Kitarat: kitarakamat ›

jumatsukka! jäbät tappelee jo kaapin sisällä olevien piuhojen eroista... :D only in Mnet.

jumatsukka! jäbät tappelee jo kaapin sisällä olevien piuhojen eroista... :D only in Mnet.
 
Koirat haukkuu ja karavaani kulkee... ;) IMO väite siitä _ettei_ signaalitien kaapelointi vaikuttaisi lopputulokseen on vailla älyä, kuuloa ja ymmärrystä. :)

->Puolen metrin vedoilla vaikkapa kahdeksan ohmin kuormaan eri paksuisten jothtojen vaimennuserot ovat korkeintaan desibelin kymmenyksiä, luultavimmin sadasosia - on naru mitä hyvänsä, kunhan se on riittävän paksua kestääkseen signaalin. Ero on siis olemassa ja sen kuulee se samainen ihminen, joka kuulee eron cd-soittimen erillaisissa jaloissa, hiekkasäkin painossa cd-soittimen päällä, johtojen eristeissä jne...
 
Pekka Tuomelan tee-se-itse kailottimet -kirjoissa on muistaakseni taulukoita johtojen paksuuksista, pituuksista ja niiden vaikutuksesta eri impedansseilla. Saa tarkastaa. Äänentoistokin on vain fysiikkaa.

Kirjastossa kun oon, niin en malttanut olla tarkistamatta...
 
Kaheksan ohmin kuormalla 2 * 0,75mm2 johto aiheuttaa taajuusvasteessa puolen desibelin muutoksia kymmenen metrin pituisena. Neljällä ohmilla saman verran viiden metrin pituisena. 2 * 0,75mm2 johto on sen paksuista kuin käytetään yleisesti lampuissa, televiisoreissa, ynnä lukuisissa muissa kodinkoneissa. JOhdon pinta-alan kaksinkertaistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puolen desibelin muutokset taajuusvasteessa "saavutetaan" kaksinkertaisella matkalla. Tiedot kirjasta "Tee-itse HIFI kaiuttimia", Pekka Tuomela.
 
Yhtä kaikki, puolenmetrin vedoilla johdon paksuudella ei oo paskaakaan väliä. Kunhan kestää signaalin.

Kirjastossa kun oon, niin en malttanut olla tarkistamatta...
 
Kaheksan ohmin kuormalla 2 * 0,75mm2 johto aiheuttaa taajuusvasteessa puolen desibelin muutoksia kymmenen metrin pituisena. Neljällä ohmilla saman verran viiden metrin pituisena. 2 * 0,75mm2 johto on sen paksuista kuin käytetään yleisesti lampuissa, televiisoreissa, ynnä lukuisissa muissa kodinkoneissa. JOhdon pinta-alan kaksinkertaistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puolen desibelin muutokset taajuusvasteessa "saavutetaan" kaksinkertaisella matkalla. Tiedot kirjasta "Tee-itse HIFI kaiuttimia", Pekka Tuomela.
 
Yhtä kaikki, puolenmetrin vedoilla johdon paksuudella ei oo paskaakaan väliä. Kunhan kestää signaalin.
 
Pitää varmasti paikkansa. Itse satsaisin maltillisesti kunnon kaapeliin ja jättäisin tarpeettoman pitkät ostamatta. Keskittyisin sen sijaan pitämään putken kannat, potikat ja jakit puhtaina. Noista aiheutuu varmasti enemmän ongelmia.
 
Vielä johtojakin suuremmat heitot taajuusvasteeseen tulee soittotilan akustiikasta. Silloin puhutaan jo useista desibeleistä eri taajuusalueilla. Parempia kaapeleita voi varmaan kattella sitten kun perusasiat on kunnossa.
 
Siellä kun kirjastossa olet niin voit vaikka todeta jostain oppaasta meille että minkälaisia korostuksia huoneesta voi tulla. Niitä voidaan sitten verrata kaapelien aiheuttamiin ja todeta että se kaapeli on pisara valtameressä. Kunhan se nyt ei ihan susi ole.

Justjust.. pro-kaket taas kamppailee. Piuhoissahan ei muuta eroja voi olla kuin paksuus. Johtimen materiaali/seoshan esimerkiksi millään tavalla vaikuta soundiin. Eikä niissä tietenkään ole minkäänlaisia mitattavissa olevia sähköisiä eroja. Koittakaahan nyt edes vähän ajatella. Tai tarkemmin ajateltuna, antakaa sittenkin olla...

Pitää varmasti paikkansa. Itse satsaisin maltillisesti kunnon kaapeliin ja jättäisin tarpeettoman pitkät ostamatta. Keskittyisin sen sijaan pitämään putken kannat, potikat ja jakit puhtaina. Noista aiheutuu varmasti enemmän ongelmia.
 
Vielä johtojakin suuremmat heitot taajuusvasteeseen tulee soittotilan akustiikasta. Silloin puhutaan jo useista desibeleistä eri taajuusalueilla. Parempia kaapeleita voi varmaan kattella sitten kun perusasiat on kunnossa.
 
Siellä kun kirjastossa olet niin voit vaikka todeta jostain oppaasta meille että minkälaisia korostuksia huoneesta voi tulla. Niitä voidaan sitten verrata kaapelien aiheuttamiin ja todeta että se kaapeli on pisara valtameressä. Kunhan se nyt ei ihan susi ole.
 
Asiaa kirjoittelet. En ole enää kirjastossa, mutta soittotilan akustiikka tosiaan on moninverroin merkittävämpi asia kuin piuhan paksuus tai materiaali. Toisaalta soittotilan akustiikka on myös sellainen asia, johon on mahdotonta, vaikeaa tai kallista vaikuttaa. Siksi on ehkä kannattavampaa ensisijaisesti keskittyä siihen, mitä ämyristä tulee ulos.

Justjust.. pro-kaket taas kamppailee. Piuhoissahan ei muuta eroja voi olla kuin paksuus. Johtimen materiaali/seoshan esimerkiksi millään tavalla vaikuta soundiin. Eikä niissä tietenkään ole minkäänlaisia mitattavissa olevia sähköisiä eroja. Koittakaahan nyt edes vähän ajatella. Tai tarkemmin ajateltuna, antakaa sittenkin olla...
 
Vakuuttavaa argumentointia. Myöntäisit vaan, että puhuit paskaa. Tollainen vastaus, jossa annetaan ymmärtää joitain, mutta lähinnä heitellään asioita ilmaan perustelematta niitä mitenkään, on surkuhupaisa.
 
Valtaosa niistä kaapeleista on muuten kuparia. Siksi toisekseen sillä seoksella on vielä vähemmän merkitystä kuin paksuudella, sikäli kun normi johdinmateriaaleista puhutaan.

Kirjastossa kun oon, niin en malttanut olla tarkistamatta...
 
Kaheksan ohmin kuormalla 2 * 0,75mm2 johto aiheuttaa taajuusvasteessa puolen desibelin muutoksia kymmenen metrin pituisena. Neljällä ohmilla saman verran viiden metrin pituisena. 2 * 0,75mm2 johto on sen paksuista kuin käytetään yleisesti lampuissa, televiisoreissa, ynnä lukuisissa muissa kodinkoneissa. JOhdon pinta-alan kaksinkertaistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puolen desibelin muutokset taajuusvasteessa "saavutetaan" kaksinkertaisella matkalla. Tiedot kirjasta "Tee-itse HIFI kaiuttimia", Pekka Tuomela.
 
Yhtä kaikki, puolenmetrin vedoilla johdon paksuudella ei oo paskaakaan väliä. Kunhan kestää signaalin.
 
hmm. tuossa nyt lähinnä taidettiin puhua hävikistä yleensä tehoina... mutta kun nämä varsinkin kitaravahvistin hommelit on hiukan enemmän henkimaailman juttuja niin haluaisin faktaa mitenkä eri taajuusalueet reagoivat eri paksuuksiin.
 
Elikäs juurikin tarkoitan sitä kun matalat ja keskiset tuntuivat ryhdistyneen yleisessä volumetasossa ei juuri muutoksia...
 
Niin ja ovatko hifikaiuttimet/vahvistimet suoraan verrannollisia kitaravahvistin/tötteröihin.... kuitenkin tuolla HI-FI puolella näkyy aika HELVATUN paksua kaableria oli etäisyys ämyriin kuin lyhyt tahansa ja sama hommeli Autohifipuolella missä oikein Yliammuttu vaikka ei kaapelin pituutta ole nimeksikään?
 
Ps. Onko joku huomannut havaittavia eroja perus monisäikeinen kuparikaapelin(Bilteman sähköjohto)ja ns.HI-FI kaiutinpiuhan välillä...?

Eli sitä ajan takaa että ihmiskorva ja tekniset mittalaitteet kuitenkin eri asia.

Niin ja ovatko hifikaiuttimet/vahvistimet suoraan verrannollisia kitaravahvistin/tötteröihin....
 
Kyllä aika pitkälle ovat. Kitara tosin on taajuusalueeltaan aika suppea, mutta ihan samat asiat niissä vaikuttaa. Kitarakaapissa tosin ei ole jakosuodinta, joka on yksi hifikaiuttimen suurista ongelmista, mutta mitä kaapelointiin tulee niin ihan samojen asioiden kanssa ollaan tekemisissä.

Ja Twinklen kaapelitestiä voi käydä vilkaisemassa kuka vaan. Kyseessä on tosin suojatut kaapelit, mutta idea on ihan sama.
 
http://www.omena.org/~twinkle/kaapelit.php

Ja Twinklen kaapelitestiä voi käydä vilkaisemassa kuka vaan. Kyseessä on tosin suojatut kaapelit, mutta idea on ihan sama.
 
http://www.omena.org/~twinkle/kaapelit.php
 
se on vähän outdated nykyään jo mut ihan OK muuten, kyllä siitä suuntaa saa miten homma toimii. Lähinnä tuon viesti on se, että kannattaa käyttää hyvää ja kohtuullisen paksua letkua, mutta yliampuminen hinnassa on aika turhaa.
 
Tuosta jutusta kannattaa myös huomata se, että se on tehty pienille signaaleille jotka reagoi vähän eri tavalla kuin isojen poikien sähkö.

se on vähän outdated nykyään jo mut ihan OK muuten, kyllä siitä suuntaa saa miten homma toimii. Lähinnä tuon viesti on se, että kannattaa käyttää hyvää ja kohtuullisen paksua letkua, mutta yliampuminen hinnassa on aika turhaa.
 
Juurikin näin. Nappasin testin lähinnä esimerkiksi siitä että todellisa eroja kaapeleiden välillä löytyy. Kun kyseessä on vieläpä ajattelevaksi ihmiseksi osoittautuneen mnettiläisen tekemä testi, luulisi hörhö-kertoimen olevan kokolailla pieni.
 
Näitä keskusteluja leimaa yleensä aina se että jos joku ei itse kuule/näe/huomaa eroja, ei niitä sitten tietenkään ole olemassa ja ne ketkä eron huomaavat on automaattisesti sekopäitä. Mutta mikäs siinä, jokainen tallaa tyylillään. Se on 10-4 osaltani tähän kohtaan.
 
P.S. Ja ihan special bonus on se että komponenttien soundi-erot selviää nykyisin ilmeisesti ihan vaan kirjastossa kirjoja lukemalla.

:-D
 
En edes tiedä mistä aloittaisin. Kitaran ja vahvistimen (tai ensimmäisen purkin) välillä piuha on hivenen eri asia kuin vahvistimen ja ämyrin välillä oleva piuha. Kitarasta vahvistimeen kulkeva signaali on korkeaimpedanssinen ja voimakkuudeltaan heikko. Koska kitaran ja vahvistimen välissä oleva piuha muodostaa merkittävän osan siitä kuormasta, jonka kitaramikrofoni näkee, niin on helvetin selvää, että sen merkitys on suuri.
 
Kirjoitin vähän aikaa sitten tuonne toisaalle näin: ...mutta (kitarasta lähtevä) piuha on ehkä signaaliketjun aliarvostetuin palikka. Jos kaapelilla on kapasitanssia sata pikoa per metri, niin viisi metrisen kaapelin vaihtaminen kymmenmetriseen laskee mikin resonanssipiikkiä jopa 25 prosenttia matalammalle. Se on hyvä tai huono riippuen siitä mistä pitää. Se on varmaa, että liikaa kirkautta saa hillittyä tonepotikalla, mutta kaapelin syömää kirkkautta ei saa takaisin tonepotikalla.
 
Vahvistimen ja ämyrin välillä kulkeva signaali on impedanssiltaan noin tuhannesosan siitä mitä kulkee kitarasta eteenpäin. Lisäksi se on voimakkuudeltaan moninkertainen. Se on aivan helvetin eri signaali, eikä sen vertaamisessa kitarasta lähtevään signaaliin ole mitään järkeä. Instrumenttipiuha vaan nyt on ihan eri asia kuin sähköjohto... Kaikki kunnia Twinkelle toki testistä, vaikkei se tähän aiheeseen mitenkään liitykään.
 
Mitä tulee muuhun, niin mulle on ihan sama mitä te luulette kuulevanne. Luuleminen on tärkeä osa saundia. Kun tietää, että nyt on uutta ja varmasti hyvää piuhaa ämyripömpeli täynnä, niin ehkä se sitten kuulostaa siltä, että saundi on parempi. Ihmiskorva kuulee yllättäviä asioita. Testeissä on todettu, että jopa näytteenottotaajuuksien välillä kuullaan eroja vielä siinä vaiheessa, kun niitä ei enää "pitäisi" kuulla.
 
Pointti oli siinä, että joku rane taas antoi mutu-tuntumalla ohjeita ilman minkäänlaista tietoa tai ymmärrystä asioista (kaapin seinämateriaalin tiheys, kaapelin paksuus ynnä muuta...). Tuntien palstan luonteen, monet luultavasti ehtivät jo uusimaan kaappinsa piuhoituksen graalin maljaa metsästäessään. Vähemmän mytologiaa, enemmän tietoa ja ymmärrystä asioista. Surullista tässä on se, että itse en ymmärrä signaaleista tai sähköstä juuri mitään. Vitun humanisti joutuu teille selittämään ja suhteuttamaan insinööriasioita. Luultavasti kirjoitukseni ovat täynnä asiavirheitä... Korjatkaa.

Vahvistimen ja ämyrin välillä kulkeva signaali on impedanssiltaan noin tuhannesosan siitä mitä kulkee kitarasta eteenpäin. Lisäksi se on voimakkuudeltaan moninkertainen. Se on aivan helvetin eri signaali, eikä sen vertaamisessa kitarasta lähtevään signaaliin ole mitään järkeä. Instrumenttipiuha vaan nyt on ihan eri asia kuin sähköjohto...
 
Näinpä, myöskään kaappipiuhassa ei tapahdu niin voimakasta kapasitiivista reaktiota kuin instrumenttipiuhassa johtuen siitä, että johtimet eivät kierry toistensa ympärille ja sen takia että kajareihin tuutataan vaihtovirtaa eikä tasavirtaa. Se jo muuttaa vertailun instrumenttipiuhaan melko hankalaksi.
 
Kaapeleissa on eroja, mutta pääasiallinen syy miksi suosittelen ihmisten panostavan keskihintaisiin kaapeleihin on pääasiassa niiden mekaaninen kestävyys. Se on suureksi osaksi käyttömukavuutta ja luotettavuutta. Yhden omistamistani Cordial-Neutrik johdon liittimien päältä ajoi 7 tonnin trukki, piuha ja liitin eivät olleet moksiskaan ja vieläkin vuosien jälkeen tuo pelittää hyvin. Se on todella hyvä juttu että kaapeliin pystyy huoletta hirttäytymään ja lapset voi sitten myöhemmin soitella samalla johdolla, puhumattakaan siitä ettei se anna periksi missään tilanteessa.

Sanokoon ja siteerakoon paholaisen humanistioppipoika mitä tahansa lähdettä niin mun Kaappi ainakin kuulostaa paremmalta paksummilla piuhoilla,
.... ainakin minun korvissa:)
 
Tämä on minun näkemykseni ja toisilla oikeus omiinsa.Peace!
 
Nimim.2.5mm välipiuha ja elementtien kaapelointi.
 
ps. aika turhaa vänkäystä ja aika paljon ohi menty jo alkuperäisestä aiheesta:) jatkakaa...

Jos käyttää keinokuormaa niin siitäki on hyvä tarkastaa sisäiset johdotukset ja tarvittaessa vetää ne uusiks :) No ehkä ei jaksa...

Jos käyttää keinokuormaa niin siitäki on hyvä tarkastaa sisäiset johdotukset ja tarvittaessa vetää ne uusiks :) No ehkä ei jaksa...
 
Hyvä poinntti! ..tais tulla lisää johdotushommia:)