Kitarat: kitarakamat ›

bonecrusher: Eli jos kivijalkamyymälä myy samaan hintaan kuin nettikauppa, niin kitara pitää kuitenkin olla säädöissä? Eikös tuo ole aika kaksinaamaista?
 
Kyllä sitä samaa voisi tietty vaatia nettikaupalta, mutta sei ei vaan oikein onnistu. Usein sen halvemman hinnan takia tuon antaa anteeksi. Se nettikaupan mukavan jättimäinen valikoima myös asettaa aika tiukat rajoitukset säätöhommille..
 
Mikä etuoikeus nettipuljuilla on myydä soittimet säätämättöminä, suhteessa kivijalkastoreen?
 
Ei niillä sen ihmeempiä oikeuksia ole. Mun mielestä tässä tullaan juuri tuohon palveluun mitä suurilla volyymeillä pelaavat nettikaupat eivät syystä tai toisesta tarjoa - tämän pitäisi olla sen lähikaupan vahvuus. Yhdet pelaa hinnalla ja volyymillä, toiset voisi kilpailla sillä asiakasystävällisellä palvelulla.
 
Minua kiinnostaa ihan alalla toimijana, mikä on sinusta tuo "hieman kovempi hinta"? 10 euroa? 40 euroa? 100 euroa? Jokin prosentuaalinen osa soittimen hinnasta?
 
Kerroin vaan omaa "stooriani", ei semmosta yleispätevää hintaa liene olemassa. Jossain se naurettavan hinnan raja menee, tiedät kyllä itsekin milloin se on omalla kohdallasi ylitetty :)
 
Minusta tinkaaminen kuuluu kaupankäyntiin samalla tavalla kuin oravannahat tai muut modernimmat maksuvälineet.
 
Musta tuo taas on varsin vastenmielistä hommaa, vaikka toki sitä tulee tilanteen vaatiessa tehtyä. Koko homma perustuu siihen, että asiakkaan röyhkeys ja hintatietoisuus määrittää usein tuotteen hinnan - tyhmät maksaa ovh:n. Ne hinnat ovat ikään kuin testinä, tajuaako asiakas mikä tuotteen todellinen arvo on, vai maksaako kiltisti sen Luthmannin kuvastosta kopsatun summan?
 
Ehkä ne kauppojen katteet sitten perustuvat näihin hintatiedottomiin, jotka maksavat kiltisti mitä pyydetään.

Tosiaan ajatus siitä että tuotantolinja puskisi tahalleen puoliteholla tuotteita on erikoinen jonka tiedostin jo tätä keskustelua aloittaessa.
 
Itse törmään useinmiten niihin huonosti soiviin nuotteihin ja deadspotteihin erityisesti fenkkujen kaulojen ylärekisterissä. Tähän tarpeeksi törmänneenä ja kyllästyneenä oon sitten alkanu miettimään syytä tähän ja tehnyt johtopäätöksen että ehkä niitä fendereitä ei ole tarkoitettukaan ylärekisteritilutteluun, vaan enemmän komppaamista ja sointujen soittelua varten, ja tämän tietäen tehdas ajattelisi että ei niitä ylärekisterin nauhoja tarvitse niin tarkasti laittaa.
 
Kuullostaa ehkä oudolta, mutta parempaa selitystä en ole keksinyt, etenkään kun muut kitaravalmistajat - etenkin esim. ibanez tekee samassa hintaluokassa huomattavasti parempaa jälkeä otelautojen suhteen. Tämä harmittaa, etenkin kun tekisi mieli ostaa laadukas stratocaster keskisuurella budjetilla.

sikki-six: Kyllä sitä samaa voisi tietty vaatia nettikaupalta, mutta sei ei vaan oikein onnistu. Usein sen halvemman hinnan takia tuon antaa anteeksi, syystä tai toisesta.
 
Minusta jotenkin outoa, että jos tuote X maksaa verkkokaupassa ja kivijalkastoressa saman verran, niin nettistore saa "tehdasasetukset" anteeksi, mutta kivijalkastore ei.
 
Mun mielestä tässä tullaan juuri tuohon palveluun mitä suurilla volyymeillä pelaavat nettikaupat eivät syystä tai toisesta tarjoa - tämän pitäisi olla sen lähikaupan vahvuus.
 
Mutta kuten sanoin, ihmiset eivät ole valmiita maksamaan siitä. On paha tuottaa palveluita persnetolla, tiedät varmaan. Ei ole päivääkään soitinmyymälässä, etteikö asiakas/asiakkaat mainitse vaikkapa T-kauppaa tai DV:tä hintareferenssinä. Siinä ei selittelyt säädöistä ja muista touhuista silloin auta... ainoa mikä merkitsee jotain, on se maailman ilmaisin hinta.
 
Kerroin vaan omaa "stooriani", ei semmosta yleispätevää hintaa liene olemassa. Jossain se naurettavan hinnan raja menee, tiedät kyllä itsekin milloin se on omalla kohdallasi ylitetty :)
 
Toki. Mua vaan kiinnostaa mikä on se ihmisten kipuraja. Itse ajattelen kaupoista siten, että pääasia kunhan saan ITSELLE sopivaan hintaan, ITSELLE sopivan tuotteen.
 
Musta tuo taas on varsin vastenmielistä hommaa, vaikka toki sitä tulee tilanteen vaatiessa tehtyä. Koko homma perustuu siihen, että asiakkaan röyhkeys ja hintatietoisuus määrittää usein tuotteen hinnan - tyhmät maksaa ovh:n.
 
Juuri tuota ajatusmallia mie en käsitä. Mitä tyhmää on siinä, että joku maksaa itselleen sopivan hinnan, haluamastaan tuotteesta? Eikö se ole silloin tyhmää maksaa vaikkapa EMG:n mikistä enempää kuin tuotantokustannuksien verran? Kaikki sen ylittävä on "ryöstöä ja rahastusta" jonka vain typerys maksaa.
 
Ehkä ne kauppojen katteet sitten perustuvat näihin hintatiedottomiin, jotka maksavat kiltisti mitä pyydetään.
 
Ei meillä kauppiailla ole kovinkaan kummoiset katteet. Itseasiassa katteet ovat hivenen tippuneet nettikaupan myötä, mutta suurin "välistävetäjä" eli se tukkuporras on joutunut tinkimään omista leivän päälle tulevista särvimistä. Siellä se kate kääritään, tai ainakin aikoinaan käärittiin jos jossain. Käytännössä kivijalkastoren pyörittäminen EI ONNISTU samanlaisella kateprosentilla kuin nettistoren.
 
Tuo hintakilpailuhan johtaa vääjäämättä siihen, että meillä on "monopolihinnat". Kaikki myyvät lopulta siihen alhaisimpaan hintaan. Silloin selviää mikä kivijalka- ja nettipuljuista on vakavarainen. Se kellä lainanlyhennykset jylläävät koviten, tippuu vääjäämättä pelistä pois... tai ainakin joutuu nostamaan hintoja jotta firmalle jäisi rahaa toimia. Persnetolla ei voi kovin kauaa myydä yhtään mitään...

Jollain sen paikallisen kaupan pitää näiden nettipuljujen kanssa kilpailla. Jos se ei ole hinnoilla, niin millä sitten?
 
Mä näkisin, että ammattitaitoinen ja ystävällinen palvelu voisi auttaa monia varsinkin hommista vähemmän tietäviä asiakkaita tavalla, johon ei nettikauppa voi vastata. Mutta mitäs minä tiedän, päivääkään en ole soitinkaupassa työskennellyt, tai näiden raha-asioita tutkinut.
 
Kauhukuvana taas näkisin kitarakaupan, jossa myyjät palvelevat miten sattuu, vielä useimmiten pärstäkertoimen mukaan. Hinnat määräytyisivät tällä samalla kertoimella ja niillä asiakkaan "kauppamiestaidoilla". Tästä ei monessa liikkeessä olla aivan älyttömän kaukana.
 
Tuommosen skenaarion rinnalla se kivuton hiiren naputtelu netissä tuntuu vaivattomalta ja helpolta. "Hinnatkin on halvat jo valmiiksi!" Tähän johtopäätökseen tullakseen ei tarvitse olla edes erityisen epäsosiaalinen henkilö - riittää että se palvelun ja alennusten kinuaminen tuntuu alentavalta.
 
Eikö se ole silloin tyhmää maksaa vaikkapa EMG:n mikistä enempää kuin tuotantokustannuksien verran? Kaikki sen ylittävä on "ryöstöä ja rahastusta" jonka vain typerys maksaa.
 
Kukas muuten näin sanoi? Hintojen asettaminen valmiiksi vaikka jonnekin sinne T-kaupan ja Luthmannin väliin ei luulisi kauppaa heti kaatavan. Tai jos kaataa, niin kilpailukyky oli jo valmiiksi pyöreä nolla.
 
E: Menipä homma taas ankarasti ohi aiheen...

fox: yhdenkään "nimekkään" valmistajan toimintamalli ei ole ollut tuottaa vasemmalla kädellä heikkolaatuista soitinta markkinoille.
 
Ehkä asiaa ei voikaan ilmaista noin, vaan toimintamallina on tehokkuus ja rahan tekeminen. Siinä tilanteessa halvempien mallien tarkistaminen voi jäädä vähemmälle, kun pitää puskea nopeasti tavaraa ulos tehtaalta.

Mun kokemuksen mukaan Fendereissä on huomattavia yksilöeroja kaikissa hintaluokissa Squierista Custom Shoppiin. Ja hintaluokasta riippumatta joka F-konsernin kitarassa mikä mulla on ollut, on ollut uutena vähintään pientä toivomisen varaa nauhojen ja satulan viimeistelyn suhteen. Näistä tosin on selvitty pienellä nauhojen plaanauksella ja satulan viilauksella. Lisäksi puiden laadussa on mm. painon sekä kaulapuissa syykuvioiden tiheyden ja suoruuden suhteen isoja eroja myös CS-hintaluokassa.
Mutta ei Fenderin laatuheittelyt ole mun mielestä sen kummempia kuin useimmilla muillakaan tunnetuilla kitarafirmoilla. Gibsonilla on viime vuosina ollut omat kompurointinsa laadun kanssa (mm. kaulaliitokset, onttokoppaisissa rimojen liimaukset sekä lakkausongelmat), ainakin sen perusteella mitä olen helsinkiläisten soitinkorjaajien kanssa jutellut.
Se on sitä kun paljon tehdään ja kiireellä...

Yhden hyvät säädöt on toisen soittajan huonot. Kyllä niistä kitaroista näkee muutenkin onko niistä mihinkään jos tietää asiosta... jos ei niin silloin kannattaa ottaa asiantuntevampi kaveri mukaan tai kysyä myyjältä.
 
Säädättää ne omaan käteen sopiviksi pitää joka tapauksessa.
 
Mutta Fendereistä... kun jokunen aika sitten olin auttamassa ensinmäistä sähkökitaraa ostavaa ystävääni, niin kyllähän niistä Stratoista monet tuntuivat jotenkin kevyiltä ja heppoisilta...

JoKo:
 
niin kyllähän niistä Stratoista monet tuntuivat jotenkin kevyiltä ja heppoisilta...
 
miksi niiden pitäisi painaa? heppoisia???

Oon tässä suunnitellu Fenderin ostoa ja ihan kivijalkakaupasta. Sain sen verran hyvää palvelua viimeeksi ja uskon että kepukka tulee hyvin säädettynä, näin uskaltaa tommosen ritsan ostaakin. :)

Omasta mielestäni Fenderit ja muut samanmalliset toimii hyvin nimenomaan niiden "heppoisuuden" ja halvemman tunnun takia. Niitä uskaltaa soittaa kovaa, kohdella huonosti ja silti niihin voi luottaa ihan eri tasolla kuin itse Gibsoneihin luottaisin. Ja säädöt tosiaan on niin henkilökohtaisia juttuja että kaikille omansa. Siitä oon samaa mieltä että esim. ensimmäistä kitaraa ostaessa on ehdotonta että kitaran saa kaupasta säädettynä yleiselle "helpolle" mieltymykselle, tai mille nyt haluaakaan. Isot ihmiset osaa tai opettelee itse.

miksi niiden pitäisi painaa? heppoisia???
 
Jaa, ei varmaan pidäkkään... ihmettelin vaan mistä toi johtuu. Järjestään kevyempiä ne ainakin oli kuin soittamani 70-90 luvulla tehdyt fenderit.

sikki-six: Hintojen asettaminen valmiiksi vaikka jonnekin sinne T-kaupan ja Luthmannin väliin ei luulisi kauppaa heti kaatavan. Tai jos kaataa, niin kilpailukyky oli jo valmiiksi pyöreä nolla.
 
Niin... voi kun se asia olisikin niin simppeliä, että vähittäiskauppa voisi keksiä tuotteille sopivan hinnan. Valitettavasti tukut ja maahantuojat määrittelevät tuotteelle OVH:n, josta sitten vähittäiskauppa saa alennusprosentin verran hinnasta pois. Kyseinen prosentti vaihtelee, esim. useimmiten jossain 5-50% välillä, riippuen tietysti tuotteesta. Sen voin kertoa, että nettipuljuja pyöritetään usein n. 15% katteilla, kivijalkastorea selkeästi korkeammalla prosentilla. Jos maahantuoja tarjoaa tuotteesta esim. 10-20% alennusta vähittäiskaupalle, on myymälän yksinkertaisesti mahdotonta kilpailla hinnalla. Heikon alennusprosentin tuotteita on aika paljon, silti niitä kivijalkastoressa myydään... ihan siksi että asiakkaille olisi enemmän tarjontaa ja koska pienikin kauppa on parempi kauppa kun ei kauppaa ollenkaan.
 
Täällä mennään tietyllä tavalla maahantuojien ja tukkujen armoilla. Monesti sitä tuleekin soitettua maahantuojalle ja mainittua että: "Tuolla ja tuolla on tähän hintaan, mites me saatais tää kauppa pysymään kotimaassa?"
 
E: Menipä homma taas ankarasti ohi aiheen...
 
No joo, mutta liittyyhän tämä kuitenkin soittimiin :)

JoKo: Jaa, ei varmaan pidäkkään... ihmettelin vaan mistä toi johtuu. Järjestään kevyempiä ne ainakin oli kuin soittamani 70-90 luvulla tehdyt fenderit.
 
Paremmat puut nykyisin tms.

JoKo: Jaa, ei varmaan pidäkkään... ihmettelin vaan mistä toi johtuu. Järjestään kevyempiä ne ainakin oli kuin soittamani 70-90 luvulla tehdyt fenderit.
 
Käsittääkseni tässä painoasiassa on menty eteenpäin viime vuosina. Joissakin tapauksissa sinne kitaran rungon sisään tehdään sellaisia kaikukammioita, jotka vähentävät massaa, mutta pitävät soinnin kunnossa tai parantavat sitä.
 
Pitkään aikaan kitaroiden paino ei ole korreloinut niiden laatuun tai välttämättä sointiinkaan. Itse arvostan enemmän uusia fenkkuja kuin noita 70-90-luvuilla tehtyjä.
 
Kyllä 70-luvulla ja 80-luvun alussa varsinkin tuli nähtyä niin huonolaatuisia jenkkifendereitä että oikein nolottaa. Sen ajan japanilaiset ovat paljon parempia. 90-luvulla oli muuten se "mikkien uima-allas-routtaus" käytössä, josta myöhemmin sitten luovuttiin. Jossain 70-luvun malleissa on vain kolmen ruuvin kiinnitys, ja se saattaa olla epävakaa. Niin ja esim. 90-luvulla oli se Strat Plus, jossa on se hevi-tyylin lukkosatula (ei minusta ainakaan sovi stratoon)

Niin ja esim. 90-luvulla oli se Strat Plus, jossa on se hevi-tyylin lukkosatula (ei minusta ainakaan sovi stratoon)
 
Plussat tuli jo 80-luvun lopulla ja niissä ei ole lukkosatuloita vaan rullasatulat.

sikki-six: ...
Mun mielestä tässä tullaan juuri tuohon palveluun mitä suurilla volyymeillä pelaavat nettikaupat eivät syystä tai toisesta tarjoa - tämän pitäisi olla sen lähikaupan vahvuus. Yhdet pelaa hinnalla ja volyymillä, toiset voisi kilpailla sillä asiakasystävällisellä palvelulla.
...
 
Mutta jostain syystä eivät tätä tee. Siksipä kaiken voikin ostaa nettikaupoista.

Void: Plussat tuli jo 80-luvun lopulla ja niissä ei ole lukkosatuloita vaan rullasatulat.
 
No permanto. Niinpäs olikin rullasatulat. Kiitos korjauksesta. No ei se nyt ole tietenkään laatukysymys vaan ominaisuus. Joidenkin mielestä jopa aivan ehdoton juttu.
 
Hmm niin ja nuo Lace sensorit (ei ole nyt tietysti tämäkään laatukysymys, mutta en tästä ideologiasta ole koskaan oikein perustanut)

Teppo2: Mutta jostain syystä eivät tätä tee. Siksipä kaiken voikin ostaa nettikaupoista.
 
Pakko painaa plussaa. Jos olisi palveleva musiikkiliike, niin kyllä mä maksaisin ilomielin sen 10 % lisää hintaa. Mutta todellisuus on toista.
 
Tuurissaan taitaa olla tämä kitarakamojen osto.

Björn E. Borg:Jos olisi palveleva musiikkiliike, niin kyllä mä maksaisin ilomielin sen 10 % lisää hintaa.
 
Aivan hyvää palvelua olen Jyväskylässä saanut molemmista paikallisista soitinliikkeistä. Muissa en ole aikoihin asioinutkaan.
 
Itse asiassa juuri hyvällä palvelulla myivät minulle Gibsonin, jota en alun perin ollut edes ostamassa... :)

Numb: Aivan hyvää palvelua olen Jyväskylässä saanut molemmista paikallisista soitinliikkeistä. Muissa en ole aikoihin asioinutkaan.
 
Itse asiassa juuri hyvällä palvelulla myivät minulle Gibsonin, jota en alun perin ollut edes ostamassa... :)
 
Juu vaikutti tosiaan hyvältä liikkeeltä ainakin tuo Musikantti. Yritin ostaa sieltä EHX:n chorusta, mutta myyjä huomasi että se suhisee. Mä en huomannut mitään... :)