Kitarat: kitarakamat ›

Noh, kukin toki taaplaa tyylillään.
 
Itse tarinan 'opetus', minkä unohdin laittaa oli että itsellä ollut mielessäkään lähteä vaihtamaan kitaraa. Olisi vituttanut lähteä metsästämään yhtä hyvää yksilöä saman soundin saralta. Tiesin kitaran sointiluonteen ja sen että sopivilla mikeillä siitä myös lähtisi soundi minkä halusin. On siihen muutakin pientä modausta tehty, treble bleed muummoassa. Eiku, eihän mulla muita modeja siinä ookkaan =D Nauharemppaa kyllä alkaa kaivata ja periaatteessa kaulankin voisi hiotuttaa samalla mattapintaiseksi.
 
Jälleenmyynti, hnmm. En ole aikeissa tuosta soittimesta luopua ja entiset mikithän saa kiertoon. Nuo PRS:n mikit kyllä pistin synttärilahjana veljen kitaraan joten niistä ei rahaa kostunut.
 
-Frankster

Ennekin tätä hehkuttanut mutta minulle tuli LP customissa kaupan mukana duncanin phat catz p90 mikit kiinnitettynä. Olin aluksi että mitähän nuo mahtaa olla mutta en ole hetkeäkään miettinyt alkup mikkien vaihtamista kitaraan vaikka nekin tuli mukana. Näissä on vaan paljon erottelevampi kirkkaampi selkeämpi soundi. Silti on paksu LP soundi ja 4,5kg puuta kuuluu ja tuntuu. Piti oikein verrata vierekkäin kaverin LP:n kanssa ja ero on hämmästyttävä. alkuperästen mikkien soundi on NIIN tunkkainen näihi verrattuna. Se vaan on kai niin että kaikki laatumikit kuulostaa suht hyvältä koska jokainen lopulta kuitenkin ruuvaa sen oman soundinsa tavalla tai toisella ulos mutta huiman eron huomaa kun vertaa niitä vierekkäin.
 
Kiertoherkkyyden vuoksi sanoi myyjä vaihtaneensa ne mikit, itse en sitä ole todennut miten vaikuttaa.

Phat Catit on P90-tyyppiset mikit. Niiden soundi on kyllä selvästi kirkkaampi kuin perus PAF-tyylisten humppareiden, vaikka soundi onkin paksumpi kuin yksikelaisissa yleensä. Itselläkin oli LP Specialissa Phat Catit, ja tykkäsin kyllä kovasti, vaikka ei tietenkään voi sanoa että olisivat kaikin puolin paremmat kuin ne vaikio Hot Alnicot, mitkä siinä oli. Eri tyyppinen soundi vaan.

duc: Phat Catit on P90-tyyppiset mikit. Niiden soundi on kyllä selvästi kirkkaampi kuin perus PAF-tyylisten humppareiden, vaikka soundi onkin paksumpi kuin yksikelaisissa yleensä. Itselläkin oli LP Specialissa Phat Catit, ja tykkäsin kyllä kovasti, vaikka ei tietenkään voi sanoa että olisivat kaikin puolin paremmat kuin ne vaikio Hot Alnicot, mitkä siinä oli. Eri tyyppinen soundi vaan.
 
Tottapa totta. Vaan 49x-sarjan Hot AlNiCoita en käyttäisi esimerkkinä "perus PAF-tyylisestä" mikistä, ne on pikemminkin "kuumat PAFfit". En ala tässä sen enempää luennoimaan PAFfista ja niiden alkuperäisten sellaisten erilaisuudesta (jopa keskenään)... veikkaanpa että suurin osa porukasta joita nämä touhut kiinnostavat tässä määrin, tietävät jo :)
 
Halusin vain kertoa, että kevyesti alikäämitty nykyinen PAF-replica (oli se sitten Fralin, Sheptone, BKP tai joku muu niistä useista "putiikkivalmistajista") kuulostaa mukavan raikkaalta ja kirkkaalta, unohtamatta sitä että on myös samaan aikaan singlecoilia läskimmän kuuloinen... kuten humbuckerin pitääkin olla. Joka tapauksessa alikäämitty PAF-replika on yllättävän lähellä P90-tonea. Eli jos joku ei halua ihan p90-meininkiä niin tuollainen "alitehoinen" PAF-replika on myös oiva valinta niin Les Pauliin kuin vaikkapa ES335:n kylkeen. Suosittelen!

Ois tarkoitus vaihtaa 1991-vuoden standardiin mikit. Nyt tarviisin hieman apua ja mielipiteitä eri mikeistä. Soundin ois tarkoitus olla perus-standardin mikkejä kirkkaampi, mutta ei missään tapauksessa riipivä. Myöskin joissakin vaihtomikeissä olen huomannut sellaista todella korkealla esiintyvää "pikkausääntä". Esim. Duncanin little 59:ssä oli tällaista ongelmaa. Tuota kilinää en kaipaa. Ulostulotehon ei tarvitse olla mitenkään valtava, kunhan ei teholtaan mene kauheasti muiden kitaroitteni yli. Soundin pitäisi olla sellainen, että säröillä ei mene sirinäksi ja puhtailla ei saisi mennä liian tummaksi, eli klangia tai twangia saa olla!
 
Käytän pääasiassa kolmea kitaraa: Telecaster Bare knuckle Yardbird-mikeillä, Strato Kinmanin perusmikeillä ja tätä Les Paulia, missä nyt on tallassa alkuperäinen ja kaulassa joku Duncanin mikki. Eli Les Paul soundaa hieman tummalle verrattuna näihin muihin. Eli mitkä Bare knucklen, Gibsonin tai jonkun muun laadukkaan merkin mikit soveltuisivat tähän parhaiten, Burstbucker Pro?? Riff Raff? Kaulamikin puolitusmahdollisuus olisi plussaa.. Ja Phat catit ei käy!
 
Vahvistin on yleensä Bogner Shiva & Bogner 2 x 12 Cannabis rex -kajareilla tai Vox AC-30. Välissä paljon kaikenlaisia polkimia.

Huikki: mitkä Bare knucklen, Gibsonin tai jonkun muun laadukkaan merkin mikit soveltuisivat tähän parhaiten, Burstbucker Pro?? Riff Raff? Kaulamikin puolitusmahdollisuus olisi plussaa.. Ja Phat catit ei käy!
 
Vahvistin on yleensä Bogner Shiva & Bogner 2 x 12 Cannabis rex -kajareilla tai Vox AC-30. Välissä paljon kaikenlaisia polkimia.
 
Sinun tapauksessas ehdottaisin, että otat suoraan yhteyttä vaikkapa Bare Knuckleen, kirjoitat, mikä setuppi sulla on, ja koska tiedät, mitä soundia tavoittelet, kerrot myös sen. Kyllä ne vastaa ihan mielellään, ja tiedän, että sieltä on muutamallekin tehty sellainen mätsätty pari, johon sitten on tilajakin ollut kovin tyytyväinen.
Täällähän voidaan totta kai antaa vaikka minkälaisia "vinkkejä", mutta toiselle on hirveän vaikea pistää ihan 100% natsaavaa yhdistelmää. Juurikin tuosta syystä en ikuna itse koe pystyväni mitään suositusta antamaan..

Jos joutuu paljon kitaraa vaihtelemaan kesken setin ym. niin suosittelen vaan mahdollisimman heikkotehoiset humpparit. Ne on yleensä myös kirkassoundisimpia. Ja ulostuhoerot tasoittuvat. Itteäniä ainakin eniten häiritsiä Les Paulin ja Straton välissä vaihdellessa just toi ulostulon muutos. Les Paul P90:llä toimii paljon paremmin straton kanssa vaihdellessa.

Asiaan! Mitkä mikit minun kannattaisi vaihtaa vanhaan mahonkiseen Samickin Les Pauliin, kun nykyiset (vissiin Samickin omat) tuntuvat liian ärtsyiltä?

Laitoin Bare knucklelle sähköpostia. Katsotaan kun vastaa, mitä mikkejä suosittelee. Kai se sähköposti menee Timille tuon tech.support -osoitteen kautta?

Teppo2: Asiaan! Mitkä mikit minun kannattaisi vaihtaa vanhaan mahonkiseen Samickin Les Pauliin, kun nykyiset (vissiin Samickin omat) tuntuvat liian ärtsyiltä?
 
Liikaa outputtia, vai liian "kireet"? Ensimmäiseen tosiaan vaikka jotkut "keskiketterät", vaikka SD:ltä tai DiMartsiolta..PAF, PAF Pro tjsp..
Toiseen tapaukseen vois koittaa vähän trimmata vaikka tone-piiriä.

fox: Liikaa outputtia, vai liian "kireet"? Ensimmäiseen tosiaan vaikka jotkut "keskiketterät", vaikka SD:ltä tai DiMartsiolta..PAF, PAF Pro tjsp..
Toiseen tapaukseen vois koittaa vähän trimmata vaikka tone-piiriä.
 
Joo, eli liikaa outputtia. Tavallaan tiesinkin, että vastaus on PAF. Sitten kun löytäisin vielä hyvän hinta-laatusuhteen mikit. Tonepiirin trimmauksesta tuli mieleeni, että treblebleediä pitäisi väsätä.

Teppo2: Joo, eli liikaa outputtia. Tavallaan tiesinkin, että vastaus on PAF. Sitten kun löytäisin vielä hyvän hinta-laatusuhteen mikit. Tonepiirin trimmauksesta tuli mieleeni, että treblebleediä pitäisi väsätä.
 
Sheptone PAF Tribute -setti vaan kehiin. Volume-potikan 1. ja 2. nastan väliin 330kOhm vastus ja 560pF konkka rinnankytkettynä. Johan toimii!
 
http://www.sheptone.com
 
Tässä Les Paul treble bleed -modilla, Sheptonet ja Budda Superdrive 30: http://mp3.jucciz.com/budda_sd30/lp_dynamics_test.mp3

Kiitti vinkeistä. Hyvältä kuulosti.
 
Perhana, joku turkulainen on juuri myymässä Sheptonea: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=360452 Ääh, nyt ei pysty, mutta panen Sheptonen ns. korvan taakse.

Tuo 75 euroa nikkelikuorella varustetusta Sheptonesta on kyllä käytännössä ilmainen. Kahden mikin setti ilman kuoria on kuitenkin sen about 220-230 euroa postikuluineen, tulleineen ja veroineen riippuen taalan kurssista.

Huikki: Laitoin Bare knucklelle sähköpostia. Katsotaan kun vastaa, mitä mikkejä suosittelee. Kai se sähköposti menee Timille tuon tech.support -osoitteen kautta?
 
Sain vastauksen Timiltä. Suosittelee miulle Stormy monday -satsia. Mietin itse alunperin juuri niitä, mutta nyt alkoi mietityttää tuo "alitehoisuus" niissä. Onko kokemuksia kyseisetä satsista verrattuna esimerkiksi The Muleihin?

Huikki: Sain vastauksen Timiltä. Suosittelee miulle Stormy monday -satsia. Mietin itse alunperin juuri niitä, mutta nyt alkoi mietityttää tuo "alitehoisuus" niissä. Onko kokemuksia kyseisetä satsista verrattuna esimerkiksi The Muleihin?
 
Jos vaan muotoilit kysymykset tarpeeksi tarkasti, niin Timin sanaan kannattaa luottaa. Ei oo kertaakaan osunu harhaan meikän kohdalla..

Semmoinen juttu vielä noista Sheptoneista, että aattelin pistää tuon torilla olleen mikin Epin ES-175:eeni, mikäs sille pariksi? Joku Classic '57 että ei tarvitsisi tilailla toista Sheptonea? Mitäs eroa muuten noilla sheptone paffien talla- ja kaulamikeillä on? Voiko tuota tallamikkiä laittaa kaulaan, onko ne arvot jotenkin sopivammat tallaan? Paljon tyhmiä kysymyksiä, kestäkää. Tietämättömyyden taakka on murskaava.

antnis: Semmoinen juttu vielä noista Sheptoneista, että aattelin pistää tuon torilla olleen mikin Epin ES-175:eeni, mikäs sille pariksi? Joku Classic '57 että ei tarvitsisi tilailla toista Sheptonea? Mitäs eroa muuten noilla sheptone paffien talla- ja kaulamikeillä on? Voiko tuota tallamikkiä laittaa kaulaan, onko ne arvot jotenkin sopivammat tallaan? Paljon tyhmiä kysymyksiä, kestäkää. Tietämättömyyden taakka on murskaava.
 
Classic '57 toimii todennäköisesti aivan hyvin Sheptonen kaverina. Sheptonen PAF Tributen kaulamikki tähtää noin 7,6 kilo-ohmin DC-resistanssiin, tallamikki puolestaan noin 8,0 kiloon - pieniä eroja yksilöiden välillä on johtuen valmistusmenetelmästä (käsinkäämintä), muttei mitään dramaattista. Tallamikki on siis lähtökohtaisesti vähän kaulamikkiä kuumempi, mutta molemmat toki maltillisen ja avoimen soundisia ja todella erottelevia. Muuten sekä kaula- että tallamikki ovat käsittääkseni rakenteeltaan aika samanlaisia ja varmaankin 8-kiloinen toimii hienosti myös kaulassa.
 
Tori-ilmoitus ainakin hävisi tuosta Sheptonesta jo.

Jucciz: Classic '57 toimii todennäköisesti aivan hyvin Sheptonen kaverina. Sheptonen PAF Tributen kaulamikki tähtää noin 7,6 kilo-ohmin DC-resistanssiin, tallamikki puolestaan noin 8,0 kiloon - pieniä eroja yksilöiden välillä on johtuen valmistusmenetelmästä (käsinkäämintä), muttei mitään dramaattista. Tallamikki on siis lähtökohtaisesti vähän kaulamikkiä kuumempi, mutta molemmat toki maltillisen ja avoimen soundisia ja todella erottelevia. Muuten sekä kaula- että tallamikki ovat käsittääkseni rakenteeltaan aika samanlaisia ja varmaankin 8-kiloinen toimii hienosti myös kaulassa.
 
Tori-ilmoitus ainakin hävisi tuosta Sheptonesta jo.
 
Kiitos paljon tiedoista. Kait se ilmo hävisi kun nappasin tavaran jo toissailtana.

Jucciz:
Arvokkaan ja harvinaisemman kitaran tapauksessa luonnollisesti säilytän alkuperäisetkin mikit, jotta kitaran voi tarvittaessa palauttaa alkuperäiskondikseen, mutta niin kauan kun kitara on juuri minun työkalu, tahdon pystyä repimään siitä mahdollisimman paljon itseäni miellyttävän soundin irti - ja jos se edellyttää parin sadan euron lisäinvestointia ja varttitunnin kolvailua ja ruuvailua, se on mun mittapuussa sen arvoista. Joku muu näkee asian toisin, eikä siinä mitään.
 
Aikoinaan juttelin hyvän kaverin kanssa kitaroista ja sille oli ensiarvoisen tärkeää, että myös juotokset on alkuperäiset, jos se oli hakemassa orkkiskuntoista kitaraa. Tunnelma kuulemma kärsii, jos joku on käynyt räpläämässä konehuoneessa.
 
Olen siinä mielessä samaa mieltä, että tällä alkaa olla jossain vintage/kalliissa tapauksissa merkitystä. Vaikka kitara olisi palautettu alkuperäiskondikseen, niin ehkä soitin ei enää täytä 100% original kriteerejä, jos siinä on ollut päällä monenlaista tunausta ja säätöä.