Kitarat: kitarakamat ›

Kun taala on taas arvossaan ja hoitaa rahdit, tullit ja Alvit niin jenkituonnilla on huiman vaikeaa tehdä katteita, varsinkaan täällä missä vain hyvin pieni osa tavarasta mikä menee kaupaksi on yli tonnin saatika kahden hintaista. Tein kerran piruuttani nopean analyysin torin hintapyramidista ja vain muutama prosentti on yli 1500 €: pyynnillä, suurimman massan ollessa 500 ja alle. Jos jobbarille jää käteen yksikin myymätön esim. kaulavikainen tapaus niin homma kusahti siihen.

hollstro: Kun taala on taas arvossaan ja hoitaa rahdit, tullit ja Alvit niin jenkituonnilla on huiman vaikeaa tehdä katteita, varsinkaan täällä missä vain hyvin pieni osa tavarasta mikä menee kaupaksi on yli tonnin saatika kahden hintaista. Tein kerran piruuttani nopean analyysin torin hintapyramidista ja vain muutama prosentti on yli 1500 €: pyynnillä, suurimman massan ollessa 500 ja alle. Jos jobbarille jää käteen yksikin myymätön esim. kaulavikainen tapaus niin homma kusahti siihen.
 
1500 € euron pyynnillä olevan laitteen olen kerran myynyt ja täytyy kyllä sanoa, että se ei olekaan helppoa hommaa. Yksi turha näyttö, kävin siis ostajan luona näyttämässä, sitten parit oharien tekijät ja loputtomia vaihtotarjouksia.
 
Varmasti minuakin epäiltiin joppariksi, sen verran monta kertaa kysyttiin "miksi myyt?".

hollstro: Tein kerran piruuttani nopean analyysin torin hintapyramidista ja vain muutama prosentti on yli 1500 €: pyynnillä, suurimman massan ollessa 500 ja alle.
 
Tämähän se on ostajien suuren massan budjetti keskimäärin. Meidän leveysasteilla taitaa olla yli 1500 hintaisten kitaroiden myynti kaupassa ehkä luokkaa 2-4 / vuosi?
 
Presidentti: Varmasti minuakin epäiltiin joppariksi, sen verran monta kertaa kysyttiin "miksi myyt?".
 
Tämä on kumma kysymys. Mitä se kenellekään kuuluu? Jokaikisen yli tonnin hintaisen kitaran kanssa on ollut myyjän kanssa aina palautusoptio. Itselle tämä sopimus riittää vallan mainiosti.

rosberg: olisin itse luullut, että jengillä palaa käämit siihen akustisen kitaran kaikulaitteeseen jos johonkin, mutta nyt kävi näin.
 
Ai siis siihen nerokkaaseen huipputuotteeseen, jota on yritetty myydä ihan hetken aikaa.

LaMotta: Tämähän se on ostajien suuren massan budjetti keskimäärin. Meidän leveysasteilla taitaa olla yli 1500 hintaisten kitaroiden myynti kaupassa ehkä luokkaa 2-4 / vuosi?
 
Suurin piirtein. Euron ostovoima on tällä hetkellä sitä tasoa, että summa jonka keskivertokansalainen pystyy yhdellä ihmettelykerralla maksamaan, oli kyse sitten pesukoneesta, kitarasta tai autosta on karkeasti 500 euroa. Kaikki sen yli menevä kuitataan "Vielä mietitään" "Hallitukselta lupaa kysäsen..."
 
LaMotta: Tämä on kumma kysymys. Mitä se kenellekään kuuluu. Jokaikisen yli tonnin hintaisen kitaran kanssa on ollut myyjän kanssa aina palautusoptio? Itselle tämä sopimus riittää vallan mainiosti.
 
Ei siinä mitään, olen mä aina vastannut rehellisesti, että nyt on tämän kanssa tullut x vuotta täyteen, ostetaan seuraavaksi jotain erilaista. Mutta kun ko. kysymystä vielä boostataan jatkokysymyksillä "Mitä olet seuraavaksi ostamassa?" "Valitsitko tämän kitaran useasta eri yksilöstä".
 
Avokauppaa olen joskus ehdottanutkin, mutta siinähän pitäisi jotain maksaa kokonaan ja heti.

Presidentti: Suurin piirtein. Euron ostovoima on tällä hetkellä sitä tasoa, että summa jonka keskivertokansalainen pystyy yhdellä ihmettelykerralla maksamaan, oli kyse sitten pesukoneesta, kitarasta tai autosta on karkeasti 500 euroa. Kaikki sen yli menevä kuitataan "Vielä mietitään" "Hallitukselta lupaa kysäsen..."
 
Pesukoneeseen, autoremonttiin tai muuhun joutavaan ei olisi nyt viittäsataa irrottaa. Soittovempeleisiin kun menee kuitenkin satasia kuukaudessa se ois sitten suoraan niistä pois.

0101978: Ai siis siihen nerokkaaseen huipputuotteeseen, jota on yritetty myydä ihan hetken aikaa.
 
Se on aika hyvä peli. Kaverin laitosta koitin. Joku varmaan ostanut varaston niitä ja myy miten voi. Voisi itsekin tilata.

Presidentti: Varmasti minuakin epäiltiin joppariksi, sen verran monta kertaa kysyttiin "miksi myyt?".
 
Toi on kyllä ihan käsittämätön kysymys. Mitä se ostajalle ylipäätänsä kuuluu?
 
Yleensä vastaan tommoisiin, että "Soittimen muuttaminen rahaksi onnistuu kätevimmiten myymällä se."

LaMotta: Tämä on kumma kysymys. Mitä se kenellekään kuuluu? Jokaikisen yli tonnin hintaisen kitaran kanssa on ollut myyjän kanssa aina palautusoptio. Itselle tämä sopimus riittää vallan mainiosti.
 
En minä loukkaannu jos joku kysyy syytä myyntiin ja usein kerron se kyselemättä. Usein syy on siinä että en käytä soitinta/vahvistinta... itse syystä tai toisesta, on joku muu kiikarissa ja haluan pitää määrän kurissa. Tilanpuute mm. on ihan relevantti syy, se ettei itse enää tarvitse ja laittaa hyvän soittimen eteenpäin sellaiselle joka sitä tarvitsee, jne...
 
Itse kysyn aina soittimen taustat ennen ostoa. Miten se on myyjällle tullut, aikaisempi historia jne. Näin tulee myyjäkin tutuksi ja myös varmistaa omat taustat että tavara on oikealla omistajalla ja hän tietää mitä on myymässä. Jos myyjä ei ole halukas kertomaan, en ole halukas ostamaan.

Funkånaut: Toi on kyllä ihan käsittämätön kysymys. Mitä se ostajalle ylipäätänsä kuuluu?
 
Yleensä vastaan tommoisiin, että "Soittimen muuttaminen rahaksi onnistuu kätevimmiten myymällä se."
 
No itse on joskus tullut esitettyä tuo kysymys, kun myyjä suitsutti kultaa ja mirhaa myyntipuheissaan. Pakko oli kysäistä miksi niin täydellinen keppi sitten myyntiin. Tässä kohtaa en siis vielä ollut päässyt testaamaan peliä eikä viittinyt yllätyksien takia ajella 150 km niin hän ilmoitti siinä kohtaa suoraan, että painaa ihan homona.

Moi.
 
LaMotta: Omaan visiooni ei kuuluisi itsensä elättäminen soittimien kanssa puuhastellen, vaan lisäansiot, jotka realistisesti arvioituna jäisivät luultavasti pidemmän päällä jonnekin 100-300 euroon / kk. Noin mitättömien summien vuoksi en viitsisi alkaa hommaan.
 
Vanhahko pieru kun olen, mulle moiset summat kelpaisivat hienosti, mutta menee jo vahvasti liiketoiminnan piiriin eikä aikaakaan kun joku ystävällinen sielu narauttaa jos ei kaikkia lain kirjaimia täytä.
 
OT, mutta aikoinaan kun kysyin eräältä varsin isolla AKE:n pallilla istuvalta jannulta harrasteajoneuvokauppojen lomassa kuinka (silloin) voimaan tulleita 1 ja 6 kk muuttoauto-sääntöjä voidaan oikeasti valvoa, vastaus oli hymy, ja toteamus että toimii naapureiden avulla vallan hienosti ihan ilman sen kummempaa valvontaakin.
Välittömästi kun lain voimaantulosta oli kulunut 6kk, oli alkanut puhelin soimaan...
 

 
Jos puhutaan pelkästään instrumenteista, ja laajennetaan kauppaa m-netin piiri-pienen ulkopuolelle nostaen keskihinnan viidestä sadasta omasta mielestä realistisempaan tonniin, vaatisi satasenkin puhtaan keskiansion saavuttaminen kahden, kolmen instrumentin myyntiä kuussa.
 
Suhdanteet, sekä kulkemisen kalleus ja toimituskulut takaavat sen että brutosta jää korkeintaan 1/3 hanskaan. Joka jaettuna puuhaan kulutetulla ajalla on sitten tietysti tunti-/viikko/-kuukausiansio.
Miten nyt kukakin homman haluaa laskea.
 
Mistä nuo kaksi-kolme tonnin hintaluokan instrumenttia joista jokainen toisi sen keskimäärin satkunkin bruttona kotiin sitten saa hankituksi kuukausi kuukauden jälkeen, siinä se todellinen ongelma oman kokemuksen valossa on, ei itsessään niiden myyminen.
 
1000€+ instrumenttien myyminen on itseasiassa vaivattomampaa kuin halvempien, kunhan muistaa...
 
Vielä laskea sen vääjäämättömän ja täysin ymmärrettävän useamman kuukauden tai jopa vuoden myyntiajan, ja näin taas huomataan ettei kymppitonnin inventaariolla juuri kummoisia tilejä kuukausitasolla tehdä.
 
Jos välttämättä haluaa halvempia jobata/trokata, voi prosentuaaliset pompsut olla huomattaviakin, mutta euromääräisesti kalliimpien kauppa tuo käytettyjen osalta tilin vaivattomammin.
 
Jos taas mennään uusien instrumenttien jobbaamiseen, Kiinan-kontti-osuuksia on mulle tarjottu jo 90-luvulta lähtien, mutta en ole moisiin vaivautunut kajoamaan eikä nyttemmin enää edes tarjota.
 
T:Samuli

hollstro:
 
Itse kysyn aina soittimen taustat ennen ostoa.
 
Hmmm...tämä nyt äärimmäisyyksiin vietynä kuulostaa siltä, että siinä tirkistellään myyjän työ, perhe -taloustilannetta ym. sosiaalipornoa. Myynnissä olevan soittimen kunto ei kiinnosta.

Presidentti: Hmmm...tämä nyt äärimmäisyyksiin vietynä kuulostaa siltä, että siinä tirkistellään myyjän työ, perhe -taloustilannetta ym. sosiaalipornoa. Myynnissä olevan soittimen kunto ei kiinnosta.
 
Mua on huvittanut se "miksi myyt?"-kysymysten tulva ihmisiltä, joilla ei ole pienintä aikomustakaan ostaa kyseistä laitetta minulta. Aina kun on tullut myytyä jotain vähän kalliimpaa, pikaviesti-inboxiin tipahtelee random tyypeiltä kyselyitä myynnin syystä.

Presidentti: Hmmm...tämä nyt äärimmäisyyksiin vietynä kuulostaa siltä, että siinä tirkistellään myyjän työ, perhe -taloustilannetta ym. sosiaalipornoa. Myynnissä olevan soittimen kunto ei kiinnosta.
 
Outo logiikka. Eihän myyjästä mitään kysytä, vaan myytävästä tavarasta.

Vladi: Mua on huvittanut se "miksi myyt?"-kysymysten tulva ihmisiltä, joilla ei ole pienintä aikomustakaan ostaa kyseistä laitetta minulta. Aina kun on tullut myytyä jotain vähän kalliimpaa, pikaviesti-inboxiin tipahtelee random tyypeiltä kyselyitä myynnin syystä.
 
Huomasin aivan saman, etenkin kun oli kallimpi kitara kyseessä ja todellakin huomasi, että ei ollut edes aikomus ostaa. Sitten on ne, jotka haluavat päästä testaamaan kallista kitaraa vaikkei ole rahaa tai haluja ostaa. Kovasti turhauttavaa.

hollstro: Outo logiikka. Eihän myyjästä mitään kysytä, vaan myytävästä tavarasta.
 
Kyllä itsekin olen esittänyt "taustakysymyksiä" ostaessani esim. 500 vahvistinta kauempaa sokkona. Puhelimessa, kun hetken rupattelee, ja samalla kyselee vahvarista, että mitä on tykännyt, onko ollut kauan ym. niin kyllä siinä aika äkkiä saa kuvaa, että kuka myy ja mitä.
 
Näiden kysymysten tarkoitus on siis
a) selvittää myyjän luotettavuutta tilanteessa, jossa ei pääse ftf kauppoja tekemään.
b) selvittää vahvistimen historiaa ja kuntoa sekä yrittää saada selvyyttä mahdollisista ongelmista. Eli jos kuulee, että on luotettavan ja rehellisen oloinen myyjä, niin kyllä suoriin kysymyksiin laitteen kunnosta/huollosta/vioista saa yleensä rehellisen oloiset vastaukset. Toisaalta, jos tulee kierteleviä, vältteleviä ja ristiriitaisia vastauksia, niin homman voi saman tien unohtaa.
c) yleinen jutustelu kitarakamoista. Tämä tietysti riippuu vastapuolesta. Jotkut jutustelevat mielellään vaikka tunnin toisille taas joka sana tuntuu olevan tuskaa. Jos huomaa, että toinen ei halua jutustella, niin turha sitä silloin on yrittää väkisin musiikkiaiheista small talkia vääntää. Eikä se vielä tarkoita, että olisi epärehellinen, itsekään välttämättä aina pysty tai jaksa mitään rupattelutuokioita.
 
Mutta koskaan ei ole myyjän elämäntarina kiinnostanut, ainoastaan ostettavan laitteen...
 
e. nämä kysymykset esitän siis vain ja ainoastaan siinä kohtaa, kun olen päättänyt ostaa tuotteen, jos on, mitä on luvattu...
 
balanced1: Huomasin aivan saman, etenkin kun oli kallimpi kitara kyseessä ja todellakin huomasi, että ei ollut edes aikomus ostaa. Sitten on ne, jotka haluavat päästä testaamaan kallista kitaraa vaikkei ole rahaa tai haluja ostaa. Kovasti turhauttavaa.
 
Minusta tuollaisilla testaajilla vailla ostoaietta on jotain suuria sosiaalisen älyn puutteita. Pitää olla aika vajaa, että teeskentelee ostajaa ja menee toisten luo testailemaan kitaraa vain testauksen, ei oston takia...

Vladi: Mua on huvittanut se "miksi myyt?"-kysymysten tulva ihmisiltä, joilla ei ole pienintä aikomustakaan ostaa kyseistä laitetta minulta. Aina kun on tullut myytyä jotain vähän kalliimpaa, pikaviesti-inboxiin tipahtelee random tyypeiltä kyselyitä myynnin syystä.
 
Itsekin sain kerran suurinpiirtein näin menevän tekstiviestin myynnissä olevasta Telecasterista: "Onko hyvät puut? Kaula, onko tiukkasyinen? Miksi myyt? Seppo, Lappeenranta".
 
Eli "ostaja" itärajan tuntumasta lähettelee tekstiviestejä kun saldo ei riitä soittamiseen. Vielä vastasinkin rehellisesti kaikkiin paitsi tuohon "onko tiukkasyinen" kysymykseen koska minulle ei ole tähänkään päivään mennessä selvinnyt mikä merkitys syytiheydellä on.
 
Eipä Seposta kuulunut tämän jälkeen mitään. Ymmärrän, kun saldo ei riittänyt soittamiseen, mitenköhän sitä Lappeenrannasta nyt Vantaalle huitaistaan.
 
Laulava Kylätohtori: Minusta tuollaisilla testaajilla vailla ostoaietta on jotain suuria sosiaalisen älyn puutteita. Pitää olla aika vajaa, että teeskentelee ostajaa ja menee toisten luo testailemaan kitaraa vain testauksen, ei oston takia...
 
Liikkeissä testailun nyt ymmärtää, pitäähän siitä nyt päästä perille miltä tavaran pitäisi ehjänä tuntua. Ja se on ihan asiakaspalvelun perusjuttuja että myös renkaanpotkijaostajia pitää kohdella hyvin ilman ostopakkoa kuin muitakin.
 
Mutta taas se, että tuhlataan yksityisen kansalaisen aikaa ostajana esiintymällä, sitä en oikein sulata. Tosiaan, sosiaalisen älyn puutettahan tuo on.

Presidentti: Itsekin sain kerran suurinpiirtein näin menevän tekstiviestin myynnissä olevasta Telecasterista: "Onko hyvät puut? Kaula, onko tiukkasyinen? Miksi myyt? Seppo, Lappeenranta".
 
Eli "ostaja" itärajan tuntumasta lähettelee tekstiviestejä kun saldo ei riitä soittamiseen. Vielä vastasinkin rehellisesti kaikkiin paitsi tuohon "onko tiukkasyinen" kysymykseen koska minulle ei ole tähänkään päivään mennessä selvinnyt mikä merkitys syytiheydellä on.
 
Mulla mitään muuta kommentoitavaa ole, mutta toi tiukkasyisyys tässä liittynee puun kasvuvauhtiin ja sitämyöten syytiheyteen, eli jos se puu josta Norman on tikun vuollut, on kasvanut 50 vuotta pidempään saavuttaakseen saman paksuuden kuin toinen risu, josta Bertil on omansa vuollut, niin voidaan olettaa Normanin kaulan olevan laadukkaampi ja muotonsa paremmin säilyttävä kuin Bertilin, jonka kaula vääntyy ensimmäisenä talvena Cessnan keulalle paremmin sopivaksi.

Gary the pine: Mulla mitään muuta kommentoitavaa ole, mutta toi tiukkasyisyys tässä liittynee puun kasvuvauhtiin ja sitämyöten syytiheyteen, eli jos se puu josta Norman on tikun vuollut, on kasvanut 50 vuotta pidempään saavuttaakseen saman paksuuden kuin toinen risu, josta Bertil on omansa vuollut, niin voidaan olettaa Normanin kaulan olevan laadukkaampi ja muotonsa paremmin säilyttävä kuin Bertilin, jonka kaula vääntyy ensimmäisenä talvena Cessnan keulalle paremmin sopivaksi.
 
Toisaalta eipä Seppoa paikan päällä näkynyt katsastamassa kaulaa. Kun ei saldo riitä soittamiseen niin ei se bensaankaan riitä. Ainahan tuo olisi voinut lähikuvan pyytää kaulasta jos olisi ollut aito kiinnostus asiaan. Itse asiassa siihen vastasin, että kaula on pysynyt suorana ilman mitään kevät/talvi säätörumbaa ja Lottosella tehtiin vielä parempi satula. Mutta näille Sepoille voi vain sanoa if you wanna play you gotta pay.

Sitten on ne, joiden kanssa saa jaaritella puhelimessa tuntitolkulla ja lähettää kuvia joka kantista ja kun suostut kompromissiin hinnassa, niin niistä ei enää kuulu mitään.