Kitarat: kitarakamat ›

"Les Paul Studio: Alder body, carved top, 2 humbucking PAF pickups with covers, 4 knobs, selector switch on upper bass bout, tune-o-matic bridge, black pickguard, no binding anywhere, 1 piece maple neck, rosewood fingerboard, dot inlay, pearloid keystone tuner buttons, Studio on truss rod cover, Les Paul model decal on peghead, decal logo, plastic keystone tuner buttons, chrome plated hardware, natural, electric blue, pewter or tobacco sunburst finish. Introduced 1983.
 
-snip-

Mahogany neck, trapezoid inlay, gold plated hardware optional, TV yellow finish optional with chrome plated hardware only 1990."
 
Hmm... 1990-vuodesta kaula vaihtui mahonkiin, onkohan bodyn puu vaihtunut samalla samaan.

Älkääpäs nyt pelotelko leppärungoilla! Jokainen voi avata Studion mikki- ja potikkaluukut ja todeta, että mahonkia siellä on.
 
Tässä faktaa Studioista:
 
http://www.gibson.com/Products/Gibs … c%20Guitars/LesPaul/Studios/Studio/
 
Ja Wikipediasta:
 
The "Studio" model was introduced in 1983 and is still in production. The intended market for this guitar was the studio musician; therefore, the design features of the "Les Paul Studio" were centered around optimal sound output. This model retained only the elements of the Gibson Les Paul that contributed to tone and playability, including the carved maple top and standard mechanical and electronic hardware. However, the Studio design omitted several stock Gibson ornamentations that did not affect sound quality, including the binding on the body and neck. A noteable exception to this is the Studio Standard, a model in the mid 1980s that included body and neck binding, though with dot fingerboard inlays instead of more ornate trapezoids.

Studion heikkoja kohtia ovat viimeistely, virittimet ja mikkiswitch. Viimeistely voi olla, reilun tuhannen euron ovh -kitaraan, hitusen huolimatonta. Ei kaikissa, mutta esimerkiksi omassani on.
 
Mulla oli sama homma.. Viimeistely oli kuin moottorisahalla tehty. Niinpä tein diilin ostaessani kitaraa, että ennenkuin haen sen, siihen tehdään perusteellinen huolto ja
säädöt. Eipä ole sen jälkeen mitään valitettavaa ollut.
 
Joku vielä mainitsi että nauhat pitää hioa ja satula tehdä uudestaan...
 
Ei pahalla eikä mulla mitään Gibsoneita vastaan ole mut jos 1000 e kepakossa on noin paljon vikaa niin vähän mietityttää mistä tossa sit maksaa. Hyviä mikkejä ja mahonkirunkoja on paljon halvemmissakin kitaroissa.

Joku vielä mainitsi että nauhat pitää hioa ja satula tehdä uudestaan...
 
Ei pahalla eikä mulla mitään Gibsoneita vastaan ole mut jos 1000 e kepakossa on noin paljon vikaa niin vähän mietityttää mistä tossa sit maksaa. Hyviä mikkejä ja mahonkirunkoja on paljon halvemmissakin kitaroissa.
 
Omassani ei ole satulassa eikä nauhoissa mitään vikaa. Nauhat on hiottu hyvin, ja satula siisti. Niin kuin kiloeuron kitarassa pitääkin. Ne viimeistelyn viat ovat pintakäsittelyssä, minun yksilössäni on valkoista erheytynyt parissa paikkaa siveltimen karvan verran mustalle alueelle otelaudan sivussa. That's all. Yli kiloeuron kitarassa tällaisesta voi mainita. Virittimien köykäisyys on - jälleen - suhteessa hintaan. Kelpo virittimet ne ovat, mutta parempiakin on.
 
Ainoa mielestäni käsittämätön juttu nykystudiossa on se mikkiswitch. Siinä on säästetty väärässä paikassa.
 
Mistäkö maksaa? Minä maksoin siitä, että n. 1000€ Les Pauleista tämä tuntui parhaalta. Osatekijä on varmasti se, että lavassa lukee Gibson eikä jotakin muuta, ei minua sitä hävetä tunnustaa. Etsin Les Paul -mallista kitaraa, joka on mieluiten Gibson, ja soi ja resonoi hyvin. Sellaisen sitten ostin.

Joku vielä mainitsi että nauhat pitää hioa ja satula tehdä uudestaan...
 
Ei pahalla eikä mulla mitään Gibsoneita vastaan ole mut jos 1000 e kepakossa on noin paljon vikaa niin vähän mietityttää mistä tossa sit maksaa. Hyviä mikkejä ja mahonkirunkoja on paljon halvemmissakin kitaroissa.
 
Satulassa ei ollut vikaa mutta nauhat kyllä törrötti aika pahasti ulkona. Kyllähän se kuulostaa yli k€ kitarassa ihmeelliseltä, mutta uskomaton soitettavuus, keveys ja sointi kompensoi nuo virheet. Ja itelle merkkaa nuo asiat eniten.

Omassa Studiossa eivät nauhat törröttäneet tippaakaan, kitara oli jopa todella hyvissä säädöissä. Ainoa kauneusvirhe jonka huomasin oli hyvin kevyesti roiskahtanut valkoinen maali otelaudan sivussa... Nykypäivänä tuota "mälliä" ei näy enää ollenkaan. Niin, mikkiswitchihän tuossa rupesi temppuilemaan myöhemmin, se kun on jotain halvempaa osastoa.

He he, tismalleen samat ongelmat :)

mulla ei nauhat oo törröttäny (tässä onkin bindingit kaulassa), eikä mitään muutakaan häikkää missään esim satulassa, mitä nyt muutama naarmu oli tuossa bindauksessa, mutta nekin on voinu tulla liikkeessä.. mutta ehkä ne on vähän paremmin tarkastanu nää "Guitar of the week" -versiot

Ja Wikipediasta:
 
Joo, nuo jutut nyt oli muutenkin jo kaikille tutut, mutta pointti olikin siinä, että tuo leppärunkojuttu oli tullut postaajan mukaan Gibsonilta itseltään(!). Wikipedian luotettavuus on toisinaan vähän niin & näin, sitä en pitäisi auktoriteettina. Toisaalta - outoa kyllä - Gibsonkin siteeraa jotain muuta lähdettä, ei omia tietojaan.
 
Pitäisi varmaan kaivaa The Les Paul Book + muut lähdemateriaalit kaapin pohjalta ja katsoa niistä virallisia speksejä. Mutta kuten sanottu, yllättyisinpä suuresti jos 1990-luvun Studioissa olisi ollut jokin leppärunko. Nykyisissähän Gibsonin omienkin speksien mukaan on mahonkirunko aivan kuten stankuissa.

Joo, ei ole kovin hyvät lähdemerkinnät tuossa wikin artikkelissa. Mutta toisaalta mistäpä se Gibsonin maileihin vastaavakaan kaikkea voi tietää. Mutta Google-haulla löytyi jopa hieno Custom Shopin valmistama Studio, jossa oli leppärunko:
http://www.godlyd.no/default.asp?page=17&product=443&p443_v=1

pointti olikin siinä, että tuo leppärunkojuttu oli tullut postaajan mukaan Gibsonilta itseltään(!). Wikipedian luotettavuus on toisinaan vähän niin & näin, sitä en pitäisi auktoriteettina. Toisaalta - outoa kyllä - Gibsonkin siteeraa jotain muuta lähdettä, ei omia tietojaan.
 
Jeps, vastaus tuli osoitteesta service.europe@gibson.com
Tuota omaani kun tutkin taannoin niin mahonkia se body kyllä on (vm.-87).

Minulla on ollut useitakin Gibson Les Pauleja, esim.Silverburst custom vm.83, DeLuxe vm.1976, useampia standardeja. Eräässä elämäntilanteessa jouduin ne myymään. Nyt on tämä Studio Winered värillä. Toimii, eikä moittimista. Uskaltaa käydä sen kanssa keikalla huoleti, eikä tarvitse pelätä, vaikka vähän kolhiintuisikin menossa. Toista oli arvokitaroiden kanssa. Studioitahan saa edullisesti. Kyllä se kitara kehtaa Gibsonin "perheeseen" kympillä kuulua.

Hmm... 1990-vuodesta kaula vaihtui mahonkiin, onkohan bodyn puu vaihtunut samalla samaan.
 
Ei todella.. Prototyyppi, esisarja ja ilmeisesti ainakin joitakin varsinaisen valmistuksen Studioita tehtiin leppärungolla, mutta jo 1984 jossain vaiheessa tuli tuo 1/8 tuumaa ohuempi mahonkirunko.. 1986 alkoi ilmestyä myös noita eeben-otelautasia Studioita.
Ainoa "poikkeavarunkomateriaali" on noissa Studio Lite- malleissa käytetty "chromyte added mahogany". Syy leppäpuun hylkäämiseen löytyy mm. kirjallisuudesta, Tony Bacon mainitsee, ettei leppään saatu riittävän hyvää pintaa käytetyllä lakalla. Tuo saattaa olla ainakin yksi syy runkomateriaalin vaihdokseen, toisaalta ehkä ei haluttu poikkeavaa puumateriaalia lautatarhalle "sekoittamaan" prosesseja.

sorry. en ymmärtäny tätä pskat virittimet
juttua. samat wintage viritykset maksaa t-kaupassa vaikka mitä.
mistä kyse?
matti

Ihan kelpo virittimet ne ovat. Kyse on vain siitä, että parempiakin olisi tarjolla.

Tokailla näyttää olevan lähes suora kopio tuosta viininpunaisesta Studiosta.
 
http://www.musamaailma.fi/epages/mu … tPath=/Shops/musa/Products/14153223
 
Millainen tämä on verrattuna Gibsonin Studioon? Mahdollisesti jopa parempaa laatua?

Tuo Tokai on Custom -kopsu, ei Studio. Nämä laatujutut ovat vähän... Tuossa tuhannen euron pinnassa kitarat pakkaavat olemaan aika lailla hyviä. En oikein osaa sanoa millä sitä laatua mitattaisiin noissa, muulla kuin tuntumalla, ja se taas on makuasia. Gibsonin rauta on hyvää, ja varmaan on tuon Tokainkin.

Tokaissa on rungon lisäksi myös kansi mahonkia, Gibsonissa se on vaahteraa. Vaikuttanee soundiin?
 
Ihmetyttää tuo Studion itämainen mikkikytkin, sillä onhan tuo nyt aika kallis kitara.

Ihmetyttää tuo Studion itämainen mikkikytkin, sillä onhan tuo nyt aika kallis kitara.
 
Sama switchi se on tokaissakin.. Eikä sekään varsinaisesti ns. halpis ole. Täytyy ottaa huomioon se "tuotantokustannus-näkymä" näissä kaikissa, tietysti tuntuu "nuukailulta" jos ajattelee, että muutaman dollarin kalliimpiakin on, jos ajattelee yksittäiskappaleina. Mutta kun niitä joutuu tehdas ostamaan muutaman tuhat kpl niin siinä tulee sitten sitä kustannusta.
Pintakäsittelyhän on erilainen noissa "läntinen vs. itäinen" -soittimissa, ja polylakan kiilto ja koreus moneen henkilöön vetoaa. Helpompaa (ja verrattomasti halvempaa) on polylakalla saada korean kiiltoisa pinta.

Helpompaa (ja verrattomasti halvempaa) on polylakalla saada korean kiiltoisa pinta.
 
Kyllä varmaan, mutta eikös se koreus (ja toisaalta tietysti kallis vaikutelma) ollut Giban kehittelijöiden alkuperäinen tarkoitus. Eli koska polylakka on halvempi, sen tarjoama koreus ei kelpaa?
 
No joo, käytännössä tämä on tietysti makuasia. Oikeasti nitrolakka-pintainen LP on kyllä minusta paremman näköinen vaikka ei ehkä niin "korea" kuin polylakattu. Se on vähän sellaista muovisen oloista koreutta kieltämättä tuo polylla aikaansaatu pinta.