Kitarat: kitarakamat ›

incision3: Tää varmaan käy tähän aiheeseen....
 
Mitkä kielet ois hyvät drop C ja drop B vireisiin?
 
Paksut.
 
Oikeasti ei ole mitään universaalia sääntöä olemassa kielisettien paksuuksista tietyille vireille, täälläkin väännetään samasta aiheesta aina n. kerran kuukaudessa ja joka kerta vastauksia on yhtä monta kuin kirjoittajaakin. (Tiedätte kyllä mitä tarkoitan :D).
 
Yleensä lyhyemmällä skaalalla oleviin kitaroihin pitää olla hieman paksummat kielet jos haluaa saman "tatsin" kuin pidemmällä skaalalla olevaan kitaraan. Kielimerkeittäinkin on eroja, jne.
 
Kohta tulee toistakymmentä eri vastausta ja lisää vääntöä aiheesta... :)

sikki-six: Makuasioitahan nämä, mutta täytyy kyllä olla eri mieltä. Tuo 60-mallinen paksuin kieli toimii matalilla vireillä oikein kivasti, mutta miten tuo 10-setin yläpää liittyy tuohon hommaan? Esim. drop-C tahi -B vireissä sitä kaipaisi hiukan tavallista paksumpia vaijereita myös "liidiosastolle", kun kerran niitäkin joutuu reilusti tiputtamaan.
 
Meinasin esim. sitä, että Wylden käyttämissä Les Pauleissa voi ihan hyvin käyttää 10-60 settiä Drop-D vireessä. Sehän tarkoittaa silloin sitä (jollet vielä hiffannut) että muut kielet ovat normivireessä, E-A-D-G-B-e:n sijasta käytetäänkin D-A-D-G-B-e. Ei tuo 60 ole välttämättä lainkaan liian paksu tuolloin. Samalla se 10-setti on siis passeli normivireeseen, eikö?
 
Ei sillä, en miekään kyllä ymmärrä noita settejä enkä ole koskaan aikonut käyttää. En myöskään näe mitään suurempaa hyötyä droppivireistä, ellei sitten puhuta oikeasti D-vireestä (D-G-C-F-A-d).
 
Itselleni on ihan hyvin riittänyt skaalasta riippuen 10-52 tahi 11-52. E-vireellä mennään!

Minkä paksuiset kielet?
Kokeile kaiken paksusia, joka paikkaan, siinä sen oppii. Vie tosin vuosia, mutta mitäs sillä on väliä...Asiaa helpottaa jos tietää miten ehkä haluaisi soittaa, mutta sekin vie vuosia, tai sitten vaihtelee tämän tästä.
Näihin mitään sääntöä oo; notta mitä pienempi kalu, niin sitä paksummat kielet, tai retee kärry yms...
;)

Satu ja Tuija: Kokeile kaiken paksusia, joka paikkaan, siinä sen oppii. Vie tosin vuosia, mutta mitäs sillä on väliä...Asiaa helpottaa jos tietää miten ehkä haluaisi soittaa, mutta sekin vie vuosia, tai sitten vaihtelee tämän tästä.
Näihin mitään sääntöä oo; notta mitä pienempi kalu, niin sitä paksummat kielet, tai retee kärry yms...
;)
 
Ilmankos sie soittelet sillä 12-setillä... hähähää!
Ja sitä en usko, että siulla ois makee kärry... korkeintaan joku Fiesta :)

bonecrusher: Ilmankos sie soittelet sillä 12-setillä... hähähää!
Ja sitä en usko, että siulla ois makee kärry... korkeintaan joku Fiesta :)
 
009-042, välissä joitain itselle sopivia omituisuuksia.
Auto: Renault 19 vm. 1990. Hinta ostettaessa: 400€
:D

Voiskos joku vahempi ja viisaampi valaista tällästä amatööriä että onko ohuemmilla kielillä kuinka paljon helpompi soittaa ja kuinka ne vaikuttaa soundiin. Ja saa toki suositella jotain kieli settiä.

Wallu___: Voiskos joku vahempi ja viisaampi valaista tällästä amatööriä että onko ohuemmilla kielillä kuinka paljon helpompi soittaa ja kuinka ne vaikuttaa soundiin. Ja saa toki suositella jotain kieli settiä.
 
Ohuempia kieliä on kevyempi venyttää ja painaa otelautaa vasten. Se että tuntuuko se keveys soittaessa helpommalta vai ärsyttävältä on soittajan itse keskenään ratkaistava. Keveydessä tulee raja vastaan kaikilla. Liiallinen keveys ei tunnu soittaessa hyvältä, vaan kielten on tarjottava sopivasti haastetta tai soittamisesta katoaa tuntuma ja kielten sointi tuntuu varovastikin soittaessa pelkältä plörinältä.
 
Ohuemmat kielet tuppaavat soimaan ainakin aluksi hiukan kirkkaammin ja helähtävämmin. Kuluneina soinnista puuttuu tukeva runko ja jäljellä on pelkkä kuminauhamainen tunkkainen "plonk".
Paksu kielisetti soi jäykemmin. Voimakkaasti soittaessa se soi tasaisemmin, enemmän kontrolloidusti... mutta toisaalta riittävän paksuihin setteihin mentäessä sointi voi alkaa kuulostaa tietyllä tavalla epäkitaramaiselta... pianolta.
 
Suosittelen kokeilemaan 9-42 kielisettiä, esim. "Dean Markley Blue Steel". Siitä sitten arvioimaan että onko se tuntuma hyvä vai ei.

Ohuempia kieliä on kevyempi venyttää ja painaa otelautaa vasten. Se että tuntuuko se keveys soittaessa helpommalta vai ärsyttävältä on soittajan itse keskenään ratkaistava. Keveydessä tulee raja vastaan kaikilla. Liiallinen keveys ei tunnu soittaessa hyvältä, vaan kielten on tarjottava sopivasti haastetta tai soittamisesta katoaa tuntuma ja kielten sointi tuntuu varovastikin soittaessa pelkältä plörinältä.

Ohuemmat kielet tuppaavat soimaan ainakin aluksi hiukan kirkkaammin ja helähtävämmin. Kuluneina soinnista puuttuu tukeva runko ja jäljellä on pelkkä kuminauhamainen tunkkainen "plonk".
Paksu kielisetti soi jäykemmin. Voimakkaasti soittaessa se soi tasaisemmin, enemmän kontrolloidusti... mutta toisaalta riittävän paksuihin setteihin mentäessä sointi voi alkaa kuulostaa tietyllä tavalla epäkitaramaiselta... pianolta.

Suosittelen kokeilemaan 9-42 kielisettiä, esim. "Dean Markley Blue Steel". Siitä sitten arvioimaan että onko se tuntuma hyvä vai ei.
 
Aika tyhjentävä vastaus kiitän ja kumarran:)

Wallu___: Aika tyhjentävä vastaus kiitän ja kumarran:)
 
Tuosta jäi pois, että liian ohuet narut kovin usein aiheuttaa epävireisyyttä.

sikki-six: Musta tuokin on vähän vinollaan suhteessa, sillä ohuet kielet ovat tuossa kovin ohuet ja paksut taas pirun paksut. Missä ovat edukkaat setit tyyliin 11-56 tai 12-58?
 
E: nykytarjonta tuntuu olevan joko yleisesti ohut (esim. 9-42) tai sitten kokonaan paksu (12-52). Se ohut yläpää ja paksu alapää ei myöskään usein toimi, tsekatkaa vaikka ne Wylden suhteiltaan naurettavat satsit (10-60, 11-70?!?!). Missä ovat ne hyvät välimallit näistä? Haloo, kielten valmistajat!
 
Tää on näemmä vähä jo Wanhaa, mut Everly X-rockers löytyy 11-56. Tätä oli myynnissä www.strings.fi:ssä vielä hetki sitten, just nyt ei näy ko vahvuutta mut liekö sitte vaan loppu tjsp, 7,90e oli silläkin setillä hinta.
 
http://img3.musiciansfriend.com/dba … s/products/regular/1/8/8/238188.jpg

Itse olen havainnut parhaimmiksi Elixirin 10-46-kielet. Meikäläiselle soittotuntuma kaikkein sopivin. Eb-vireellä mennään 25.5-skaalalla, 24.75:lla on pikkuisen spagetit, joten pakko pistää kompromissina E-vireeseen. Kokeiltu on paksumpiakin, mutta ei ne vaan toimi, tatsi menee ihan vituralleen. Kun olisikin joku kehittänyt Elixirien tyyliset 10-setin kielet paksuudeltaan, mutta jäykemmät, silloin olisi kaikki kohdallaan.

Perussääntö on se, että jos laittaa kitaraan ohuempia kieliä, niin pitäisi kitaran olla aika jämerä ja hyvä talla.
 
Sanoisin ensinnäkin tästä soittotuntumasta, että mikäli kielet tuntuvat raskailta soittaa, niin ne voi useimmissa kitaroissa säätää myös alemmalle tasolle. Samoin on loogista, että kitarassa jossa on pidempi skaala on raskaampi soittotuntuma kuin kitarassa jossa on lyhyempi skaala. Nyrkkisääntönä suoralla otelaudalla on raskaampi soittaa kuin kuperalla, paksulla kaulalla raskaampi kuin ohuella. Mutta toisaalta: käteen sopivalla on kevyempi soittaa kuin liian ohuella tai liian paksulla.
 
Se, miten alas kielet voi säätää voi riippua paitsi itse tallasta ja sen asennosta suhteessa kaulaan, mutta myös siitä, miten hyvässä kunnossa nauhat ovat (siis tasaisesti hiotut).
 
Soittamiseen vaikuttaa myös kaulan pitkittäinen koveruus (neck relief), jota säädetään kaularaudan avulla.
 
Kieli värähtelee niin että sen liikerata on laajimmillaan puolessa välissään, eli kitarassa oktaavin, eli 12. nauhan kohdalla. Kitaraa rakennettaessa on tavoitteena, että kaularautaa säädettäessä tämä kohta on mahdollisimman kaukana kielistä.
 
Koveruuden säätäminen liittyy soittotyyliin ja käytettävien kielten paksuuteen ja siihen, miten korkealla kielet on tarkoitus yleensäkin pitää. Mitä kovempi on kieleen käytetty voima suhteessa kielten paksuuteen, sitä koveramman täytyy otelaudan olla, etteivät kielet ala säristä nauhoja vasten.
 
Toisaalta ohuemman kielisetin vaihtaminen voi aiheuttaa kaularaudan löysäämisen tarvetta, koska ohuemmat kielet eivät aiheuta kaulalle niin suurta jännitettä kuin paksummat.
 
Mielestäni se, että minkälaisilla kielillä aikoo soittaa on puhtaasti saundikysymys, josta sitten tehdään kompromisi muiden tekijöiden (kitara, sormivoima) suhteen. Tässä on mielestäni joku järkevä yläraja, eli kyllä se .013 taitaa olla se paksuin setti, mihin kitaran saa säädettyä ja soitto alkaa sitten muuttua niin raskaaksi, että siitä seuraa probleemeja. Alarajaa ei tässä mielessä ole.
 
Monet pitävät jo .011 setillä soittamista raskaana, mutta harjoittelun avulla on tietenkin mahdollista saada koordinaatio ja voima ja ihon kovettuminen sille tasolle, että paksummat kielet eivät tuota ongelmia. Jotkut legendaariset kitaristit ovat sormivoiman kehittämiseksi laittaneet harjoituskitaraan normalivireeseen jopa .017 setin, mutta tällainen äärimmäinen harjoitus sisältää jo jonkinlaisia terveydellisiä riskejä.
 
eli teesini:
 
1) pyri soittamaan sellaisella kielisetillä jossa on paras saundi
2) laita kielet matalammalle jos soittotuntuma on liian raskas
3) säädä tai säädätytä muut arvot (kaularauta ja satula) sopivaksi kielisetille/soittotyylille
4) jos kitarasi ei salli kielten laskemista riittävän matalalle, myös nauhat kannattaa huollattaa (hioa) asiantuntijalla.
5) Kiinnitä huomiota ergonomiaan soittaessasi. Pyri pitämään sormet ja peukalo pyöreänä soittaessasi, koska muuten sormet jännittyvät. Se sormi, joka ei kosketa sillä hetkellä kieltä, saa lepovuoron, kun sormien hermot kehittyvät erillisiksi.
Sormien eriaikaista liikettä voi harjoitella erillisillä sorimharjoituksilla.
6) kitaran soittoa täytyy harjoitella aika paljon, ennen kuin pääsee kunnolla alkuun. Helpointa olisi aloittaa kitaran soitto nailonkielisellä kitaralla, koska se ei tarvitse niin paljon sormivoimaa

Perussääntö on se, että jos laittaa kitaraan ohuempia kieliä, niin pitäisi kitaran olla aika jämerä ja hyvä talla.
 
Eikö se oo just toisinpäin? Jos verrataan E-vireessä vaikka 8-39 -settiä 11-52 -settiin niin eiks toi 11-52 e-vireessä tee paljon enemmän vetoa (koska kielet ovat siis huomattavasti kireämmällä)?

Vastaus otsikkoon: 11-52, jos kyseessä on normaalivire.

Jucciz: Vastaus otsikkoon: 11-52, jos kyseessä on normaalivire.
 
Näitä absoluuttisia oikeita vastauksia ja totuuksia tämä palsta tuppaa välillä olemaan olemaan. Jokainen on oikeassa ja sitten siirrellään kilpaa pilkkuja ja muita välimerkkejä :)

Olin jo kommentoida jotain aiemmin, mutta...
 
bonecrusher: Näitä absoluuttisia oikeita vastauksia ja totuuksia tämä palsta tuppaa välillä olemaan olemaan. Jokainen on oikeassa ja sitten siirrellään kilpaa pilkkuja ja muita välimerkkejä :)
 
...tämä olikin täydellinen kevennys raskaaseen kieliasiaan, kiitos Bonecrusher.

bonecrusher: Näitä absoluuttisia oikeita vastauksia ja totuuksia tämä palsta tuppaa välillä olemaan olemaan. Jokainen on oikeassa ja sitten siirrellään kilpaa pilkkuja ja muita välimerkkejä :)
 
Näinpä, oikeassa on kuitenkin oikein kiva olla =)
 
Itsellähän on nyt Ernie Ballin 11-54 drop-C vireessä mutta taidan sittenkin siirtyä takasin 11-52 settiin. Jucciz vois nyt ylipuhua mut, miks DM:n bluu stiilit 11-52 eikä Addarion 11-52 :)

Munsta kannattaa käyttää semmosii mist tykkää, tai millä tykkää soittaa.
Wylde käyttää vissiin ihan hirmu paksuja, mut se ei ookkaa kova jätkä.

Edu6: Mainittakoon vielä että nykyisellä setillä E-kieli särisee nauhoja vasten melko paljon varsinkin nopeampia riffejä soitellessa. Olisin myös kiitollinen jos voisitte suositella joitain valmistajia.
 
Minkä tyyppistä genreä nää soitat?
 
D'Addariot ei nähdäkseni ole paras valinta mättöön.
 
Sen ainakin voi sanoa, että jos vertaa D'Addariota ja GHS Boomerseja, niin samanpaksuisinakin jälkimmäinen on jäykempi ja paksumman tuntuinen, sekä soundiltaan tummempi ja tuhnumpi.

Jucciz: Vastaus otsikkoon: 11-52, jos kyseessä on normaalivire.
 
Tämä on myös minun totuuteni lespojen osalta. Stratoon joskus 10 setti livahtaa, Teleen ei sitten taas koskaan ; - ) Nyt on kokeilussa Elixirin setti ja .11 tuntuu jämäkämmältä kuin D'addarion .11. Kumma juttu.
 
Matti