Tuli edellisen viestin jälkeen talouteen toinenkin strato missä sattui olemaan VegaTrem. Se näyttää sopivan perinteiseltä, mutta toiminnoiltaan on kyllä sulavin vibratalla mitä on tullut kokeiltua ja pitää vireen aivan täydellisesti. Tai no, floikka vois olla vielä smoothimpi, mutta sellaisiin en välitä sekaantua. Diudiu |
Fenderini on vanha ja kulunut. Kaikki alkoi siitä, että rapsuttelin plektroilla aikani kuluksi lakkaa pois bodyn maalin päältä. Sitten sain loistavan älynväläyksen värjätä nämä rapsuttelut (jotka näyttivät jonkinlaisilta roiskeilta tai kasvustoilta) punaisella kuulakärkikynällä. Lopputulos oli vielä kauheampi, joten jossain vaiheessa kun aika antoi periksi, päätin itse hioa päällypuolen maalit kokonaan pois kitarasta. Alta tulikin yllätykseksi näkyviin kivat puunsyyt ja nyt kun vuosia myöhemmin jaksoin öljytä vielä tämän puun, on se jo minun silmään ihan riittävän hyvä näin. Jos olisi enemmän rahaa, luulen että hankkisin tuohon jonkinlaisen kielilukko-systeemin. Ja ehkä kävisin säädättämässä ja mahdollisesti nauhojen uusinnassa. Itse olen kieletkin kääntänyt nurinperin ja viilalla vähän tehnyt satulan lovea isommaksi paksumpien kielten kohdalta. Ehkä satulankin voisi vaihtaa. Vaihdatin joskus tuohon toisen takamikin, jonka vuosikymmeniä myöhemmin korvasin itse alkuperäisellä. Tämä oli ensimmäinen sähkökitarani ja ollut mukana monessa ajassa ja paikassa. Muut istuivat armeijassakin tylsistyneenä yö-valvojan tehtävissään, minä soitin sen ajan fenderiäni, kun vuoro kohdalleni osui. Yritin keksiä elämässäni edes jotain järkevää, mutta totean vain:
Sankarin ja antisankarin suurin ero kait siinä, että sankarilla on toimissaan tarvittavaan voimankäyttöön oikeuttava syy. |