätävän iso ja painava. Ei mitään siroutta ja ohuutta missään, mitä aina väitetään. Ibanezin suurin ongelma on minusta lehmuksen käyttäminen, ei oikein ole hyvä soitinpuu, ainakaan halvemmissa malleissa.
 
Hmm, ehkä ihmiset vertailee niitä johonkin pesäpallomailakaulaan? Ei ne ultrat sun muutkaan oo mitään maailman ohuimpia tapauksia. Alkuperäinen wizard taas on melkosen ohjanen, taisi olla jotain 17mm ekan nauhan paikkeilta ja varmaan 19 toisesta päästä. Eipä taida moni massatuotantofirma tehdä ohuempia kauloja siitä. Tosin eipä tee ibanezikaan enää. :)
 
Lehmus on ihan hyvä soitinpuu, melko tasapainoisen saundinen. Halvimmissa on kyllä ollut havaittavissa selvää kuolleisuutta ja tumppua saundia, mutta kyllä kalliimmissa malleissa keskimäärin on ollut ihan hyvästi soivaa puuta. Onhan iballa tietysti myöskin leppää käytetty ja mahonkia (kuten omassa RG:ssäni). Taisi olla jossain mallissa ehkä koaakin? En muista ihan varmaksi.
 
Sirouteen sen verran, että tuntuu tuo RG sirolta verrattuna charveliini, joka on kyllä sekä painoltaan, että kaulaprofiililtaan melkoinen tankki. Painaa kuin synti. Toki siihen vaikuttanee myös se, että runko on poppelia ja läpikaula.
 
Mutta tämä ipanetsista, jatkakaa aiheesta :)

Krice: Ibanezin suurin ongelma on minusta lehmuksen käyttäminen, ei oikein ole hyvä soitinpuu, ainakaan halvemmissa malleissa.
 
Paskalehmus on pilannut lehmuksen maineen. Laadukas lehmus on eksynyt hifimpiinkin soittimiin, vaikkapa Musarin bongo bassoon ja olipa vanhoja ibanezin signaturemallejakin lehmuksesta.
 
edit: Niin ja merkeistä J&D on melkosen kamalia kokemuksia mulle aiheuttanut. Hyi.

Les Paulit.

käsi: Fender, huonoja kokemuksia etenkin vahvistin puolella.
 
Ois jännä tietää, moneenko eri malliin nämä kokemukset perustuvat, ja mihin malleihin. Jalosta siis ihmeessä, kiinnostais kuulla.

Vaikeaa sitä on jotain merkkiä keksiä joka suorastaan kammoa aiheuttaisi. Ibanezillakin on "vanhat kunnon Artistit", jazz-kopat ja akkarit. Jacksonilta en kyllä yhtäkään suorastaan tyylikästä kitaramallia muista, vaikka se joku Scott Ian -malli oli sinnepäin. Ehkä ne Randytkin joillekin kepittäjille sopivat, eivät kyllä mulle.
 
Ehkä Dean edustaa sen luokan mauttomuutta meikälle, että enpä muista yhtäkään edes perustyylikästä mallia. Jenkkiautojen designia haettu huonolla maulla.
 
Tämä menee ehkä vähän ohi, mutta menköön: Stratocaster on mallina tosi kulunut ja perus, oli sitten lavassa Fender tai joku muu. Ei herätä oikein mitään mielikuvia tuon perusankeuden lisäksi. Hienoja soundeja tosin niistäkin saa.

Jucciz: Ois jännä tietää, moneenko eri malliin nämä kokemukset perustuvat, ja mihin malleihin. Jalosta siis ihmeessä, kiinnostais kuulla.
 
Frontmanistä haettu hevimättöä?

Mielenkiintoista, täällä tunnutaan inhoavan paljon enempi Fenkkuja, Ibanezeja sun muita kuin HB:tä?!
 
Vai onko kyse nyt puhtaasti siitä, että HB merkkiä ei edes mielletä soittimeksi ja siksi se puuttuu monilta inhon kohteena?
 
Vai pitäiskö kenties HB:n kohdilla pohtia onko se kuinka hyvin palavaa takkapuuta?
 
Itellä toki on jotkut merkit muita huonommassa maineessa mutta merkeistä viis, en lähde ruotimaan kuhan vaan ihmettelen ;-)

Ziggy Bubba: Ehkä Dean edustaa sen luokan mauttomuutta meikälle, että enpä muista yhtäkään edes perustyylikästä mallia.
 
Mites tää Dean? http://muusikoiden.net/dyn/tori/765011.jpg?1370595450
 
Eipä tule itelle mieleen mitään sellaista merkkiä, jota pelkästään merkin perusteella hylkisi. Jotkin merkit tuntuvat toki vähemmän kiinnostavilta kuin toiset.

HB on vähän sellainen ressukkamerkki, ei siltä voi oikeasti odottaa yhtään mitään. Eihän sitä inhoreaktiota tule, jos ei ole joutunut pettymään.
 
Näin omalta kohdalta voisin mainita Ltd:n. Olen muutaman kerran moisilla lainakamoilla soitellut enkä ole saanut niistä ulos yhtään sellaista ääntä, josta olisin vilpittömästi pitänyt. Tosin en ole valmistajan kohderyhmää muutenkaan ja tykkään Fender-puhtaista, joten sallittakoon se minulle.

pappasfin: Mielenkiintoista, täällä tunnutaan inhoavan paljon enempi Fenkkuja, Ibanezeja sun muita kuin HB:tä?!
 
Vai onko kyse nyt puhtaasti siitä, että HB merkkiä ei edes mielletä soittimeksi ja siksi se puuttuu monilta inhon kohteena?
 
Juuri näin.
 
Vai pitäiskö kenties HB:n kohdilla pohtia onko se kuinka hyvin palavaa takkapuuta?
 
Juuri näin.

pappasfin: Mielenkiintoista, täällä tunnutaan inhoavan paljon enempi Fenkkuja, Ibanezeja sun muita kuin HB:tä?!
 
Vai onko kyse nyt puhtaasti siitä, että HB merkkiä ei edes mielletä soittimeksi ja siksi se puuttuu monilta inhon kohteena?
 
Vai pitäiskö kenties HB:n kohdilla pohtia onko se kuinka hyvin palavaa takkapuuta?
 
Itellä toki on jotkut merkit muita huonommassa maineessa mutta merkeistä viis, en lähde ruotimaan kuhan vaan ihmettelen ;-)
 
HBn laadun tietää mutta silläkin on hyviä tuotteita suhteessa niiden hintaan. Esim. Joyo skittaspedut taitaa olla suht laadukkaita vaikka kulkevat HB leiman alla ja ite oon ollu tyytyväinen omaan HB bassoon, oli halpa ja perushuollon jälkeen yllättävän hyvä soitettava. Mitä nyt pleksin vaihdoin laadukkaampaan, mikit tuossa on vähän tuhnut mutta silti toimivat.

Yksikään ei ole varmaankaan maininnut näitä kimppatilaus kitaroita. Sunsmile ,Wolf jne.. varmasti ovat hyviä keppejä kun puolet myynti-ilmoituksista on niitä.
 
Ja ettei menisi ihan mutuiluksi niin itsellä on sellaisia kaksi. Toinen on rahansa arvoinen ja toinen taas ei.
On aika kumma miten vähän näistä muutenkaan kirjoitetaan mitään kritiikkiä. Tilatessa kun ei rahoja saa takaisin jos kitara on ihan täysi susi. Tietysti on eri juttu jos ostaa käytettynä ja kokeilee vehkeen.
 
Jos haluaa arpoja ostella niin suosittelen kimppatilaus tuotteita. Näitä kitaroita ei kannata ostaa kokeilematta keneltäkään.
 
Kuitenkin kun edes tuo toinen on ihan soitettava ja jopa hyvä siihen hintaan niin ei tämä kauheasti harmita. Tuota huonompaa soittelen slidekitarana kun sen säädöt ei oikein ole kohdallaan ja niitä ei myöskään paremmaksi saa ellei kitaran korjaamiseen laita sellaista summaa joka on moninkertainen siihen ostohintaan verrattuna.
Saavat olla itsellä ja uusia ei enää varmasti tule.
 
Taas kerran. Ei kannata ostaa kokeilematta keneltäkään yhtään mitään. Koskee ihan kaikkia merkkejä.