Kitarat: kitarakamat ›

tuskiz: Vuosien 2009 ja 2011 yhtiön raidauksen koskien epämääräsen/laittoman puutavaran käyttöä jälkeen oon ollut sitä mieltä, että tosta eteenpäin ei laatu ole ainakaan eksponentaalisesti kasvanut, sitten oli tosiaan vaikka noi 2012 ja 2015 vuosien fiaskot. Itseasiassa kun vuonna 2005(ko?) Gibson alkoi laittamaan niitä paskoja piirilevyvirityksiä elektroniikaksi on jo ollut vähän niin ja näin, mutta oon kuitenkin sitä mieltä että tän vuoden mallit on olleet ihan hyviä, ainakin ne yksilöt joita oon hipistellyt. Eli oikeestaan ennen vuotta 05 tehdyt on varmaan maailman parhaimpia, eikun metsästämään.
 
Eikös tuo Jhakwen teksti ollut pelkkä vitsi?

Laulava Kylätohtori: Niin ja onko edes olemassa mitään vuosikertaa, joka olisi muita parempi? Itse suhtaudun koko ajatukseen vähän skeptisesti. 2016 malleja parjattiin kovasti, mutta lähinnä niiden toimesta, jotka eivät niitä omista. Itse omistajat ovat olleet kovasti tyytyväisiä...
 
Hinta/laatu-suhdekin on mielestäni aika tulkinnanvarainen. Joku sanoo, että Squjuissa on parasta hinta/laatua, mutta itse koen saavani esim. japanilaisella Tokain stratolla enemmän per maksettu euro. Joku on toista mieltä, eikä absoluuttista totuutta taida edes olla...
 
Tämäpä hyvinkin. Jollekkin joku hyvä voi olla taas toisen käyttöön huono tai vähemmän sopiva. Ei se hinta tai merkki aina kerro ihan kaikkea.
Toki tuon hinta/laatu-suhteen laitoin siksi, että saataisiin vaikka tältä Gibson merkiltä nuo 50-luvun tajuttoman kalliit sähkökitarat pois.
Sekään ei sitä muuttaisi, koska niitä yksilöitä on ollut ennen 50-lukua, sen jälkeen ja silloin 50-luvullakin. Gibson on tehnyt monenlaisia kitaroita kauan ennen kyseistä vuosikymmentä, että pitäisihän nekin kai ottaa huomioon. Sähköisiä siellä olisi sitten enemmän noissa lap steel kitaroissa. Nykyään on halvemmissakin kitaroissa uusien työstökoneiden ansiosta tasalaatuisempia soittimia kuin koskaan ennen. Niin ne on nuo vintage merkkienkin kitarat nykyään paljon tasaisempia kuin aikaisemmin, mutta ehkä parin kolmen tonnin hintaisien soittimien laatuun vain kiinnitetään enemmän huomiota. Kuin taas vastaavasti Kiinalaisista halvoista löytyy yksilöitä, muutenhan ne ovat halpoja ja monien mielestä suurin osa täysin huonoja. Näin voi ollakkin...
 
Ei tähän oikeasti mitään ratkaisua löydy, miltään merkiiltä ja ehkä hyvä niin. Tokain kitaroita on itselläkin joskus ollut, mutta vaikka en itse juuri niitä kyseisiä yksilöitä pitänyt niin tajuttomina-->Idean kyllä luulen ymmärtäväni.
Voin olla väärässä, mutta itse ajattelen, että ne hinta/laatu-suhteeltaan parhaimmat kitarat ovat keskihintaisia tai jopa aavistuksen halvempia. Pelkästään mikään merki ei varmaan ole ehkä oikea vastaus, jos sellaista olisi muutenkaan.
Mikä on sitten keskihintainen soitin on hieman määrittelykysymys, mutta varmaan jostain 500-1000 euroon uutena tai hieman kalliimpikin. En osaa varmaksi sanoa.
Halvoissa soittimissa on se hyvä puoli, että niistä saa jopa todella hyviä pienillä remonteilla. Mikkien vaihdoilla jne. MUTTA vain jos tietää mitä tekee ja siitä kitarasta tykkää muutoinkin.
Sekin siis vaatii jo hieman kokemusta soittimista ja jopa ehkä kalliimmistakin, että osaa sen edullisemman fiksata itselle mieluisemmaksi. Ilman, että siitä halvasta tulee jo niiden modauksien takia tajottoman kallis. Ihan ok ja jopa todella hyviä mikkejä jne. on kyllä saatavana halvemmallakin kuin mitä monesti mainostetut boutique merkit. Täytyy vain tietää mitä etsii...
Laatu ja hyvyys asustaa myös jonkun verran siellä päänkin sisällä ja kyllä noihin soittimiin liitty monenlaista psykologista ja muutakin tekijää joka tekeekin ne soittimet mielenkiintoisiksi. Aina ei voi siis sanoa, että miksi joku halpakin kitara voi olla jopa yllättävänkin hyvä. Vastaavasti hyvistä osista koottu palacaster voi olla täysin hengetön...
 
Jotain "mojoa" tms. soittimissa kyllä on ja se on minusta hieno asia. Eikä se kaikki mojo ole tosiaan siellä kaikista kalliimmissa soittimissa. Ei ainakaan ihan automaatisesti.

Laulava Kylätohtori: Eikös tuo Jhakwen teksti ollut pelkkä vitsi?
 
En mä tiedä, mutta mun teksti ei ollut vaikka vitsimiehiä oonkin. Paras vitsihän on että Gibson on massapaskaa ja Epiphonet on vähintään yhtä hyviä ellei parempiakin, varsinkin ne Koreassa tehdyt jotka oli 100% hyviä eikä yhtään villisti ja täysin satunnaisesti laadultaan vaihtelevia, ei sitten ollenkaan.

tuskiz: En mä tiedä, mutta mun teksti ei ollut vaikka vitsimiehiä oonkin. Paras vitsihän on että Gibson on massapaskaa ja Epiphonet on vähintään yhtä hyviä ellei parempiakin, varsinkin ne Koreassa tehdyt jotka oli 100% hyviä eikä yhtään villisti ja täysin satunnaisesti laadultaan vaihtelevia, ei sitten ollenkaan.
 
Osui vaan Jhakwella nuo huippuvuodet omiin myyntikitaroihin, niin olettaisin olevan vitsi.
 
Sun juttua en vitsinä pitänytkään, mutta pakkoa sanoa, että en kyllä millään tavalla osaa omia Gibsoneita pitää massapaskoina. Eikä kokeilemani Epit ole ainakaan parempia olleet.
 
Mikä niissä Gibsoneissa niin vikana on? Itse tykkään, että ovat todella laadukkaita kitaroita. Taitaa olla vuosilta 2009 ja 1998...

Laulava Kylätohtori: Osui vaan Jhakwella nuo huippuvuodet omiin myyntikitaroihin, niin olettaisin olevan vitsi.
 
Sun juttua en vitsinä pitänytkään, mutta pakkoa sanoa, että en kyllä millään tavalla osaa omia Gibsoneita pitää massapaskoina. Eikä kokeilemani Epit ole ainakaan parempia olleet.
 
Mikä niissä Gibsoneissa niin vikana on? Itse tykkään, että ovat todella laadukkaita kitaroita. Taitaa olla vuosilta 2009 ja 1998...
 
Tää oli nyt se vitsi. Tosin onhan tollasia ihmisiä oikeastikkin jotka uskoo noin, itse uskon kuten ensimmäisessä asiaa käsittelevässä viestissä sanoin. Ei Gibson myöskään kuitenkaan mikään taikamerkki ole jonka massatuotetuissa kitaroissa on kaikki aina hyvin ja täydellisesti, mutta sama juttu on vaikka Tokaillakin, joka myös "yhtä hyvä, ellei parempikin"nakin tunnetaan.

tuskiz: Tää oli nyt se vitsi. Tosin onhan tollasia ihmisiä oikeastikkin jotka uskoo noin, itse uskon kuten ensimmäisessä asiaa käsittelevässä viestissä sanoin. Ei Gibson myöskään kuitenkaan mikään taikamerkki ole jonka massatuotetuissa kitaroissa on kaikki aina hyvin ja täydellisesti, mutta sama juttu on vaikka Tokaillakin, joka myös "yhtä hyvä, ellei parempikin"nakin tunnetaan.
 
En tajunnut, kun olen lukenut liikaa mnettiä - ja sieltä vastaavia kirjoituksia, jotka on tosissaan kirjoitettu... :D
 
Kyl pitäis taas men nukkumaha...

mpekkanen: Sinänsä tästä saisi kyllä mielenkiintoisen aiheen. Eli milloin tai mikä vuosi on Gibson tehnyt kaikista laadukkaammat soittimensa?
Ja nyt siis sitten ihan kaikki mallit sinne puntariin, mitä kyseisenä vuotena on tehty...
 
Ei taida kovinkaan paljoa olla täällä meidän m.netissä sellaisia, jotka tähän voisivat vastata täysin aukottomasti ja omiin kokemuksiin perustuen :)
 
Tähän jos vielä sotkettaisiin tuo hinta/laatu-suhteeltaan paras vuosikerta, niin en usko että sekään helpottaisi.
 
Onhan toi kipponin "laatu" ollut aika epätasaista matkan varrella, mut vaikka noi -95 viiva -99 studio paulit, on olleet mun mielestä aikas hyviä monet, hintaansa nähden (siis käytettynä tänäpänä). Vuosituhannen vaihteen stankut, -98>-04, ainakin mitä omin käpälin on koittanut, tradit kautta linjan.
Näähän nyt on vaan mun subjektiivisia kokemuksia, mitä se kellekin hyvä keppi sitten ikinä tarkoittaakin. Jos pelkästään työnjälkeä tarkastelee, niin kyllä noissa aika usein se "käsityön jälki" näkyy, vaan eipä se vimpan päälle viimeistely mun mielestä ole se hyvän kepin kriteeri numero uno, toki ihan toivottavaa, kuitenkin uutena aikas tyyriitä.
Sitä oon joskus kummastellut, kun CS-pelit ei monestikaan ole sen paremmin vimosteltuja, kuin ihan vaikkapa perus-tradit.
Yksilöitähän nuo kaikki puusta valmistetut on, toinen on toiselle mieleen ja toinen toiselle, on niitä toki niitäkin yksilöitä, jotka ei oo oikeen kelleen mieleen, on vaan osunut sellaiset anti-tonewoodit, että kun ei soi, niin ei soi, vaikka kuinka rämppäis (älköön nyt kukaan vaan ottako kimmoketta tuosta puu-asiasta, se ei ollut sellaiseksi tarkoitettu, ollaan vaan kukin ihan omaa mieltämme, jookos?).
 
Noita -50 ja 60-luvun juttuja on kai turha vetää mukaan, eihän niitä kukaan pääse käpistelemään, mut 70-luvun peleistä alkaen noita on aika monikin räplännyt. Noita 70-80-luvun kipponeita on ollut muutama, samoin fenkkuja, neljästä paulista mun mielestä yksi oli hyvä, oikeestaan todella hyvä (-78 musta custom) loput sitten vähemmän ja yksi täysin ala-arvoinen(-80 musta custom myös).
Sillees kun nuo pelit vanhenee ja "muuttuu vintageksi", niin ei ne kitaroina paremmiksi muutu, tää ois kait ihan hyvä muistaa, samoin kuin CS ei automaattisesti tarkoita aina parempaa, hinnakkaampaa kyllä.
Hyvän kepin voi saada suht huokeallakin, jos vain on avarakatseinen.
Sen verran taas alkaa kyntää pellon reunapuolta, et oisko se taas tässä...

70- ja 80-luvun Gibsoneissa on se hyvä puoli, että pahimmat yksilöt on jo varmasti pistetty takkapuiksi ja huonommatkin vähintään tikkatauluksi, niin jäljelle jää vain niitä kohtalaisia ja hyviä yksilöitä jotka ei kuitenkaan varmaan ikinä maineensa vuoksi kerää alle hintaansa kuten 50- ja 60-lukujen klassikot jollon tavan tallaajakin ehkä kehtaa sellasen vintis-soittimen hankkia.

jhakwe: Yleisesti tiedetty faktahan on, että vuosina 2005 ja 2013 tehtiin heittämällä parhaat. Ei kestä kiittää vinkistä - nyt voisittekin mennä torille vilkuilemaan, sattuisiko sieltä löytymään just sellasia!
 
Oho, mun lespat on just noilta vuosilta :-) Toinen olisi torillakin!

Kyllä, vitsi oli. En mä noista vuosista tiedä mitään, paitsi että parissa vuosimallissa (lähinnä 2015) on ominaisuuksia, joista en tykkää. Myynnissä on tosiaan 2005 ja 2013 G:t, ja mulle jää 2010, eikä valinta ollut helppo. Kaikki noi on hyviä kitaroita, ja puolen vuoden päästä saattaa jo kaduttaa, mutta semmosta se on kun päätti ruveta soittamaan kamarunkkausta eikä mennyt esimerkiksi karatetunneille.

tuskiz: 70- ja 80-luvun Gibsoneissa on se hyvä puoli, että pahimmat yksilöt on jo varmasti pistetty takkapuiksi ja huonommatkin vähintään tikkatauluksi, niin jäljelle jää vain niitä kohtalaisia ja hyviä yksilöitä jotka ei kuitenkaan varmaan ikinä maineensa vuoksi kerää alle hintaansa kuten 50- ja 60-lukujen klassikot jollon tavan tallaajakin ehkä kehtaa sellasen vintis-soittimen hankkia.
 
Eipä niitä monikaan oo raaskinut takkapuiksi laittaa, vuonna -82 ostin ekan kipponin (-74 musta custom, maksoi 4500MK) sillä sai esmes kaksi ihan hyväkuntoista kuplavolkkaria siihen aikaan. Noita halvempia maraudereita, sonexeja sun muita, on saattanut tulisijaan luiskahtaakin.
Mut nyt voltarenit polviin kello soimaan klo 5 ja pahka tyynyyn, raksahommat venttaa taas auringonnousun kanssa...

Nyt tuli kitaran myyntiajan ennätys. 300 euron kitara lähti alle vuorokaudessa ilmoituksen jättämisestä. Oli tuo sama kitara ollut aikaisemmin jo torilla, mutta ei kai sitä lasketa. Halvalla meni, mutta kuten olen moneen kertaan todennut, nyt on ostajan markkinat.

Gibson Les Paul Standard meni ja ihan rahalla :-)

Viime aikoina on kyllä kaikki mennyt Facebookin kautta, ja täältä tullut pelkkää "en lukenut ilmoitusta/maksan puolet jo edullisesta pyyntihinnasta/vaihdatko ompelukoneeseen"-luokan ehdotteluja. Parissa edellisessä ostohommassakin on myyjä tehnyt oharit ja päättänyt viime hetkellä olla myymättä :O

tuskiz: 70- ja 80-luvun Gibsoneissa on se hyvä puoli, että pahimmat yksilöt on jo varmasti pistetty takkapuiksi ja huonommatkin vähintään tikkatauluksi, niin jäljelle jää vain niitä kohtalaisia ja hyviä yksilöitä jotka ei kuitenkaan varmaan ikinä maineensa vuoksi kerää alle hintaansa kuten 50- ja 60-lukujen klassikot jollon tavan tallaajakin ehkä kehtaa sellasen vintis-soittimen hankkia.
 
Kylä se 70's oli Gibsonillekin heikko vuosikymmen, mutta hyviä kitaroita on näppiin sattunut. Tosin ne parhaat vuodet on sähkökitaroille '55-'65 ja noiden kitaroiden sointi on jotain ihan muuta kuin esim. nykyiset CS:n hinkatut ja kolhitut kymppitonnin tributet tai juhlavuosimallit. Muiden kuin Standard Les Paulien osalta noi golden years-kepit on vielä joten kuten ostettavissakin tai ainakin niitä pääsee kokeilemaan. Esim. SG Junior ja Special on hienoja kitaroita ja niitä saa 2000-5000 €:lla

hollstro: Kylä se 70's oli Gibsonillekin heikko vuosikymmen, mutta hyviä kitaroita on näppiin sattunut. Tosin ne parhaat vuodet on sähkökitaroille '55-'65 ja noiden kitaroiden sointi on jotain ihan muuta kuin esim. nykyiset CS:n hinkatut ja kolhitut kymppitonnin tributet tai juhlavuosimallit. Muiden kuin Standard Les Paulien osalta noi golden years-kepit on vielä joten kuten ostettavissakin tai ainakin niitä pääsee kokeilemaan. Esim. SG Junior ja Special on hienoja kitaroita ja niitä saa 2000-5000 €:lla
 
Hmmm...Gibsoneista en tiedä, mutta mä olen saanut testata mm. aitoa '56 sekä '65 stratoa, jotka ovat vielä todella hyväkuntoisia. Itse en kyllä huomannut mitään ylivoimaisuutta soundissa tai soitettavuudessa verrattuna hyvään Custom Shop Fenderiin. Siis hienoja ja hyviä soittimiahan ko. vintagekepit ovat - ja ennen kaikkea arvokkaita, mutta mun korva ei erottanut mitään maagista ylivoimaa soinnissa.

jhakwelle plussa....Hirvittävästi renkaanpotkijoita liikkeellä joille ei riitä
edes jo lähes ilmaiseksi myyminen, lienevätkö sitten osin trokareita jotka haluaa
oman siivunsa välistä.
Olenkin päättänyt että jos ei mene sillä oman kipukynnyksen alittavalla
pyynnillä kaupaksi niin ihan periaatteen vuoksi joko syvemmälle kaappiin tai sitten
SERTI laatikkoon..
Torilla näyttäisi muutenkin olevan aika paljon ihan pihakirppis-tavaraa myynnissä,
lähinnä DIY ihmisille.
Sitten jos näiden joukossa myy takuulla priimaa tavaraa jää se näiden varjoon
tai sitten niitä käytetään hintareferenssinä.
Tori on siis mielestäni tällä hetkellä erittäin hidas ja aliarvostava myyntikanava.
Peukku alas...

jhakwe: Viime aikoina on kyllä kaikki mennyt Facebookin kautta, ja täältä tullut pelkkää "en lukenut ilmoitusta/maksan puolet jo edullisesta pyyntihinnasta/vaihdatko ompelukoneeseen"-luokan ehdotteluja. Parissa edellisessä ostohommassakin on myyjä tehnyt oharit ja päättänyt viime hetkellä olla myymättä :O
 
Mitäs kautta olet facebookissa kaupannut? Jonkun ryhmän sivuilla, yksityisesti vai..? Kiinnostaa siis ihan omakohtaisestikin :)

Mescalero: Mitäs kautta olet facebookissa kaupannut? Jonkun ryhmän sivuilla, yksityisesti vai..? Kiinnostaa siis ihan omakohtaisestikin :)
 
Ryhmissä "Soitinkirpputori", "SOITTAJIEN KIRPPIS !" ja tuolla meidän omassa "Vintage-soittimet - Myydään/Ostetaan/Vaihdetaan" -ryhmässä on kaikissa kauppa käynyt :)

jhakwe: Ryhmissä "Soitinkirpputori", "SOITTAJIEN KIRPPIS !" ja tuolla meidän omassa "Vintage-soittimet - Myydään/Ostetaan/Vaihdetaan" -ryhmässä on kaikissa kauppa käynyt :)
 
Tackar! Pitänee käydä tarkistamassa :)