Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Ha ha, olisihan tämä pitänyt arvata:-). No peruskysymys kuitenkin jää. Nämä halpamerkit tarjoavat tuotteita näennäisen halvalla, mutta eivät tuo mitään uutta, eivät kehitä alaa, eivätkä rikastuta kulttuuria.
 
Minä en osta Bugeraa, koska en arvosta yhden illan suhteita. Tähtään yhteiseen vanhuuteen ja arvokkaaseen ikääntymiseen;-). Vaikka se iltayön nousuhumalan huuruissa kuinka tuntuisi "aidolta asialta", niin aamulla kuitenkin kaduttaa;-)
 
Syvällistä :D

hallu: Onko kyse noiden laitteiden muotoilusta? Behringer tuntuu saalistavan samoilla apajilla Bugeran kanssa eli valmistaa toisten innovaatioihin perustuvia laitteita varsin häpeämättömästi halvalla. Bugera nimeään myöten, jos ei suoranaisesti ole piraattituote, niin ainakin hipoo hyvän maun rajoja tuotekopioinnissa. Laitteiden ulkonäössä on selvästi otettu kalliimpien brändien laitteista mallia ja jopa Bugera nimi muistuttaa erehdyttävästi Bogneria jopa fontti jolla nimi on kirjoitettu herättää mielikuvia kalliimmista amerikkalaisista tavaroista.
 
Tässäpä se oli pähkinän kuoressa. :) Eipä tuo minun tunteitani suoranaisesti kiehauta kuitenkaan. Jokainen hommaa sellaiset kamat kuin tykkää. Enkä usko kuitenkaan että Bugera varsinaisesti söisi kalliimpien merkkien asiakaskuntaakaan, eiköhän jokainen kuitenkin laita niin hyvät kamat kuin lompakko antaa myöden. Nykyään onkin makea tilanne siinä mielessä että jokaisella on mahdollisuus ostaa kohtalaisen laadukkaat romppeet, oli taloudellinen tilanne mikä hyvänsä. Ja kyllähän nuo Bugerat kuulostaa ihan hyvältä, ei siitä pääse mihinkään. Säästö näkyy kuitenkin väkisin jossain, niinkuin tohtori yllä sanoi.

Muutama mieleen noussut asia.
 
Kuka on vertaillut komponenttitasolla Bugeraa ja vaikkapa Kiinassa rakennettua Marshallia? Taitaapa ne Bluetonenkin komponenteista iso osa olla made in China, joten... Löytyneekö Kiinasta paskojen komponenttien lisäksi vielä paskempia?
 
Bugera ei ole tietääkseni Uli Behringerin luoma brändi. Behringer on vain ottanut tuon firman siipiensä suojaan. Behringer Cityssä kun kapasiteettia on ja tuotekehitys, logistiikka, synergiaetu...
 
Muistiko moni, että v. 2008 Guitar World lehti antoi Bugera 6260:lle tunnustuksen "Gold Award for Quality and Design". Vissiin kammottava erehdys mutta näin kuitenkin kävi.
 
Ed: siihen ettei Bugera ole kehittänyt mitään uutta, eikä ala siksi kehity Bugeran ansiosta; Infinium, joka ei ehkä ole täysin uutta tekniikkaa (Orange / KBO Dynamics), mutta silti tuon tekniikan tuominen laajasti markkinoille patistaa alan muita toimijoita kehittämään tai lisäämään tuotteisiinsa jotain vastaavaa.

beliel: Muutama mieleen noussut asia.
 
Kuka on vertaillut komponenttitasolla Bugeraa ja vaikkapa Kiinassa rakennettua Marshallia? Taitaapa ne Bluetonenkin komponenteista iso osa olla made in China, joten... Löytyneekö Kiinasta paskojen komponenttien lisäksi vielä paskempia?
 
Bugera ei ole tietääkseni Uli Behringerin luoma brändi. Behringer on vain ottanut tuon firman siipiensä suojaan. Behringer Cityssä kun kapasiteettia on ja tuotekehitys, logistiikka, synergiaetu...
 
Muistiko moni, että v. 2008 Guitar World lehti antoi Bugera 6260:lle "Gold Award for Quality and Design". Vissiin kammottava erehdys mutta näin kuitenkin kävi.
 
Lehti jonka rahoitus kaiketi perustuu isolti mainontaan on varmasti just se kaikkein luotettavin taho kertomaan mitkä laitteet on parhaita.
 
Komponettien valmistusmaa ei taida olla niinkään suuri ongelma kuin se, millä keinoin se vahvistin on niistä komponenteista kasattu.

beliel: Kuka on vertaillut komponenttitasolla Bugeraa ja vaikkapa Kiinassa rakennettua Marshallia? Taitaapa ne Bluetonenkin komponenteista iso osa olla made in China, joten... Löytyneekö Kiinasta paskojen komponenttien lisäksi vielä paskempia?
 
Hyvä teksti. Mutta kuitenkin.. jos vaikkapa minulle antaisi saman komponenttikasan kuin mitä vaikkapa Bluetoneissa käytetään niin eipä sitä minun aikaansaannostani voisi silti verrata alkuperäiseen. :)

PJS: Lehti jonka rahoitus kaiketi perustuu isolti mainontaan on varmasti just se kaikkein luotettavin taho kertomaan mitkä laitteet on parhaita.
 
Tästä tulee mieleen PGS, jonka testeissä kaikki laitteet ovat parhaita ja uskollisimpia kopioita alkuperäiselle. Ja sitten alla on sama tuote myynnisssä. Hyviä demoja, mutta ne tekstit ja hehkutukset ovat kyllä täyttä skeidaa...

Hynkel Belzepop: Olisi kiva tosiaan tietää kuinka moni on itse Bugeraa edes testannut ;)
 
Minä. Yhtä kappaletta :) se toimi ihan hyvin ja teki sen mitä pitikin...

H.Corruption: Tätä Trireciä on hierottu kasaan reilut kaksi vuotta, niin olisi luullut tällaisten lapsusten loppuvan.
 
Onko kaikki Trirecit sitten viallisia samalla tavalla?

PJS: Lehti jonka rahoitus kaiketi perustuu isolti mainontaan on varmasti just se kaikkein luotettavin taho kertomaan mitkä laitteet on parhaita.
 
En osaa sanoa lehden rahoitusosuuksista, mutta luulenpa ettei tuota palkintoa (ainakaan pelkällä) rahalla osteta.
 
Komponettien valmistusmaa ei taida olla niinkään suuri ongelma kuin se, millä keinoin se vahvistin on niistä komponenteista kasattu.
 
Näinhän se on. Silti, jos otetaan nyt vertailuun mukaan komponenttien lisäksi valmistustapa, niin onko Bugerassa ja Peaveyssä jotain ratkaisevaa eroa? Koneistetusti myös ne Pevikat ym merkkipelit kootaan, samanlaisista pintaliitoskomponenteista samanlaisille levyille, joten missä kohti se oletettu ero on tai voisi olla? Minulla ei ole osaamista tutkia tuommoisia asioita enkä sano suuntaan enkä toiseen laadusta mitään. En ole myöskään lukenut mitään konkreettista mikä selittäisi oletuksen että CD-levyt kestävät ehkä 7 vuotta ja sitten ne ovat entisiä. Kuten puhuttiin 90-luvun alkupuolella.
 
Jos tuommoisen Bugeran ostaa 3 vuoden takuulla ja käyttää samalla huolellisuudella jolla kaikkia putkivahvistimia tulee käyttää, niin luulenpa että ne oletetut valmistusviat korjaantuvat takuun piirissä. Minä näen näissä halpiksissa kuluttajan kannalta siksi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Thomann lienee perinyt hyvät voitelurahat Ulin organisaatiolta koska ilmeisen paljon niitä takuupalautuksia on ollut.

PJS: Lehti jonka rahoitus kaiketi perustuu isolti mainontaan on varmasti just se kaikkein luotettavin taho kertomaan mitkä laitteet on parhaita.
 
Komponettien valmistusmaa ei taida olla niinkään suuri ongelma kuin se, millä keinoin se vahvistin on niistä komponenteista kasattu.
 
Käytämme omissa Bluetone vahvistimissamme niin laadukkaita osia kuin on mahdollista menemättä liiallisuuksiin siinä asiassa, jottei esim. vahvistimen tai kaiutinkaapin hinta karkaa pilviin. Putkivahvistimessa on sekä krittisiä, että vähemmän kriittisiä kohtia, joissa käytetään erilaisia osia. Kestävyyteen vaikuttaa isosti mm. laitteen virtalähde muuntajineen ja suotoelkoineen. Putkivahvistimiin soveltuvia komponentteja valmistetaan tällä hetkellä eniten Kiinassa, mutta myös Saksassa, Italiassa, Venäjällä, Slovakiassa ja USA:ssa. Iso osa mm. USA-leimalla varustetuista osista on valmistettu kaukoidässä, mikä ei tee niistä yhtään sen huonompia, varsinkin jos tietää mitä käyttää. Pelkästään käytettävien osien laatu ei tee laitteesta laadukasta jos esim. sisäinen suunnittelu ja layout on huonosti tehty ym.

beliel: missä kohti se oletettu ero on tai voisi olla?
 
En ole yli kymmeneen vuoteen enää ollut elektroniikkateollisuudessa töissä, mut sellainen sanonta on jäänyt noista aiemmista duuneista mieleen kuin "testaus maksaa". Siis vaikka se testausprosessi kuin automatisoidaan, niin sen testaussysteemin pystytys ja viritys on kuitenniin merkittävä kustannus silloin kun joka paikasta koitetaan viilata se viimoinen sentin kymmenesosa pois.
 
Mutten ole silti yhtään vakuuttunut siitä, jotta jokin Bugeraa/Behringeriä tuplasti kalliimpi laite olis tuplasti paremmin testattu, pikemminkin se tuplaus voi olla suoraan mennyt valmistajan, tai valmistuttajan, parempiin katteisiin.
 
Omien kokemusteni perusteella hallussani olleet Bugeran ja Behringerin laitteet eivät ole sen vikaantumis/rikkoutumisherkempiä kuin muidenkaan valmistajien laitteet.
 
Kaikessa tämän päivän kulutuselektroniikassa tietty harmittaa se, miten hankalia/mahdottomia korjata ne laitteet voivat takuuajan loputtua olla.

harryk: ...Putkivahvistimiin soveltuvia komponentteja valmistetaan tällä hetkellä eniten Kiinassa, mutta myös Saksassa, Italiassa, Venäjällä, Slovakiassa ja USA:ssa. Iso osa mm. USA-leimalla varustetuista osista on valmistettu kaukoidässä, mikä ei tee niistä yhtään sen huonompia, varsinkin jos tietää mitä käyttää. Pelkästään käytettävien osien laatu ei tee laitteesta laadukasta jos esim. sisäinen suunnittelu ja layout on huonosti tehty ym.
 
Tätäpä juuri hain itsekkin takaa.

beliel: Muutama mieleen noussut asia.
 
Kuka on vertaillut komponenttitasolla Bugeraa ja vaikkapa Kiinassa rakennettua Marshallia? Taitaapa ne Bluetonenkin komponenteista iso osa olla made in China, joten... Löytyneekö Kiinasta paskojen komponenttien lisäksi vielä paskempia?
 
Bugera ei ole tietääkseni Uli Behringerin luoma brändi. Behringer on vain ottanut tuon firman siipiensä suojaan. Behringer Cityssä kun kapasiteettia on ja tuotekehitys, logistiikka, synergiaetu...
 
Muistiko moni, että v. 2008 Guitar World lehti antoi Bugera 6260:lle tunnustuksen "Gold Award for Quality and Design". Vissiin kammottava erehdys mutta näin kuitenkin kävi.
 
Ed: siihen ettei Bugera ole kehittänyt mitään uutta, eikä ala siksi kehity Bugeran ansiosta; Infinium, joka ei ehkä ole täysin uutta tekniikkaa (Orange / KBO Dynamics), mutta silti tuon tekniikan tuominen laajasti markkinoille patistaa alan muita toimijoita kehittämään tai lisäämään tuotteisiinsa jotain vastaavaa.
 
Tottakai komponentteja voi olla erilaatuisiakin (menee aikalailla meikäläisen tietämyksen tuolle puolelle), mutta merkitystä lienee enemmän sillä että miten ne komponentit on sinne koteloon lätkitty... vai? ja sekin että millä tavoin se arkkitehtuuri on suunniteltu ja mistä lähtökohdista. Onko laite tehty kestämään ja huollettavaksi. Bugeraahan ei kai kukaan ole sanallakaan moittinut huonoista soundeista vaan hauraasta rakenteesta ja runsaista vikaantumisesta.
 
En minä Bugeroista mitään tiedä enkä ole niitä kokeillut. Kunhan puskista huutelen:-). Eikä se ollut alkujaan edes tarkoitukseni, vaan enemmänkin pohtia ja keskustella siitä, miksi tämä laite yleensä herättää tunteita. Eli keskustelua keskustelusta.

harryk: Pelkästään käytettävien osien laatu ei tee laitteesta laadukasta jos esim. sisäinen suunnittelu ja layout on huonosti tehty ym.
 
Siinä ammattilaisen suusta. :) Näpäytin plussan.

sarkain: Sama homma oman Bugeran kanssa. En väitä, etteikö näissä olisi ongelmia. On vaan jotenkin hassua, miten niin monilla tuntuu näitä ongelmia olevan. Vähintään yhtä suurella osalla kun porukasta vehkeet toimii niinkuin unelma. Ehkä meikäläinen vaan nyt voitti tässä hassunhauskassa lottohommassa.
 
Siinä on vähän semmoinen ilmiö, että hajonnut vehje näkyy palstoilla mutta ehjä peli ei. Kuitenkin on ihan fakta, että Bugera on sekin liikeyritys, jolla on liikeyrityksen velvollisuudet virhevastuun suhteen. Jos niitä vahvareita hajoaisi ylettömän usein verrattuna muuhun elektroniikkaan, niin eihän se nyt pystyssä pysyisi se firma. Etenkin kun noilla ei ole edes historiaa vielä, niin valtaosa niiden myymistä tavaroista on euroopassa yhä takuunalaisia. Kun ne katteetkin on nykyään edullisessa tavarassa varsin pieniä, kaikkine sivukuluineen ja veroineen, niin ei se rakenne yksinkertaisesti kestä jos niitä tulee ylettömästi takaisin. Jos tulee, niin ne joutuu hyvin äkäiseen tekemään jonkun korjausliikkeen tai laittamaan lappua luukulle.
 
Mitään todellista kuvaa ei nettiä selaamalla oikeasti voi saada jonkin luotettavuudesta, tätä hommaa ohjaa ihan yksinkertaiset voimat: mitä enemmän myydään niin sitä enemmän hajoaa, mitä enemmän niitä ostetaan niin sitä enemmän niistä puhutaan.

Twinkle: Mitään todellista kuvaa ei nettiä selaamalla oikeasti voi saada jonkin luotettavuudesta, tätä hommaa ohjaa ihan yksinkertaiset voimat: mitä enemmän myydään niin sitä enemmän hajoaa, mitä enemmän niitä ostetaan niin sitä enemmän niistä puhutaan.
 
Niin, eiköhän niitä vikaisia pleximarsujakin ollut aikoinaan vaikka kuinka. Varsinkin kun kaikki oli käsityötä niin vikojen mahdollisuus on suurempi kuin automatisoidussa valmistusprosessissa. Kylmiä juotoksia ollut varmasti vaikka kuinka monessa. Silloin ei vaan ollut muusikoiden.net:iä johon jengi käy valittamassa.

A.O.K.: Niin, eiköhän niitä vikaisia pleximarsujakin ollut aikoinaan vaikka kuinka. Varsinkin kun kaikki oli käsityötä niin vikojen mahdollisuus on suurempi kuin automatisoidussa valmistusprosessissa. Kylmiä juotoksia ollut varmasti vaikka kuinka monessa. Silloin ei vaan ollut muusikoiden.net:iä johon jengi käy valittamassa.
 
Valmistusmääristä johtuen keskimääräisen pleximarsun laadunvalvontaan ja testaamiseen käytetty aika per laite oli "pikkuisen" eri luokkaa kuin keskimääräisen Bugeran. Monikohan Bugera ylipäätään testataan millään tapaa ennen paketointia? Marshalleissahan on chassiksen päällä se paperiläpyskä, johon jokaisen työvaiheen päätteeksi laitettiin allekirjoitus, jolla vahvistettiin, että kyseinen työvaihe on tehty kunnolla. Ennen oli kunnia-asia hoitaa homma hyvin.
 
http://www.pierreschwartz.com/image … 1959%20Super%20Lead%20100W%2004.jpg
 
Ois ihan kiinnostavaa nähdä, missä kunnossa joku tällä hetkellä pari vuotta vanha Bugera on esim. vuonna 2060, etenkin jos sillä on soitettu koko ajan ahkerasti. Veikkaan, ettemme tule törmäämään ensimmäiseenkään toimivaan laitteeseen.

Jucciz: Valmistusmääristä johtuen keskimääräisen pleximarsun laadunvalvontaan ja testaamiseen käytetty aika per laite oli "pikkuisen" eri luokkaa kuin keskimääräisen Bugeran. Monikohan Bugera ylipäätään testataan millään tapaa ennen paketointia? Marshalleissahan on chassiksen päällä se paperiläpyskä, johon jokaisen työvaiheen päätteeksi laitettiin allekirjoitus, jolla vahvistettiin, että kyseinen työvaihe on tehty kunnolla. Ennen oli kunnia-asia hoitaa homma hyvin.
 
http://www.pierreschwartz.com/image … 1959%20Super%20Lead%20100W%2004.jpg
 
No, se oli sitä ns. wanhan ajan työmoraalia. Eipä sitä paljon näy nuoremman polven keskuudessa enää muutenkaan - alalla kuin alalla...
 
Ois ihan kiinnostavaa nähdä, missä kunnossa joku tällä hetkellä pari vuotta vanha Bugera on esim. vuonna 2060, etenkin jos sillä on soitettu koko ajan ahkerasti. Veikkaan, ettemme tule törmäämään ensimmäiseenkään toimivaan laitteeseen.
 
Mulla on tästä sellainen näkemys, että kun se Hern Marshall sen vahvistimensa väsäsi, niin sillä oli yhtenä speksinä pitkäikäisyys ja kestävyys. Mutta taas Hern Bugeran pannessa läjään vehjaksiaan, niiden ei ole tarkoituskaan kestää kuin joitakin vuosia. Niitä ei ole edes suunniteltu tai tarkoitettu kestämään - samalla tavalla kuin kaikki muukin kertakäyttöelektroniikka tänä päivänä. Ei tv:n, puhelimen tai dvd-soittimenkaan ole tarkoitus kestää kuin muutaman vuoden. Globaalilla tasolla Bugerat ovat pisara meressä tässä "oodissa haaskaukselle". Toki se ei tee siitä yhtään sen hyväksyttävämpää...

Nykyään ei kiinnosta tehdä enään kunnolla mitään kun ei siitä jää mitään itsellekkään. Kyllä nuita voi tulla vastaan vuonna 2060.. Sitä en kyllä vanno että osat on alkuperäset. :D

Krice: Onko kaikki Trirecit sitten viallisia samalla tavalla?
 
Toivottavasti eivät, sillä päädyin osallistumaan Bugera-lottoon vielä kerran.
Voihan tässä mun tapauksessa olla kyse irronneesta liittimestä tai vastaavasta. Kuljetusfirmat eivät varmaan käsittele n. 30kg:n laatikoita silkkihansikkain, vaikkei laatikossa mitään kovaan käsittelyyn viittaavaa näkynytkään.