Kitarat: kitarakamat ›

Metalkallo: Mikäs noista Fenderin mustang trankku vahvareista on paras? Vai onko ne kaikki täysin samoja mutta vain eri wattiset? Lähinnä vaan et onko niissä muitakin tiettyjä eroja, kun muistaisin että kakkosta on kehuttu noista mustangeista.
 
Ja onko noissa oleva kajari 8ohm vai 16ohm, vai onko trankussa niin ohmeilla väliä?
 
I ja II ei minusta niin eroa, enemmän mökää vaan mutta III on sitten melkeen ihan eri laite, paljon parempi soundi kiitos Celestionin ämyrin vs. Fenderin oma mikä löytyy I ja II, myöskin äänen värkkääminen onnistuu paljon paremmin kun löytyy LCD-valikosta kaikki säädöt eikä välttämättä tarvii käytellä bugista FUSE-ohjelmaa. IV ja V en ole kokeillut, mutta varmaan aika samaa tavaraa kun III mutta vielä enemmän mökää, eli mun vastaus on että III ja IV on parhaat, riippuu paljon tarviit volumea, V on käsittääkseni sama kuin IV mutta nuppimuodossa, kaappi siihen myydään erikseen. Voisin huomauttaa, että vanhoissa V1 III:ssa oli sihinäongelmia, että kannattaa ehdottomasti metsästää V2 malli jos kiinnostaa, onneksi liikkeet myy niitä vaan nykyjään. Mun III:ssa on 8 ohminen kajari, en tiedä estääkö mikään lyömästä tohon vaikka 16 ohmista jos siltä tuntuu, mun korviin toi valmiina oleva Celestion G12T-100 on ihan hyvänkuulonen, ainakin niin hyvänkuuloinen kun halvasta trankkukombosta nyt voi saada.
 
EDIT: Ai niin, suosittelen myös testaamaan vaikka Champion-sarjalaiset, vähän niinkuin samaa tavaraa kuin Mustangit mutta jos liian isot säädöt tuottaa päänvaivaa niissä on vähemmän, miinuksena se että niihin pitääpi melkein väkisin vaihtaa paremmat ämyrit kun et edes kalleimmassa Championissa saa Celestionia.

tuskiz: I ja II ei minusta niin eroa, enemmän mökää vaan mutta III on sitten melkeen ihan eri laite, paljon parempi soundi kiitos Celestionin ämyrin vs. Fenderin oma mikä löytyy I ja II, myöskin äänen värkkääminen onnistuu paljon paremmin kun löytyy LCD-valikosta kaikki säädöt eikä välttämättä tarvii käytellä bugista FUSE-ohjelmaa. IV ja V en ole kokeillut, mutta varmaan aika samaa tavaraa kun III mutta vielä enemmän mökää, eli mun vastaus on että III ja IV on parhaat, riippuu paljon tarviit volumea, V on käsittääkseni sama kuin IV mutta nuppimuodossa, kaappi siihen myydään erikseen. Voisin huomauttaa, että vanhoissa V1 III:ssa oli sihinäongelmia, että kannattaa ehdottomasti metsästää V2 malli jos kiinnostaa, onneksi liikkeet myy niitä vaan nykyjään. Mun III:ssa on 8 ohminen kajari, en tiedä estääkö mikään lyömästä tohon vaikka 16 ohmista jos siltä tuntuu, mun korviin toi valmiina oleva Celestion G12T-100 on ihan hyvänkuulonen, ainakin niin hyvänkuuloinen kun halvasta trankkukombosta nyt voi saada.
 
EDIT: Ai niin, suosittelen myös testaamaan vaikka Champion-sarjalaiset, vähän niinkuin samaa tavaraa kuin Mustangit mutta jos liian isot säädöt tuottaa päänvaivaa niissä on vähemmän, miinuksena se että niihin pitääpi melkein väkisin vaihtaa paremmat ämyrit kun et edes kalleimmassa Championissa saa Celestionia.
 
Ok, kiitti, tuossa olikin aika hyvä kattaus tietoa. Kolmosta täytyy sitten tähyillä jos näihin aikoo sekaantua. Näissä nyt kiinnostaa hieman tuo Fendermäinen soundi vaikka trankkuja ovatkin, ovat kuitenkin suht hyvän kuuloisia halvemmiksi vahvareiksi.

Metalkallo: Ok, kiitti, tuossa olikin aika hyvä kattaus tietoa. Kolmosta täytyy sitten tähyillä jos näihin aikoo sekaantua. Näissä nyt kiinnostaa hieman tuo Fendermäinen soundi vaikka trankkuja ovatkin, ovat kuitenkin suht hyvän kuuloisia halvemmiksi vahvareiksi.
 
Eivät taida olla ihan "aitoja" trankkuja, vaan molemmissa on mallinnusteknologiaa mukana. Fenderiltä löytyy ihan oikeita trankkukoneita Frontman, joka lienee ainakin lähes analoginen laite (oli ainakin aikaisemmin, en ole varma näistä myöhemmistä).
 
Ei mallinnustekniikka sinällään ole paha ja ne ovat oikein hyväsoundisia kamppeita ja mallinnukset hiipii mukaan analogisiinlaitteisiin enenevästi niin transistori kuin putkilaitteisiinkin ja se raja analogisen ja mallintavan välillä hämärtyy jo täyttä päätä.

Metalkallo: Mikäs noista Fenderin mustang trankku vahvareista on paras? Vai onko ne kaikki täysin samoja mutta vain eri wattiset? Lähinnä vaan et onko niissä muitakin tiettyjä eroja, kun muistaisin että kakkosta on kehuttu noista mustangeista.
 
Ja onko noissa oleva kajari 8ohm vai 16ohm, vai onko trankussa niin ohmeilla väliä?
 
Mun mustangissa oli 8" ja 8ohm, 10" tai 12" elementti olis tietenkin soundannu paremmalta, varsinkin säröillä. En oo vähään aikaan soitellu sillä kun on kaverilla lainassa. Puhtaat oli ihan jees. En kylläkään hirveästi ole putkikoneita päässyt tyyppäämään puhtailla vertailun vuoksi. Makuuhuonesoitossa ihan ok peli. Säröt (ainakaan kovat) ei innostanu, vaikka kyllä sillä soitteli. Saattais muuten olla myynnissä halpaan hintaan ;) Paitsi ainakin jäsen metalkallo taisi hommata jo classic 30:n.

heviäijä: Mun mustangissa oli 8" ja 8ohm, 10" tai 12" elementti olis tietenkin soundannu paremmalta, varsinkin säröillä. En oo vähään aikaan soitellu sillä kun on kaverilla lainassa. Puhtaat oli ihan jees. En kylläkään hirveästi ole putkikoneita päässyt tyyppäämään puhtailla vertailun vuoksi. Makuuhuonesoitossa ihan ok peli. Säröt (ainakaan kovat) ei innostanu, vaikka kyllä sillä soitteli. Saattais muuten olla myynnissä halpaan hintaan ;) Paitsi ainakin jäsen metalkallo taisi hommata jo classic 30:n.
 
Joo, classic 30 tuli napattua jo ja sitten vielä creamback kajari myöskin siihen et ei vähään aikaan ole varaa oikein. :) Enkä nyt ole varma hommaanko mustangia, mutta ehkä joku päivä saatan ihan kiinnostuksesta. Tai sitten päädyn siihen jo jonkin aikaa miettineeseen super champ x2:n joka on putken ja mallintavan sekasikiö.
 
Niin, ja tosiaanhan joo nuo mustangit oli mallintavia enemmänkin.

Voisin myös kommentoida Mustangien soundia ja kompata, että cleanit on hyvät ja just sellaset Fendermäiset, eritoten tykkään Twin Reverb mallinnuksesta mutta säröt on aikalailla sitä peitä vahvari pyyhkeellä-menoa, melko tuhnusta siis mutta on tossa mun Mustang III:ssa ehkä yks tai kaks hyvänkuulosta säröpresettiäkkin ja ehkä säätämällä saisi parempaa aikaan.

Uraltonella kun on tuo 5e3 tweed deluxe setti jonka voi itse kasata, niin kuinka paljon suosittelette sitä? Ainakin se on point-to-point mikä on hyvä. Tuo taitaa tarvita pedaaleja jos haluaa säröä ulos, ja sinänsä kyllä pedaaleista säröni otan nykyään.
 
http://www.uraltone.com/rakennussar … -deluxe-osasetti-rakennussarja.html
 
Tykkään nykyään soitella bluesia ja Hendrix tyyppistä classista rokkia, ja muuta rokkia kuin hevimpää.

Metalkallo: Uraltonella kun on tuo 5e3 tweed deluxe setti jonka voi itse kasata, niin kuinka paljon suosittelette sitä? Ainakin se on point-to-point mikä on hyvä. Tuo taitaa tarvita pedaaleja jos haluaa säröä ulos, ja sinänsä kyllä pedaaleista säröni otan nykyään.
 
http://www.uraltone.com/rakennussar … -deluxe-osasetti-rakennussarja.html
 
Tykkään nykyään soitella bluesia ja Hendrix tyyppistä classista rokkia, ja muuta rokkia kuin hevimpää.
 
Perus 5E3 tuottaa tehoa n. 12-13 W, eikä siinä rakennussarjassa ole minkäänlaista master volumea. Se on kyllä hyväsaundinen peli jos siitä pääsee luukuttamaan kunnolla ja siinä on laadukas kaiutinelementti. Nykyiset, siihen ns. kuuluvat Jensenin 12" kaiutinelementit eivät mielestäni tee oikeutta sille kytkennälle.

Metalkallo: Uraltonella kun on tuo 5e3 tweed deluxe setti jonka voi itse kasata, niin kuinka paljon suosittelette sitä? Ainakin se on point-to-point mikä on hyvä. Tuo taitaa tarvita pedaaleja jos haluaa säröä ulos, ja sinänsä kyllä pedaaleista säröni otan nykyään.
 
http://www.uraltone.com/rakennussar … -deluxe-osasetti-rakennussarja.html
 
Tykkään nykyään soitella bluesia ja Hendrix tyyppistä classista rokkia, ja muuta rokkia kuin hevimpää.
 
En tiedä tuosta Uraltonen rakennussarjasta (kovasti suosittuhan se kuitenkin tuntuu olevan), mutta itse soittelen himassa paljon VibroChampilla, jonka kytkentä wikipedian mukaan on 5F1 eli varmaan yhtä pykälää modernimpi kuin tuo 5e3, joka oli käytössä viiskytluvunlopun tweedissä ja tämä 5f1 tuli kuuskytluvun blacfaceen ja jatkui aina seitkyluvun cbs ajan silverfacessa.
 
Soundillisesti ne kuitenkin muistuttavat toisiaan ja siksi rohkenen kommentoida, että toimii tarkoittamaasi genreen kuin nenä päähän. En tiedä minkälaisten välineiden kanssa olet tottunut puljaamaan, mutta jos vintagespeksisestä vahvarista ei ole kokemusta niin varaudu siihen, että se ei päästä sinua helpolla. Tarkaoitan että tuollainen yksinkertainen p2p vahvari soundaa parhaimmillaan aivan taivaalliselta, mutta se soundaa nimenomaan sinulta. Tuollainen yksinkertainen vahvistin on kuin akustinen soitin ja se toistaa äärmmäisen herkästi kaikki soittosi nyanssit niin hyvässä kuin pahassakin ja siksi se ei päästä sinua helpolla. Se tarkoittaa, että jos soitat hyvin niin se kuulostaa ihan sika hyvältä, mutta jos soitat falskisti, niin se toistaa myös sen ja se kuulostaa ihan kamalata rähmeltämiseltä. Tuon tämän asian esille siksi, että jos et ole tuollaisen kanssa pelannut, asia voi tulla ensimmäisellä kerralla järkytyksenä (ehkä noita on sen takia tori ihan väärällään myytävänä, kannattaa muuten tsekata sekin tarjonta).
 
Toinen juttu on, että tuollaisen vahvistimen kanssa tulet soundivirheiden maailmaan. Tarkoitan, että ne legendaariset Fendervahvistimet ja kytkennät syntyivät siitä, että viiskyt ja kuuskytluvulla komponentit kuten suotokonkat yms. osat olivat kalliita ja siksi valmistaja laittoi niitä kitarvahvistimiin niin vähän kuin mahdollista ja Fender varsinkin on tunnettu siitä, että sen vahvistimet olivat niin halvalla rakennettuja kuin mahdollista. No siitä seuraa niitä LoFi ilmiöitä chostnetaja yms. reunasäröä ja tiesmitä kummaa, joka oikeastaan onkin sitten se legendaarinen ja himoittu soundi. Tämä soundi on todella hunajaa ja saa meikäläisen vanhan ukon helposti kyyneliin, mutta tuollainen vahvsitin on aika oikukas sen soundin suhteen ja se reagoi paitsi sormiisi ja kosketukseesi niin myös kaikkeen muuhun. Kitarat kuulostaa tuolla vahvistimella todellakin erilaisilta ja jopa johdolla saattaa olla merkitystä.
 
Ei se mitään nämä ovat tunnettuja tosiasioita ja näillä vehkeillä ne blues ja jazz ja rockmihet loihtivat niitä soundejaan joten jos tämä ei ole sinulle tuttua, niin edessäsi on uusi seikkailu, kokonainen maailma joka imaisee mukaansa. Ja jos tämä on kaikki sinulle itsestäänselvää, niin minä vaan höpisen lämpimikseni :-)

hallu: En tiedä tuosta Uraltonen rakennussarjasta (kovasti suosittuhan se kuitenkin tuntuu olevan), mutta itse soittelen himassa paljon VibroChampilla, jonka kytkentä wikipedian mukaan on 5F1 eli varmaan yhtä pykälää modernimpi kuin tuo 5e3, joka oli käytössä viiskytluvunlopun tweedissä ja tämä 5f1 tuli kuuskytluvun blacfaceen ja jatkui aina seitkyluvun cbs ajan silverfacessa.
 
Sen verran korjaan, että 5F1 on ns. "narrow panel" tweed champ 50-luvulta. Vibro champn mallinumero on AA764 ja tyyppinumeronsa mukaisesti vuodelta 1964 (ja siitä eteenpäin). AB764 on taasen nimeltään bronco, mutta kytkentä on kaikessa käytännössä sama kuin AA764. 50 ja 60 luvuilla fender siis käytti erilaisia mallimerkintöjä.
 
5F1 ja 5E3 ovat samalta ajalta, sieltä 50-luvulta.

Fender Vibro Champ on tietääkseni yhden pääteputken 5-6 W single ended kone, kun taas 5E3 on 2x6V6GT-putkilla varustettu 12-13 W push pull masiina. Näiden kytkentöjen päätesäröt poikkeavat toisistaan jonkun verran. Se on hyvä tietää jos hakee päätesäröä omaan soittoonsa. Kummassakin etuaste on ns. low gain-osastoa, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa säröstä tulee pääteasteen vaiheenkääntäjästä ja pääteputkista. Jos noissa ei ole minkäänlaista masteria, voi korvat olla kovilla ennen kuin se maaginen särösaundi aukeaa.

SirElwood: Sen verran korjaan, että 5F1 on ns. "narrow panel" tweed champ 50-luvulta. Vibro champn mallinumero on AA764 ja tyyppinumeronsa mukaisesti vuodelta 1964 (ja siitä eteenpäin). AB764 on taasen nimeltään bronco, mutta kytkentä on kaikessa käytännössä sama kuin AA764. 50 ja 60 luvuilla fender siis käytti erilaisia mallimerkintöjä.
 
5F1 ja 5E3 ovat samalta ajalta, sieltä 50-luvulta.
 
No kiitos kun korjasit :-) . Katsoin aisaa wikipediasta, mutta kun en oikein hyvin osaa tuota englantia niin ymmärsin tietenkin lukemani väärin. Sitten "päättelin fiksusti" että F tulee E:n jälkeen ja kirjaimen jälkeen tuleva numero on "järjestysnumero" jolloin voisi päätellä, että F1 tulee E3:n jälkeen :-). No tällä tavalla sitä ihminen erehtyy.
 
Kun erehtyy tarpeeksi vakuuttavasti, niin sitä tulee levittäneeksi väärää tietoa jos joku onneton menee uskomaan tämmöistä maallikkoa. Siksi oli minulta todella vastuutonta lähteä heittelemään asioita vastoin parempaa tietoa, ja sinä ansaitset plussan, että korjasit asian.
 
Ei varmaan tule kovin usein sanottua kuinka tärkeää on että sinä ja muut asiantuntijat välillä viitsitte käydä korjailemassa meidän pahimpia höpinöitä ettei totuus ihan kokonaan katoasi kaiken paskapuheen alle. Sanon sen nyt kiitos.

harryk: Fender Vibro Champ on tietääkseni yhden pääteputken 5-6 W single ended kone, kun taas 5E3 on 2x6V6GT-putkilla varustettu 12-13 W push pull masiina. Näiden kytkentöjen päätesäröt poikkeavat toisistaan jonkun verran. Se on hyvä tietää jos hakee päätesäröä omaan soittoonsa. Kummassakin etuaste on ns. low gain-osastoa, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa säröstä tulee pääteasteen vaiheenkääntäjästä ja pääteputkista. Jos noissa ei ole minkäänlaista masteria, voi korvat olla kovilla ennen kuin se maaginen särösaundi aukeaa.
 
Sinä jos kuka sen tiedät, kun olet tuon minunkin vahvarin tikkiin laittanut :-) . Perkele, että piti minunkin tulla viisastelemaan isojen kavereiden rinnalle :-). No se mun pointti ei alkujaan ollut viisastella noilla kytkennöillä, vaan tuoda esille että soittajan kannalta tuollainen lowgainkoneessa on ihan erilainen soittotatsi kuin moderneissa vahvareissa ja se saattaa järkyttää higainkoneisiin tottunutta soittoniekkaa :-).
....... niin tai siis korjatkaa, jos olen tässä(kin) asiassa erehtyntyt :-).

Metalkallo: Uraltonella kun on tuo 5e3 tweed deluxe setti jonka voi itse kasata, niin kuinka paljon suosittelette sitä? Ainakin se on point-to-point mikä on hyvä. Tuo taitaa tarvita pedaaleja jos haluaa säröä ulos, ja sinänsä kyllä pedaaleista säröni otan nykyään.
 
http://www.uraltone.com/rakennussar … -deluxe-osasetti-rakennussarja.html
 
Tykkään nykyään soitella bluesia ja Hendrix tyyppistä classista rokkia, ja muuta rokkia kuin hevimpää.
 
Voin suositella lämpimästi Uraltonen 5e3-settiä, mikäli on yhtään kolvaajan vikaa. Olen rakentanut ja nähnyt muutaman 5e3-kloonin ja myös Fenderin uustuotantoa olevan, ja väittäisin UT-kitin olevan ihan parhaimmistoa kuitenkin kohtuullisella hinnalla. Minulla on tuntuma, että kotelo muodostaa oleellisen osan legendaarista 5e3-soundia. Mojon kotelo on erittäin hyvä ellei täydellinen, mutta myös hinta on sen mukainen.
Elementti vaikuttaa myös merkittävästi soundiin ja pienen vahvistimen kyseessä ollen äänenpaineeseen / säröytymiskynnykseen. "Alkuperäisen" Jensen P12Q:n herkkyys on 95 dB, joten säröytyminen alkaa varsin maltillisella äänenpaineella. Modernimmissa elementeissä herkyys pyörii 100 dB:n nurkilla joka tarkoittaa melkoista kasvua headroomissa. Herkällä elementillä 5e3 on yllättävän äänekäs kone. Esimerkiksi Jensenin Tornado on kohtuuhintainen ja hyväsoundinen elementti. Neodynaamisena se on myös kevyt ja tällöin isosoundisen combon paino on n. 12 kg. Roudaaja tykkää!

Kiitoksia paljon neuvoista, ja hallunkin neuvot oli ihan jees. Plussalla mäjäyttelin monia kun hyviä pointteja tuli esiin. :)
 
En nyt heti tuota ole hommaamassa, ihan jo senkin takia kun pitäisi itse kolvailla ja ei niin tuttu vahvistin et pitää ottaa selvää enempi, kunhan utelin ja mietin, mutta erittäin hyvältä tuo uralin kitti vaikuttaa, ja muutenkin tuo tweed vahvistin. En tosiaan ole mikään huippu soittamaan (vielä-kään) joten varmasti kuuluisi vahvarista kuten hallu sanoi. :)

Jos joskus tuollaisen hommaa, niin kaiuttimeksi/elementiksi tyrkkäisin aika varmasti Greenbackin tai Creambackin kun ne ovat mieleen. Ainoastaan tuossa uralin versiossa ärsyttää se, että se tukee vain 8ohm lukemaa kuten Fender, liekö sitten jokin soundiin vaikuttava asia vai mitä? Olis jees jos olisi 8ohm että 16ohm tuossa kitissä asennettavissa niin olisi valinnanvaraa kajareissa vielä enemmän, siis tuon ohmin kanssa.

Tämä on vanha keskustelu. Mutta... Mielestäni keikalle on sopiva 15w putkivahvistin, joka mikitetään.
 
Ehkä olen hieman kuutamolla.
 
Mutta yli 30w vahvarit rikkovat korvat.
 
Itse ostaisin korkeintaan 20w putkivehkeen.

yanera: Tämä on vanha keskustelu. Mutta... Mielestäni keikalle on sopiva 15w putkivahvistin, joka mikitetään.
 
Ehkä olen hieman kuutamolla.
 
Mutta yli 30w vahvarit rikkovat korvat.
 
Itse ostaisin korkeintaan 20w putkivehkeen.
 
Joo, siis eihän nykyään tartte isotehoisia vahvareita välttämättä kun tuo mikitys on olemassa. Mun mielestäni siinä kun ei mikitetä, että vedetään vanhaan malliin omilla vehkeillä on jotain maagista. En tiedä sitten kuinka yleistä on ettei mikitetä, tuskin kovin nykyään. Muistaakseni isomassa tehossa oli kuitenkin joitakin hyviä puolia, kuten kait soundi voi olla parempi tai jotain? Voi olla että muistan väärin.

Metalkallo: Joo, siis eihän nykyään tartte isotehoisia vahvareita välttämättä kun tuo mikitys on olemassa. Mun mielestäni siinä kun ei mikitetä, että vedetään vanhaan malliin omilla vehkeillä on jotain maagista. En tiedä sitten kuinka yleistä on ettei mikitetä, tuskin kovin nykyään. Muistaakseni isomassa tehossa oli kuitenkin joitakin hyviä puolia, kuten kait soundi voi olla parempi tai jotain? Voi olla että muistan väärin.
 
Jos halutaan täysin puhdasta soundia tai säröä ainoastaan etuasteesta, niin tarvitaan tehoa.

Metalkallo: Joo, siis eihän nykyään tartte isotehoisia vahvareita välttämättä kun tuo mikitys on olemassa. Mun mielestäni siinä kun ei mikitetä, että vedetään vanhaan malliin omilla vehkeillä on jotain maagista. En tiedä sitten kuinka yleistä on ettei mikitetä, tuskin kovin nykyään. Muistaakseni isomassa tehossa oli kuitenkin joitakin hyviä puolia, kuten kait soundi voi olla parempi tai jotain? Voi olla että muistan väärin.
 
Neljän pääteputken koneissa on yleensä myös hiljempaa soitettaessa laajempi ja "isompi" saundi kuin kahden putken pienempitehoisissa päätteissä. Olen edelleen sitä mieltä, ettei vahvistimen ulostuloteho ole autuaaksi tekevä asia. Jos peli on ns. oikein suunniteltu, sillä pystyy soittelemaan hyvillä saundeilla makuuhuoneesta stadioneille. Olemme nähneet ja testanneet satoja erilaisia putkivahvareita, jotka ovat olleet meillä huollossa tai modattavana. Pikkuhiljaa alkaa näkyä myös toimivia master volume ym. ratkaisuja isojenkin valmistajien koneissa.

Mä olen viime aikoina tykännyt kovastikin Fender 65 Deluxe Reverb RI:sta Jensen P12Q -kaiuttimella. Siinä on oikeastaan kaikki mitä hyvältä Fender-soundilta odotan. Lämpöä ja säkenöivää kirkkautta samassa paketissa. Kaikki tunkkaisuus loistaa poissaolollaan. Lisäksi tuolla P12Q:lla saa erittäin maukasta rososoundia volumenappulan ollessa kutosella. Silloin ei vielä korvat hajoo, vaikka ääntä riittääkin mainiosti bändisoittoon.