Kitarat: kitarakamat ›

Noita parin kolmen sadan kitaroita saa pilkkahinnalla, miksi?
 
Koska monia noista halvoista kitaroista myydään todella suuria eriä suurien firmojen toimesta (Thomann ym), tällöin hintaa voidaan polkea alas. Nuo parin sadan kitarat on oikeastaan aina tehty halvan työvoiman maissa kauko-idässä. Nykyään tuo valmistusmaa ei tosin kerro enää kerro välttämättä paljoakaan, Koreasta ja Kiinasta tulee paljon todella asiallisia soittimia - itämainen työn laatu on noussut merkittävästi vuosien varrella.
 
Ite kiinnitän kitarassa huomion (ennenkuin pääsen omin käsin sitä mahd käpälöimään) kitaran puumateriaaleihin, rautaosiin ja mikkeihin. Niistä näkee usein hyvin suuntaa miten laadukkaasta pelistä on kyse. Vaikkapa mahonkirunkoinen, liimakaulainen merkkimikeillä varustettu (Duncan, EMG ym) kitara maksaa yleensä enemmän kuin agathis-runkoinen, pulttikaulainen merkittömillä mikeillä varustettu kapula.
 
Ja yleensä jos mikit kantavat firman omaa nimeä (esim ESP, Schecter, Ibanez) ne on kasattu jossain isolla itämaisella pajalla halpaan hintaan, logot niihin lätkitään jälkikäteen. Eli nuo halpiskapuloiden mikit saattavat hyvinkin olla samaa kamaa eri merkeillä kun puhutaan noista halvimmista kitaroista... Itse asiassa monet noista halvimmista kitaroista teetetään kitaralafkojen (ESP, Ibanez, Schecter ym) toimesta jollain isolla tehtaalla samaan tyyliin - se halpis-Ibanez saattaa siis olla käytännössä sama kitara kuin se vastaan LTD... Eli merkkiä ei kannata noissa halvimmissa liikaa katsoa.

http://www.musicstore.de/is-bin/INT … MusicStoreShop&JumpTo=OfferList
 
Mahtaakohan tämä olla hyvä kitara?

http://www.musicstore.de/is-bin/INT … MusicStoreShop&JumpTo=OfferList
 
Mahtaakohan tämä olla hyvä kitara?
 
Usko vaan, ei nuo satasen ritsat ole mitenkäään laadukkaita. Lähdetään purkamaan asiaa siten, että valmistaja, joka valmistaa jotakin tuotetta, ei voi tehdä sitä tappiolla. Myydyistä tuotteista pitää siis saada katetta, jotta toiminta ylipäätään olisi taloudellisesti järkevää. Ei kukaan valmista mitään tappiolla. Tai jos niin käy, sitä kutsutaan konkurssiksi, ainakin jos se pitkään jatkuu.
 
Nyt mietimme, mitä kitara sisältää. Siinä on metalliosia, kuten talla ja virittimet. Sinne laitetaan elektroniikkaa, kuten jakit, potikat, kondensaattorit, johdot, kytkimet ja mikit. Löytyy satula, body ja kaula. Olettaen, että body ja kaula tehdään ihan puusta, mikä olisi kitaran tapauksessa yleisesti ihan suotavaa, sekin maksaa jotain. Nyt kun mietit, että nämä kaikki laitetaan samaan pakettiin, valmistetaan toki Kiinassa tai jossain muussa halvan työvoiman maassa ja markkinoidaan kuluttajille, niin paljonko näihin komponentteihin oikeasti panostetaan, kun kitaran myyntihinta on alle satasen? Mitä sillä oikeasti voi saada?
 
No sillä voi saada kenkkuilevaa elektroniikkaa, huonoja puita, halpoja kytkimiä, susia potikoita ja vääränlaisia satuloita. Mutta jos sulla on esimerkiksi joku kaveri, joka osaa säätää kitaroita ja olet valmis sitten laittamaan hiukan rahaa siihen trimmaukseen, kyllä niistä ihan soitettavia saa. Mutta paskaa se on silti.

http://www.musicstore.de/is-bin/INT … io&JumpTo=BrowseStandardCatalog
 
Kommentoikaa kyseisestä kitarasta.
Luin artikkelin samasta kitarasta, väri taisi olla eri, mutta kehuivat.

http://www.musicstore.de/is-bin/INT … io&JumpTo=BrowseStandardCatalog
 
Kommentoikaa kyseisestä kitarasta.
Luin artikkelin samasta kitarasta, väri taisi olla eri, mutta kehuivat.
 
Aika kaukana varsinaisista Les Pauleista, vaikka kyllähän tuo vähän samalta näyttää. Jos oikeasti laadukkaan lespan háluat niin säästä vielä vähän. Noissa on juuri käytetty niitä kauko-idän halvimpia komponentteja ja puita... Eli en suosittele, vaikka tuo saattaakin olla sinällään ihan soitettava kitara.
 
E: tossa ei edes kerrota mitä on rungon materiaali - taitaapi olla mitä sattuu jämävarastoista löytymään.

Aika kaukana varsinaisista Les Pauleista, vaikka kyllähän tuo vähän samalta näyttää. Jos oikeasti laadukkaan lespan háluat niin säästä vielä vähän. Noissa on juuri käytetty niitä kauko-idän halvimpia komponentteja ja puita... Eli en suosittele, vaikka tuo saattaakin olla sinällään ihan soitettava kitara.
 
E: tossa ei edes kerrota mitä on rungon materiaali - taitaapi olla mitä sattuu jämävarastoista löytymään.
 
Haen juuri sellaista kitaraa, jolla menisi ainakin se 2 vuotta. Jos aloitus kitaroista puhutaan niin oliskohan tuo siihen menevä soitin?
En hae mitään huippu kitaraa näin alkajaisiksi. Riittää että on soitettava peli ja pysyy tarpeeksi hyvin vireessä ja ei ole mitään soittamista haittaavia vikoja.
Ei se niin haittaa jos siinä on käytetty vähän halvempia osia, kunhan vain kitara toimii ja soi nätisti.

Veikkaan että kahden vuoden aikana ehdit tuon kanssa kaivata moneen kertaan parempaa kapulaa. Kuten tässä on jo pariin kertaan sanottu, tuohon hintaan on lähes mahdotonta rakentaa kunnollista sähkökitaraa. Mutta jos rahatilanne ei anna yhtään myöden, niin anna mennä vaan. Kyllä tuollakin soittelee jos vain omaa intoa riittää.

Haen juuri sellaista kitaraa, jolla menisi ainakin se 2 vuotta. Jos aloitus kitaroista puhutaan niin oliskohan tuo siihen menevä soitin?
En hae mitään huippu kitaraa näin alkajaisiksi. Riittää että on soitettava peli ja pysyy tarpeeksi hyvin vireessä ja ei ole mitään soittamista haittaavia vikoja.
Ei se niin haittaa jos siinä on käytetty vähän halvempia osia, kunhan vain kitara toimii ja soi nätisti.
 
Siinä nyt vain on vähän se, että vireen pysyvyys ja kitaran toimivuus vaatii hiukan laadukkaampia komponentteja, joka puolestaan valitettavasti tarkoittaa korkeampaa hintaa. Minä sanoisin, että kaikki alle kahdensadan Les Paul-kopiot voi melkein jättää rauhaan, ne on kauttaaltaan täysin jotain muuta kuin mitä Les Paul-kopionkaan pitäisi olla.
 
Ja oikeasti, noissa halvemmissa skeboissa varsinkin se muutaman kympin lisäpanostus kannattaa tehdä. Jos sä haluat kaksi vuotta kestävän kitaran, niin jos lasket vaikka kuukautta kohti sen hinnan, mikä menee jos ostat 250-300 euron kitaran, niin ei siitä paljon jää.
 
Elämä on valintoja.
 
E: Kelpaisko sulle Sg-mallinen kitara? Mennään taas kyllä yli kahden ja puolen sadan, mutta ehdotuksena heitän seuraavan;
 
http://www.thomann.de/fi/epiphone_sg_g_400_eb.htm
 
Tolla oikeesti pärjäisit sen kaksi vuotta ja myydessä siitä vielä saisikin jotain. Mahonkirunko ja -kaula, melko kelvolliset mikit ja muut osat, joita vuosien edetessä on helppo päivittää jos tarvetta ilmenee. Siinä on vielä suht ohut kaulakin, mikä on ihan hyvä aloittelijalle.
 
E2: Toinen spekseiltään kova sg on tämä;
 
http://www.custom-sounds.com/epages … 1c274159fa3d3d067e+FI/products/2558
 
Tuota en vaan ole koskaan testannut, joten ihan täysin en tiedä, minkälainen se räpylässä on ja korvaan kuulostaa. Mutta vaikuttaa hyvältä.

Kyllähän nuo varmasti on hyviä kitaroita, mutta jos pitää malleista valita niin numero 1. olis se lespa ja numero 2. olis strato. Ja kun katselee noiden stratojen hintoja niin sais siihen 200 pintaa varmaan ihan hyvän pelin. Ja kun lähtee katselemaan noita stratoja niin osaisitteko sano mitä puuta ja mitä osia on hyvä huomioida kitarassa. Tai mitkä ovat hyvää ainetta.

Kyllähän nuo varmasti on hyviä kitaroita, mutta jos pitää malleista valita niin numero 1. olis se lespa ja numero 2. olis strato. Ja kun katselee noiden stratojen hintoja niin sais siihen 200 pintaa varmaan ihan hyvän pelin. Ja kun lähtee katselemaan noita stratoja niin osaisitteko sano mitä puuta ja mitä osia on hyvä huomioida kitarassa. Tai mitkä ovat hyvää ainetta.
 
Stratossa "pitää" olla runko leppää (alder) tai saarnia (ash). Kaula vaahteraa (maple) tai vaahteraa ruusupuu-otelaudalla (rosewood). Squierin affinity-stratoista löytyy hyviä vaihtoehtoja.
 
E: Eli esimerkiksi:
 
http://www.thomann.de/fi/fender_squier_affinity_strat_rw_bsb.htm

Stratossa "pitää" olla runko leppää (alder) tai saarnia (ash).
 
Perinteisesti näin. Vaan ei anneta tässä "squier"-hintaluokassa häiritä, vaikka runko olisi agathista tai lehmusta (basswood). Standard-sarjan Squierit on agathista ja uuden Vintage Modified-sarjan cedaria (Crafted In India). Puun saatavuus halvalla tehtaalle taitaa nykyisin ratkaista eniten. Japanin Fender saa ainakin lehmuksen soimaan hyvin, minun mielestäni...

Perinteisesti näin. Vaan ei anneta tässä "squier"-hintaluokassa häiritä, vaikka runko olisi agathista tai lehmusta (basswood). Standard-sarjan Squierit on agathista ja uuden Vintage Modified-sarjan cedaria (Crafted In India). Puun saatavuus halvalla tehtaalle taitaa nykyisin ratkaista eniten. Japanin Fender saa ainakin lehmuksen soimaan hyvin, minun mielestäni...
 
Näin. Sen takia se pitää heittomerkeissä olikin. Ja kuten olen pariinkin kertaan sanonut, itse pidin paljon tuosta Vintage Modified-sarjan stratosta, vaikka se body siinä seetriä onkin.
 
Nuo nyt on ne perinteiset puu-kombinaatiot, jotka kerroin. Niillä on yli viiskyt vuotta vedetty ja toimiviksi havaittu. Sinällään tarkoittaa siis, että suhteellisen varma valinta ovat ne. Yritin kai ohjata etsintää johonkin suuntaan, ettei sieltä ihan mitään laminoituja tai vanerisia skeboja lähdetä ostelemaan.
 
Mutta avoimin mielin ja korvin, aloittajalle voisi ihan hyvin muuten mennä tollanen Fat strat, eli missä on se humppari tallassa. Jos kuitenkin raskaampaakin musaa vääntää, niin se on aika ehdoton. Ja siinähän se runko on agathista. Mutta olkoon.

Jos haluat rockia raskaampaa matskua soitella, niin kannattaa tsekata että kitarassa on humbucker-mallinen mikki tallassa.

Lp mallisia ehdotuksia? hinta max. parisataa. Bentonia en osta.
 
Mistä tuo Bentonin huono maine on tullut? Mun kohdalle ei ole ainakaan yhtään täyttä sutta sattunut, ja itelläni/tutuilla olen puolenkymmentä summassa ostettua yksilöä kokeillut. Toi HBL450 mitä täällä ehdoteltiin voi olla ihan just sopiva kitara aloittelijalle. Ainakin tuossa on liimakaula toisin kuin monissa hieman kalliimmissakin Lespakopioissa.
 
Mikit niistä tosin lähes aina "kannattaa" vaihtaa, tosin se ei ole niitä aloittelijan tärkeimpiä juttuja..
 
(edit)

Löytyisikö muita ehdotuksia, pian olisin valmis ostamaan, mutta en tiedä varmasti mikä sitten se lopullinen tikku on..

Ei toi lp spessu mun mielestä mikään kauhea ole... Kaverilla tommonen, ja ei valittamisen aihetta vieläkään, kohta 3 vuotta sillä soittanu.
 
Edittiä: oho, aika wanhaan ketjuun postailin...

haistakaa paska te 200-300 euron kitaristit,ku mulla on 160 euron ibanez gio gax 30 ja on toiminu todella hyvin 2 vuoden aikana,vire pysyy ja sähköosat toimi ilman mitään vikoja
 
semmonen kannattaa ostaa ensimmäiseksi kitaraksi,koska se ei ole liian kallis ja sillä on hyvä soittaa vielä silloinkin kun on oppinut soittamaan kunnolla,ja rolandin micro cube toimii hyvin kotona ja kavereitten kanssa jammaillessa

howlinwolf: haistakaa paska te 200-300 euron kitaristit,ku mulla on 160 euron ibanez gio gax 30 ja on toiminu todella hyvin 2 vuoden aikana,vire pysyy ja sähköosat toimi ilman mitään vikoja
 
semmonen kannattaa ostaa ensimmäiseksi kitaraksi,koska se ei ole liian kallis ja sillä on hyvä soittaa vielä silloinkin kun on oppinut soittamaan kunnolla,ja rolandin micro cube toimii hyvin kotona ja kavereitten kanssa jammaillessa
 
Entä jos on yli 300 euron kitaristi? Meille ei mitään, vai?
 
Ei vaan tosissaan. Kun kalliimpia kitaroita laitetaan, niin eiköhän se ole jo itsestäänselvyys että vire "pysyy" sähköt toimii, yms. Siinä vaiheessa jo haetaan sellaista kitaraa mikä on omaan soittotyyliin sopiva, ergonominen ja soundit miellyttää korvia.
 
Ibanezithan on muutenkin halpissarjassa melko hyviä (kiinteätallaisina) ja hintalaatusuhde on tällöin hyvä. RG321:kin on syystäkin kehuttu, sillä sen speksit ja viimeistely on jo samalla viivalla kalliimman hintaluokan vastaavissa.