Kitarat: kitarakamat ›

Niitähän ei saa kohta enää mistään kun niitä kaikki alkavat metsästää :)
 
No, jos mulle yksi AR500 löytyy niin muillahan ei sitten olekaan enää väliä, hehee.
Tietysti me kaikki metsästäjät ajattelemme näin... kohta saadaan kädet veressä tapella ja taistella näistä :)

Niitähän ei saa kohta enää mistään kun niitä kaikki alkavat metsästää :)
 
Ja kohta niitä onkin taas tuo Tori täynnä jos vanhat merkit pitää paikkansa..

Niitähän ei saa kohta enää mistään kun niitä kaikki alkavat metsästää :)
 
Muh muh muh! Saattaapa olla, et Suomessakin saavat ansaitsemansa statuksen.. Mites on, ootko singer-songwriteriin ollu yhteyksissä?? Tai toki, mutta...
 
Artisteja tuli sillon aikoinaan nihkeesti Suomeen, kun olivat "hinnan kiroissa" ollakseen "vaan Ibanezeja"... AR 50 -ja satasia on jonkun verran, samoin kampelalla olevia AR 350-malleja. Toki kolmisatasiakin on, mutta nuo yläpään mallit alkuperäsinä Suomikitaroina on harvassa.. Hämeenlinnassa tiiän yhellä olleen, samoin yhden etelämmän humppabändin kitaristi-sedällä oli tosi hieno..

Ja kohta niitä onkin taas tuo Tori täynnä jos vanhat merkit pitää paikkansa..
 
Ei siinä määrin ku jossain kopioissa... :P Tai ei ainakaan siin hintasuhteessa..

Hehe, kysyntä näyttää nousevan siihen malliin, että taisinpa myydä oman Artistini huonoon aikaan pois :) (vaikka toki oli vaan AR-100).

Muh muh muh! Saattaapa olla, et Suomessakin saavat ansaitsemansa statuksen.. Mites on, ootko singer-songwriteriin ollu yhteyksissä?? Tai toki, mutta...
 
Tulossa tänään tänne.
 
Artisteja tuli sillon aikoinaan nihkeesti Suomeen, kun olivat "hinnan kiroissa" ollakseen "vaan Ibanezeja"... AR 50 -ja satasia on jonkun verran, samoin kampelalla olevia AR 350-malleja. Toki kolmisatasiakin on, mutta nuo yläpään mallit alkuperäsinä Suomikitaroina on harvassa.. Hämeenlinnassa tiiän yhellä olleen, samoin yhden etelämmän humppabändin kitaristi-sedällä oli tosi hieno..
 
Ihan pakko kyllä saada moinen vielä joskus seinälle. Pakko.

Hyvä kitarahan Artist on...

Pari juttua mikä mua on tässä keskustelussa häirinnyt. Näillä en nyt tarkoita että pitäisin Eskobran toimintatapoja kaikin puolin asiallisina enkä millään tapaa halua puollustella kenennkään toimintaa.
 
Onko nyt näytetty toteen että tämä on juuri sama kitara minkä joku on joskus ostanut halvalla ja kunnostanut?
 
Kysyin sarjanumeroa ja muita yksityiskohtia selvittääkseni, onko sama kuin Panttihuutokaupassa - ei vastauksia, viestittely loppui siihen.
 
Onko joku omin silmin nähnyt miten tämän yksilön viat on korjattu? Itseäni kyllä kyrpisi kohtalaisen pahasti jos joku levittelisi keskustelupalstoilla omista silloin tällöin myynnissä olevista kitaroista että "härskisti fiksattu" jne.. edes näkemättä ko. keppiä luonnossa.
 
Erittäin todennäköisesti olen nähnyt juuri tämän kitaran luonnossa ennen korjauksia. Varmaan myös "härskisti fiksausksen" tehnyttä ottaa päähän.
 
Sitten vielä hieman epäilyttää tuo yksityisen sähköpostikeskustelun julkaiseminen keskustelupalstalla. Kuinka korrektia se on ja lieneekö siihen saatu edes lähettäjän lupaa?
 

Lähettäjän lupaa ei tarvita, tästähän Matti Vanhanenkin ryhtyi hirnumaan lähettämänsä tekstiviestin osalta ja sai oikeusoppineilta lähinnä huvittuneita rauhoittumiskehoituksia. Sitä voi kukin miettiä, onko eettisesti arveluttavampaa julkaista esim. harhaajohtamisyrityksiä vai johtaa harhaan?

 
Mitä taas tulee yleensä käytetyn tavaran kauppaan niin mun käsittääkseni ei myyjällä ole mitään velvollisuutta taata etteikö ostaja tee tyhmiä kauppoja vaan myös ostajalla, samoin kuin myyjällä, on kaupassa omat velvollisuutensa, joista yksi merkittävä on ottaa selville että myytävä tuote on siinä kunnossa missä ostaja kuvittelee sen olevan ja pyydetyn hinnan arvoinen. Harva meistä ostajana menee sanomaan sellaiselle kauppiaalle, joka ei ole ottanut selvää myytävän tavaran arvosta, että "en mä osta tota satasella vaan mä maksan sulle siitä kolmesataa" vaan kiittelee hyvää tuuriaan ja häipyy löytöineeen vähin äänin takavasemmalle. Tässä asiassa, kuten monessa muussakin, pätee se että tyhmyydestä ja laiskuudesta sakotetaan.
 
Tässä tapauksessa ostaja ei saanut enää tietoa tuotteesta, kun kävi ilmi, että epäilee sen alkuperää. Voihan olla että Eskobra meni itsekin Kanadaan, eikä voi vastata viesteihin, jossa kysyin em. tietoja.
 
Lopuksi vielä pieni neuvo kaikille vinkujille. Kokeilkaapa itse käydä ostamassa sieltä panttihuutokaupasta joku ritsa ja myydä se, ja tehdä tämä niin että siitä jää viivan alle jotain muutakin kuin pitkää miinusta. Moni ilmeisesti kuvittelee että homma käy ihan tosta vaan eli illalla huutokauppaan, aamulla ilmoitus torille ja iltapäivällä sulla on tukku seteleitä kourassa. Voi ihan kokemuksesta sanoa, että mm. nykyään internetistä helposti saatavien hintatietojen perusteella jopa ilman jokaista myytävää kohdetta syynäviä hintapoliiseja edes viidenkympin tilin tekemiseksi sitä keppiä pitää näyttää monelle renkaanpotkijalle. Ja aivan yhtä suuri todennäköisyys sille että saa pienen tilin tehtyä on että se huutokaupasta ostettu ritsa osoittautuukin juuri siksi ja siinä menee monen onnistuneen kaupan tuotot yhdessä hujauksessa. Eli jos aikoo edes jonkunlaista pientä tiliä tehdä niin se vaatii ammattitaitoa, riskinottokykyä, pitkäjänteisyyttä ja perkeleesti työtä.
 
Nyt vinkuna kuuluu kyllä mielestäni toisen trokarin suusta. Tässä esimerkkitapauksessa ammattitaito mielestäni puuttuu, vaikka kaupankäynti ei varmastikkaan ole helppoa. Olen itsekin jonkun kitaran myynyt ja ostanut. Lähinnä kai "vinkujat" ovat peränneet asiallista kaupantekoa torille. Siihen kuuluu alkuperän kertominen ostajalle kun kyse on käytetystä tuotteesta.

Nyt vinkuna kuuluu kyllä mielestäni toisen trokarin suusta.
 
No ehkä 3-5 kitarasta olen saanut aikojen saatossa enemmän myydessä kuin ostaessa joten jos tuolla trokarin arvonimen saa niin kiitos siitä;)
 
Tässä esimerkkitapauksessa ammattitaito mielestäni puuttuu, vaikka kaupankäynti ei varmastikkaan ole helppoa.
 
Minä puhunkin koko ajan käytetyn tavaran kaupasta yleisesti enkä niinkään tästä nimenomaisesta tapauksesta. Yleisesti ottaen voiton saaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja tietoa kitaroista yleensä ja sen hetkisistä muotivirtauksista.
 
Olen itsekin jonkun kitaran myynyt ja ostanut. Lähinnä kai "vinkujat" ovat peränneet asiallista kaupantekoa torille. Siihen kuuluu alkuperän kertominen ostajalle kun kyse on käytetystä tuotteesta.
 
Minusta taas on aivan turha odottaa tai vaatia mnetin torilla yhtään sen eettisempiä kaupankäynnin sääntöjä kuin mitä käytetyn tavaran kaupassa yleensäkään on tapana noudattaa. Tarkoituksenani siis oli lähinnä korostaa kokemattamammille ostajille sitä että ostajalla on oma vastuunsa onnistuneesta kaupasta, eli ostajalla on velvollisuus ottaa selvää myytävästä tuotteesta eikä sillä mitä myyjä kertoo tavaran menneisyydestä ole mitään merkitystä vaan sillä missä kunnossa tavara on myyntihetkellä.
 
Mites muuten on, oliko sulla viestin lähettäjän lupa julkaista yksityinen viesti? Tai kerroitko etukäteen, että se saattaa päätyä julkisesti näkyville tuhansien ihmisten luettavaksi mikäli et ole tyytyväinen myyjän selityksiin? Itse olen pikkasen huolissani tästä mnetissä yleistyneessä tavassa (tässä ja myös noissa "päättömät hintapyynnöt ...." -keskusteluissa) julkisesti arvostella toisten myynti-ilmoituksia tai jopa huijariksi syyttämisessä joita molempia tunnutaan melko surutta viljeltävän nykyään ilman sen pitävämpää näyttöä kuin epämääräiset epäilyt. Varsinkaan jos mitään varsinaista vahinkoakaan ei kenelläkään näytä tapahtuneen.

Mites muuten on, oliko sulla viestin lähettäjän lupa julkaista yksityinen viesti?
 
Tällaista lupaahan ei tarvita. Viestintäsalaisuus suojaa viestin saajan oikeutta saada hänelle osoitettu viesti ensimmäisenä, lukemattomana. Saaja voi käyttää viestissä saamaansa tietoa hyväkseen, kertoa sen sisällöstä eikä hänellä ole pelkästään viestin saajan aseman perusteella salaamisvelvollisuutta.
 
Ja pian joku neropatti vetoaa tekijänoikeuteen. Tähän vastaa jo ennakolta, että mikä tahansa viesti ei automaattisesti ylitä teoskynnystä. Ja jos ylittäisikin, voidaan käyttää hyvän tavan puitteissa sitaattioikeutta. (Tähän tapaan... Myyjä kirjoitti nasevasti "tuon kitaran kultaisen, kanista löysin sen".)
 
Itse olen pikkasen huolissani tästä mnetissä yleistyneessä tavassa (tässä ja myös noissa "päättömät hintapyynnöt ...." -keskusteluissa) julkisesti arvostella toisten myynti-ilmoituksia tai jopa huijariksi syyttämisessä joita molempia tunnutaan melko surutta viljeltävän nykyään ilman sen pitävämpää näyttöä kuin epämääräiset epäilyt.
 
Jossain vaiheessahan kunnianloukkaus tulee vastaan. Sitä kannattaa aina krittisesti kirjoitellessaan miettiä ja ehkä itseään hillitäkin. Sinänsä ei ole mitään estettä kritisoida myynti-ilmoituksia

Tällaista lupaahan ei tarvita. Viestintäsalaisuus suojaa viestin saajan oikeutta saada hänelle osoitettu viesti ensimmäisenä, lukemattomana. Saaja voi käyttää viestissä saamaansa tietoa hyväkseen, kertoa sen sisällöstä eikä hänellä ole pelkästään viestin saajan aseman perusteella salaamisvelvollisuutta.
 
Kiitos selvennyksestä. Ei tästä asiasta sitten enempää.
 
Sinänsä ei ole mitään estettä kritisoida myynti-ilmoituksia
 
Eipä kai, mutta kohta varmaan joku myyjä tästä vittuuntuneena alkaa julkaisemaan otsikon "Renkaanpotkijat liikenteessä" alla saamiaan tarjouksia tyyliin "Sejase tarjos siitäjasiita Xeuroa, v!##u mikä köyhä idiootti".

Kiitos selvennyksestä. Ei tästä asiasta sitten enempää.
 

 
Eipä kai, mutta kohta varmaan joku myyjä tästä vittuuntuneena alkaa julkaisemaan otsikon "Renkaanpotkijat liikenteessä" alla saamiaan tarjouksia tyyliin "Sejase tarjos siitäjasiita Xeuroa, v!##u mikä köyhä idiootti".
 
Useimmat varmaan ymmärtävät tuon esimerkin ja tämän tapauksen eron. Kysehän ei ollut ns. päättömästä hintapyynnöstä (siitä on toinen keskustelu) vaan...äh ei taida kannattaa. Ne tajuaa jotka on tajunneet.