Kitarat: kitarakamat ›

krk: HS 11.7.2019
 
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-200 … Mjuhv1_uGfsrW7rR2pfgIm9KnSvWxPsxyPY
 
Paskahan se on, kun kaikki sanoo niin.
 
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006165841.html

varakeef: Esimerkiksi Telecaster toki kestää kaikenlaista, mutta mistä ihmeestä on keksitty ajatus, että soittimen pitäisi kestää esimerkiksi putoaminen tai kattoon lyöminen? Tai että ehjänä moisesta säilyminen olisi joku laadun mittari?
 
Maailmassa on esimerkiksi varsin paljon satoja vuosia vanhoja viuluja, mikä johtuu varmaankin siitä, että niitä on käsitelty huolella.
 
Jos sulla on valittavana kaksi lavan designia, joista toinen kestää hyvin kaikenlaista kaltoin kohtelua ja toinen saattaa pirstaloitua hyvinkin harmittoman oloisen vahingon tuloksena, niin etkö arvosta laisinkaan tuota kestävyyttä? Sitten kun tuohon lisätään kestävämmälle versiolle eduksi myös paljon parempi vireen pitäminen, niin itse en pysty näkemään noita versioita yhtä hyvinä.
 
Ei liene sattumaa, että noihin viuluihinkin on muotoutunut hyvin robusti "lavan" muoto. Kyllä ne viulusepät ovat yrittäneet tehdä viulustakin kestävän. Jos viulujen lavat hajoilisivat, jos viulu vähän kolahtaa johonkin, niin niitä vanhoja viuluja olisi paljon vähemmän säilynyt. Ja mitä tulee viuluihin, niin kyllä niihin vanhoihin viuluihin on vaihdetta yhtä sun toista vuosien varrella.
 
Itse olen muuten monesti mielessäni asetellut viulun "lapaa" sähkökitaraan. Mielestäni se olisi monessa mielessä hieno ratkaisu. Se olisi luontaisesti kestävä ja siihen olisi helppo saada kielten kulmat optimaalisiksi.
https://www.f-musiikki.fi/resources … s/19683/hofnerh225asheadstock_M.jpg

Laulava Kylätohtori: Paskahan se on, kun kaikki sanoo niin.
 
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006165841.html
 
Alempi ilmiö on jo todistettu 1930-luvun saksassa aina sodan päättymiseen asti ja pohjois-koreassa se vallitsee vieläkin. Kai se toimii kitaramaailmassakin.
 
Jos gibsonissa on jotain heikkouksia, se ei tee siitä huonoa kitaraa. Itseasiassa ne on aika saakutin hyviä.Ei niin monet tähtiartistit ympäri maailmaa niillä muuten soittais, eikä niitä olis noin paljon myynnissä. Noita heikkouksia kun tuppaa olemaan vähän joka kitarassa, ainakin kaivamalla löytyy jotakin kaikista.
 
Mitähän tapahtuu jos sanon et omasta mielestäni oon ollut kaikkein tyytyväisin jacksoneihin ennen vuotta 2000 huolimatta valmistusmaasta, pois sulkien uudemmat jenkit ja kalliimmat japsit jotka ovat kyllä laadukkaita myös.Kolme carvinia omistaneena myös ne ovat oikeenkin namusia.

mikki73: Itseasiassa ne on aika saakutin hyviä.Ei niin monet tähtiartistit ympäri maailmaa niillä muuten soittais, eikä niitä olis noin paljon myynnissä.
 
No kun F ja G oli ensimmäiset niin ne toimi aikansa jonkinlaisena kulttihohtoisena mojona. Voin vakuuttaa että 90-luvun jälkeen syntyneille nuo merkit ei enää merkitse läheskään niin paljoa.

LaMotta: No kun F ja G oli ensimmäiset niin ne toimi aikansa jonkinlaisena kulttihohtoisena mojona. Voin vakuuttaa että 90-luvun jälkeen syntyneille nuo merkit ei enää merkitse läheskään niin paljoa.
 
Tuo on varmasti totta.
Nuoret haluaa modernimpaa tavaraa mielellään. Oman nuoruuden suuret veteli gibsoneilla ja taitaa vetää vieläkin ainakin osa. Olin yllättynyt kun triviumin heafykin vetää jotain biisejä lespan kanssa yhä tänä päivänäkin. Adrian smith ottaa aina välillä lespansa kehiin.Toolin adam jones, onhan noita.

Osa artisteista käyttää keikoilla jotain merkkiä mainostulojen ja -sopimuksen vuoksi.

Mikko1978: Jos sulla on valittavana kaksi lavan designia, joista toinen kestää hyvin kaikenlaista kaltoin kohtelua ja toinen saattaa pirstaloitua hyvinkin harmittoman oloisen vahingon tuloksena, niin etkö arvosta laisinkaan tuota kestävyyttä? ...........
 
En ole varakeef, mutta tekee mieleni silti vastata. Omalla kohdallani sen heikomman designin täytyy tarjota jotakin lisäarvoa sellaista mitä se vahva designi ei tarjoa jolloin se heikkous on ominaisuus joka pitää vain hyväksyä jos haluaa sen kyseisen designin.
 
Mä en näe asiaa ihan noinmustavalkoisena, että Gibsonin lapakulma on hauras ja Tokain lapakulma on vahva, en usko että niillä oikeasti on periaatteeliista eroa. Onhan Gibsonillakin monenlaisia ratkaisuja nähty vuosien varrella kuten Tokaillakin. Esimerkiksi vaikuttaako kaulan paksuus tuon lapakulman kestävyyteen? onko niissä paksukaulaisissa Reissuemalleissa Gibsonilla sattunut laparikkoja yhtä paljon suhteessa kuin ohuempikaulaisissa stankuissa? voi tietty olla että ne ärrät alkaa olla jo niin kalliita, että niitä pidellään kuin kukkaa kämmenellä. Meinaan, että varmaan laparikkoa edeltää monta onnetonta sattumaa jotka sitten kasautuu siihen, että lapa napsahtaa.
 
Meinaan vaan, että kitara on kompromissi ja varmasti he jotka pitävät ja arvostavat Gibsonin tarjoamaa kompromissia, tuntevat saavansa hauraalle lavalle ihan riittävästi kompensaatiota muuten.

LaMotta: No kun F ja G oli ensimmäiset niin ne toimi aikansa jonkinlaisena kulttihohtoisena mojona. Voin vakuuttaa että 90-luvun jälkeen syntyneille nuo merkit ei enää merkitse läheskään niin paljoa.
 
Monien mielestä ne on myös hyviä kitaroita. Ei niiden myynnille muuta selitystä tarvita. Tälläkin hetkellä Tokai ja kumppanit myy hyvällä tahdilla kopioita sekä F:stä että G:stä sen lisäksi, että vähän vauraampi väki ostaa myös niitä ihan alkuperäisiä. Ei se minkään kulttimaineen ja mojon piikkiin mene, vaan ne nyt vaan tarjoaa jotakin mitä muut ei tarjoa.

hallu: Ei se minkään kulttimaineen ja mojon piikkiin mene, vaan ne nyt vaan tarjoaa jotakin mitä muut ei tarjoa.
 
Mielikuvia ne enimäkseen tarjoilee.

Laulava Kylätohtori: Paskahan se on, kun kaikki sanoo niin.
 
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-200 … Mjuhv1_uGfsrW7rR2pfgIm9KnSvWxPsxyPY
 
"Vuoden 2018 konkurssin aikoihin Gibson oli velkaa automaattivirittimien saksalaiselle valmistajalle 50 miljoonaa dollaria."
 
Tronical tosiaan vaati oikeudessa Gibsonilta 50 miljoonan dollarin korvauksia, mutta ne rahat eivät olleet velkaa myyntisaatavista vaan siitä että Gibson irtautui jonkinlaisesta tulevaisuuteen ulottuvasta aiesopimuksesta. Myöhemmin kiista sovittiin ja Gibson maksoi Tronicalille 5 miljoonaa dollaria.

Eli automaattiviritin oli huono idea....?

LaMotta: Mielikuvia ne enimäkseen tarjoilee.
 
Eipäs tarjoile :-)

hallu:Mä en näe asiaa ihan noinmustavalkoisena, että Gibsonin lapakulma on hauras ja Tokain lapakulma on vahva, en usko että niillä oikeasti on periaatteeliista eroa. Onhan Gibsonillakin monenlaisia ratkaisuja nähty vuosien varrella kuten Tokaillakin. Esimerkiksi vaikuttaako kaulan paksuus tuon lapakulman kestävyyteen? onko niissä paksukaulaisissa Reissuemalleissa Gibsonilla sattunut laparikkoja yhtä paljon suhteessa kuin ohuempikaulaisissa stankuissa? voi tietty olla että ne ärrät alkaa olla jo niin kalliita, että niitä pidellään kuin kukkaa kämmenellä. Meinaan, että varmaan laparikkoa edeltää monta onnetonta sattumaa jotka sitten kasautuu siihen, että lapa napsahtaa.
 
Kyllähän se vähän paksumpi kaula vähän varmasti lujuutta antaa, mutta rakenne on lähtökohtaisesti niin heikko, ettei siitä kestävää silti tule. Erot kauloissa ovat kuintenkin aika pieniä. Halon ja tikun ero on jotain 2-3 milliä. Sentti paksuutta lisää ja toinen leveyttä, niin sitten saattaisi jo vähän lujuuttu löytyäkin. Vähän sama kuin jalallinen viinilasi - toiset voi olla vähän lujempia kuin toiset, mutta kaikki ne menevät rikki.
 
Ei tässä tietenkään ole kysymys lapaan painetusta brändistä, vaan siitä yhdestä lavan rakenteesta, jota Gibson on käyttänyt niin paljon, ettei tässä pitäisi olla sijaa väärinymmärryksille. Ja luonnollisesti sama heikkous koskee myös niitä brändejä, jotka käyttävät samaa rakennetta.

LaMotta: Eli automaattiviritin oli huono idea....?
 
No, ei.
Automaattiviritin on erittäin hyvä niille, jotka sitä haluavat käytää. Täälläkin on monta nimimerkkiä, jotka ovat siitä pitäneet.
 
Pistää autoviritin kaikkiin kitaroihin oli sen sijaan huono idea. Ja sopimus Tronicalin kanssa oli myös huonosti laadittu.
 
Itse muuten soitan pääsääntöisesti 2015 mallin Les Paulilla.
Pidän erittäin paljon säädettävästä nollanauhalla varustetusta satulasta, kuten leveämmästä kaulastakin.
Virittimet olen vaihtanut normivirittimiin...

LaMotta: Mielikuvia ne enimäkseen tarjoilee.
 
No mitäs mielikuvia tarjoilee lähes kaikki muut merkit, mitkä kopiunut mallinsa Fenderiltä tai Gibsonilta?

LaMotta: Mielikuvia ne enimäkseen tarjoilee.
 
Kaikki markkinointi perustuu mielikuviin ihan hammasharjoista puhelimiin.

Laulava Kylätohtori: Kaikki markkinointi perustuu mielikuviin ihan hammasharjoista puhelimiin.
 
Mielikuvat ei synny tyhjästä. Jos on esimerkiksi mielikuva laadukkaasta kitarasta, niin sen synnyttämiseen tarvitaan laadukas kitara. Markkinointi ei pysty sitä mielikuvaa luomaan ilman tuotetta. Paskaa voi myydä, mutta paskan saa kaupaksi vain kerran. Maailman vanhinmpiin kuuluvan kitaramerkin on täytynyt saada tuotteitaan kaupaksi enemmänkin kuin kerran.
 
Joku ilkeamielinen voi sanoa, että Gibsonin ostaja on mielikuvilla harhautettu. Mutta sitten kun se kaveri menee ja ostaa toisen Gibsonin, niin hän ei tee sitä enää mielikuvien vaan kokemuksen varassa.
 
Mun mielestä puheet mielikuvista ja markkinoinnista voidaan unohtaa ihan alkuunsa, koska kyse on ihan fyysisesti kosketeltavista esineistä joita myydään erittäin vaativalle asiakaskunnalle, joka on ne kelpuuttanut kerta toisensa jälkeen.

hallu: En ole varakeef, mutta tekee mieleni silti vastata. Omalla kohdallani sen heikomman designin täytyy tarjota jotakin lisäarvoa sellaista mitä se vahva designi ei tarjoa jolloin se heikkous on ominaisuus joka pitää vain hyväksyä jos haluaa sen kyseisen designin.
 
Jaa, mää olen, mutta yhtään kitaraa en ole hankkinut sillä perusteella, että se on kestävä. Tai mitään muutakaan soitinta.
 
Teleillä soitan enemmän kuin Les Pauleilla (joskus 30 vuotta sitten oli toisin), mutta ei telen sopivuus minulle perustu lainkaan sen kestävyyteen. Tietenkään. Jos kestävyys olisi minkäänlainen kriteeri, niin miten sitä uskaltaisi esimerkiksi Gretschillä laittaa menemään? Kyllä nyt Les Paul kestää sen, mihin se on tarkoitettu.

hallu: Mielikuvat ei synny tyhjästä. Jos on esimerkiksi mielikuva laadukkaasta kitarasta, niin sen synnyttämiseen tarvitaan laadukas kitara. Markkinointi ei pysty sitä mielikuvaa luomaan ilman tuotetta. Paskaa voi myydä, mutta paskan saa kaupaksi vain kerran. Maailman vanhinmpiin kuuluvan kitaramerkin on täytynyt saada tuotteitaan kaupaksi enemmänkin kuin kerran.
 
Kyllähän mielikuvia on synnytetty enemmän ja vähemmän tyhjästä. Se on sitä markkinointia. Esimerkiksi samoja tuotteita myydään eri hintaan eri brändeillä ja mielikuvilla. Ja mitäs se on, kun isot starat poseeraavat mainoskuvissa sellaiset soittimet kaulassa, jotka eivät ole tulleet mainostamansa valmistajan tuotantolinjoilta vaan jostakin aivan muualta? Tai sitten mainoksssa nostetaan jalustalle aivan eri tavalla tehtyjä 60 vuotta vanhoja kitaroita. Play authentic...

varakeef: Kyllä nyt Les Paul kestää sen, mihin se on tarkoitettu.
 
Mitä sanot niille lukemattomille, joiden käytössä nuo Gibsonin lavat eivät ole kestäneet? "Käytetty muuhun kuin mihin tarkoitettu" kuulostaa joltakin lakimiesten luomalta pikkupräntillä, jolla yritetään pakoilla vastuuta. Itse olen sitä mieltä, että roudattavaksi tarkoitetun lankkukitaran pitää kestää myös vähän iskuja.