Kitarat: kitarakamat ›

velipekka: Osaako kukaan sanoa, löytyykö pääkaupunkiseudulta musiikkiliikettä, jossa olisi sen verran PRS:iä
myynnissä, että pääsis nuo erilaiset kaulaprofiilit testaamaan ihan kädestä pitäen?
 
Hmm.. hyvä kysymys..
 
Kokeiles tuota DLX:ää ja ekaks vaikka soita ja kysy tästä, on parempi soittaa ja varmistua kuin tehdä turha reissu. DLX ainakin myy PRS:ää ja on siellä useampi PRS mutta en osaa sanoa kuinka monta ja kuinka monella eri kaulaprofiililla.

DLX taitaa myydä kaikki pääkaupunkiseudun PRS:t, että niille vaan kokeilemaan. Varmaan yhdestä soitosta myös kiinni, että jossei sillä hetkellä löydy paikan päältä erillaisia soittimia, niin muutaman päivän viiveellä hankkivat.

Pari vuotta sitten kiinnostuin PRS-kitaroista, ei ollut mitään tietoa, kokemusta, näkemystä, omakohtaista käpistelyä....
 
Googlesta pläjähti (mainos)osuma: "PRS DGT, arguably the best PRS EVER". Katselin verkosta olisko noita Suomessa. Huonosti löytyi, mutta tässä likellä Top-Sound listasi varastossaan olevan DGT:tä vaahterakannella "Solana". Panin sähköpostia ja vastaus oli että juu on täällä, ja töiden jälkeen meninpä tsekkaamaan.
 
Kitaraa myytiin uutena, mutta sarjanumeron perusteella se oli lähtenyt tehtaalta jo v2011. Pienintäkään kulumaa ei kumminkaan näkynyt missään (olisiko seissyt aikansa show-roomin seinällä), soundi natsasi meikäläisen makuun, helpon oloinen soittaa. Hierottiin siinä, ja kaupat syntyivät hintaan alle sen , millä silloin DGT Standardia myytiin verkossa. Sitten kaivettiin esille kitaran laukku, josta oli tolexit ihan hiirenkorvilla. Sanoin niille, että ei kyllä lähde kitara matkaan tuossa laukussa! No, myyjä laitteli sekuntiliimaa niihin hiirenkorviin, mutta toisen myyjän kanssa vaihdettiin laukku vallan toiseen ja vaihdettiin tarrat. Ne vissiin pinoaa niitä laukkuja siellä varaston puolella melko huolettomasti...
 
Yhtäkaikki, ihastuin ikihyviksi kitarasta, hunajata hunajata! Peli on ollut nyt puoli vuotta lainassa (vain lainassa!) yhdellä enemmän esiintyvällä kitaristilla, oli melkein puolipakko antaa lainaan.
 
Nyt "Tommi" näkyy myyvän DGT:tä Artist-sarjassa melkosen käypäseen hintaan...

ajansävel: Yhtäkaikki, ihastuin ikihyviksi kitarasta, hunajata hunajata! Peli on ollut nyt puoli vuotta lainassa (vain lainassa!) yhdellä enemmän esiintyvällä kitaristilla, oli melkein puolipakko antaa lainaan.
 
Eurgh. Minun DGT ei mene koskaan kenellekään lainaan :D. Eikä CE. Turha edes pyytää. Niitä ei saa edes kokeilla. Yököttää jo ajatuskin, että joku hiplaisi niitä limaisilla sormillaan... Itse asiassa niihin päin ei saa edes katsoa ;D.

Kyllä tuo DGT menee tälläisen perheelisen keskinkertaisen amatöörin budjetin ulkopuolelle.
Realismia on CE tai Custom, ei tiedä kumpaa rupeaisi kyttäämään.
Ja vielä 22 vai 24 nauhaa...

velipekka: Kyllä tuo DGT menee tälläisen perheelisen keskinkertaisen amatöörin budjetin ulkopuolelle.
Realismia on CE tai Custom, ei tiedä kumpaa rupeaisi kyttäämään.
Ja vielä 22 vai 24 nauhaa...
 
Täältä CE:lle ääni. Vielä jos löydät jostain alkuperäisen 80 -luvun lopun tai 90 -luvun alun mallin niin aina parempi. Eivät ole edes mitenkään mahdottomissa hinnan kiroissa. Omani ostin torilta. Hel-ve-tin hyvä soitin kohtuuhintaan.

DGT:tä varten myin itsekin kaikki loput Stratot ja annoin lempi -teleni vaihdossa. On tosin ollut sen arvoinen...
 
EDIT: Ja tämän olisi tietenkin voinut lisätä tuohon edelliseen kirjoitukseen jos ei olisi pölvääni...

Mites tuommoisen ostaminen verkosta? Uskaltaako käytettyä ostaa esim. ebaystä, vaikka speksit olisivat kohdillaan, niin ainahan kitarat ovat yksilöitä. Ostaako sikaa säkissä?

velipekka: Mites tuommoisen ostaminen verkosta? Uskaltaako käytettyä ostaa esim. ebaystä, vaikka speksit olisivat kohdillaan, niin ainahan kitarat ovat yksilöitä. Ostaako sikaa säkissä?
 
Vaikka Ebayssa ja PayPalilla yleensä takuut ja rahojenpalautukset toimii, niin jos puhutaan kalliista jenkki PRS:stä, niin ei luultavasti kannata noppaa heittää semmosten rahojen kanssa ja laittaa sitä sen varaan, että UPS toimittaa sulle kitaran rapakon takaa kahdessa tai useemmassa osassa joka ei alunperinkään välttämättä ollu kummonen.

velipekka: Mites tuommoisen ostaminen verkosta? Uskaltaako käytettyä ostaa esim. ebaystä, vaikka speksit olisivat kohdillaan, niin ainahan kitarat ovat yksilöitä. Ostaako sikaa säkissä?
 
Olen ostanut ebaystä lukuisia kitaroita eikä se oikeastaan juurikaan eroa mnetin kautta ostamisesta. Siis olettaen että täälläkin ostetaan postin/matkahuollon kautta. Ebay + paypal ovat aika turvallinen yhdestelmä. Toki kannattaa silti kysellä kitarasta, pyytää kuvia jne mutta aika hyvin pystyy pelkän kommunikaation ja profiilin palautteen perusteella löytämään rehelliset kauppiaat. Jos EU:n ulkopuoleleta ostaa kannattaa kuitenkin muistaa tullit ja verot kokonaiskustannuksia arvioidessa.

Olen kyllä ebaysta ostanut useamman pedaalin ja Reverbistä yhden, kaikki ovat toistaiseksi olleet ihan ok. Itseasiassa tuo PRS SE:kin on ostettu ebaysta, mutta sekin oli vielä aika.edullinen.
Jenkeistä ei viitsi ostaa mitään noin kallista, koska tulli ja verot tuovat huomattavasti lisää hintaa ostokseen. Ebay on kyllä ollut tutkinnan alla (EU sisällä), sieltä kyllä PRSiä löytää. Saas nähdä nyt....

https://muusikoiden.net/tori/haku.php?keyword=Prs&category=8
 
On kyllä ihan mukavasti tarjolla McCartyä, Customia ja SC-mallia ihan kotimaassa. Osa niistä jopa todella edullisesti. Esim juuri tällä hetkellä yksi McCarty 1300 euroa ja yksi SC250 1650 euroa. Toki tietysti noin kalliissa kitaroissa pitää olla kyllä värit, kaulaprofiilit ja otelautamerkit juuri itselle oikeita, eli tiedän tuskan kun etsii sitä täydellistä kitaraa. Mulla kävi tuuri kun löysin omani (juuri oikea väri ja kaulaprofiili) ja kaupat onnistuivat hienosti :D
 
-iec

Se on kyllä juuri noin kun pari tonnia meinaa kitaraan sijoittaa sen pitää olla, jos ei nyt ihan täydellinen niin aika lähellä. Silloin juuri esim. väri merkitsee paljon ( tosin väriä en ole vielä päättänyt, niitäkin on useita hyviä) ja pakkomielteenä on myöskin ne linnut. Sama pätee malliin, en ole vieläkään ihan varma siitäkään.
PRSn kotisivuilla kaikki näyttää hiton hyvältä.
Ja tietenkin soundi ja soitettavuus ennen kaikkea.

velipekka: Se on kyllä juuri noin kun pari tonnia meinaa kitaraan sijoittaa sen pitää olla, jos ei nyt ihan täydellinen niin aika lähellä. Silloin juuri esim. väri merkitsee paljon ( tosin väriä en ole vielä päättänyt, niitäkin on useita hyviä) ja pakkomielteenä on myöskin ne linnut. Sama pätee malliin, en ole vieläkään ihan varma siitäkään.
PRSn kotisivuilla kaikki näyttää hiton hyvältä.
Ja tietenkin soundi ja soitettavuus ennen kaikkea.
 
Mielipiteitä ja makuja on tietysti monenlaisia ja niin on tarpeitakin. Kuitenkin vaikka kitara olisi miten hienolla kannella tahansa, niin siihenkin silmä ajan kanssa tavallaan turtuu. En tietenkään tarkoita, että pitäisi ostaa sellaisen värinen kitara josta ei tykkää muutenkaan. Monet noista ulkoisista seikoista kuitenkin ajan kanssa ja soittamalla menettävät hieman merkitystä.
Myöskin, minusta, kitara joka on mahdollisimman yksinkertainen on monesti parempi. Tässäkin on varmasti monenlaisia tarpeita, mielipiteitä jne. Kuitenkin kun on aikansa kokeillut ja leikkinyt sillä uudella kitaralla, niin luultavasti siitä jatkossa tarvitsee vain aika pienen määrän erilaisia soundeja. Ei tarvitse olla kasapäin erilaisia puolitus ja muita kytkimiä ihan niiden perus volumen ja tonen sekä mikki valitsimen lisäksi.
Soundillisesti moni pitää 22 nauhaisia parempina, koska niissä on kai tuo mikkien kohta hieman toisenlainen ja saattaa tuossa ihan kitaran bodyssäkin olla pientä eroa. Tästä soundin mahdollisesta paremmuudesta en tosin varmaksi itse tiedä, mutta jos ei tarvitse 24 nauhaa, niin miksipä sellaisesta maksaisi(jos on muuten hyvä 22 nauhainen vaikka saatavilla)?
Ei sillä, että niistä kahdesta nauhasta olisi niin haittaakaan. Olipa niitä sitten 22 tai 24.

Totta varmaan tuokin. Aluksi saattaa kaikki uusi ja monipuolisuus kiehtoa, mutta lopulta palaa perusasioiden pariin.
Ja tuo nauhojen määrä on ruvennut mietittämään aika lailla. Jos jotain covereita soittelee ja pitäisi tarpeeksi ylös päästä niin voi tulla tenkkapå.
Mulla on toisaalta yxi LP ja jotenkin tuntuu, että sen kaulamikki kuullostaa paremmalla kuin 24 nauhasen kitaran mikki?
Eli pohdittavaa on, pultti vai liima ja 22 vai 24.

Mulle toi mikkien puolitus CU22:ssa on maistunut alusta asti, aika tasasesti yhtä usein kuin humpparit. Tosi hyvin irtoaa stratomaiset kolinat, vaikkakin vähän eri klangilla tietty. 59/09-humppareissa on ylläripaljon tehoa ja kirkkautta - saa laittaa treblet vaffarista pienemmällä kuin muilla mun kitaroilla, sis. sinkkumikkiset.

Minulla oli joskus yhdessä pulttikaulaisessa custom shop Jacksonissa tallassa PRS:n HFS mikki. Vaikka se on hot, fat and scream...niin se oli ainakin siinä kitarassa kohtalaisen kirkas. Ei niinkään fat tai muutenkaan todella kuuma. En tiedä, pitäisikö sen olla muutenkaan niin suuri ulostuloinen mikki tai olisiko pitänyt olla...
 
En osaa sitten sanoa, miten se jossain mahonkisessa liimakaulaisessa kitarassa soundaisi? PRS kitaroita kun olen pääsääntöisesti kokeillut vain liikkeissä ja niin ei saa oikein kunnollista kuvaa mistään kitarasta.

mpekkanen: Minulla oli joskus yhdessä pulttikaulaisessa custom shop Jacksonissa tallassa PRS:n HFS mikki. Vaikka se on hot, fat and scream...niin se oli ainakin siinä kitarassa kohtalaisen kirkas. Ei niinkään fat tai muutenkaan todella kuuma. En tiedä, pitäisikö sen olla muutenkaan niin suuri ulostuloinen mikki tai olisiko pitänyt olla....
 
Tää on sillai jännää kun omasta mielestä tuo mikki on ollut kaikissa omissa PRSissä enemmänkin honottava soundiltaan. Esim Gibsonin keraaminen 500T on sen sijaan terävähkö soundiltaan.

Tuo mikkien puolitus on kyllä ehdoton plussa. Omassa SEssä on mikkien puolitus ja toimii kleeneillä varsinkin MXR:n phaser 90 kanssa ihan eri tavalla kuin humppareille. Jää pois se ärsyttävä pieni särö. ( tosin on korjaantunut kun hommasin MXRn phaser 100 ja EVH:n, pieni phaser kuume päällä).
Varsinkin 513n puolituksia on kehuttu.

Ostakaa multa myyntiartikkelit pois ni ostelen torilta se:t pois :D