![]() 11.01.2023 14:47:50 | |
---|---|
WanhaWetäjä: Jaa, mulla on GAS thinline tele HSS mikityksellä ja vibratallala, miksi se ei kuulosta juurikaan teleltä, täh? No eihän se olekaan oikea tele sitten :D Mutta toki talla vaikuttaa paljon akustiseen sointiin. Ja joidenkin mukaan myös mikit, koska niiden magneettikenttä voi vaikuttaa kielen sointiin, josta täkyä hifistelijöille. Voin kertoa, siinä ei ole telen mikkeja vaan tallarakenne on enempi stratomainen. Toki saan siitä tarvittaessa vaikka jazziin sopivaa soundia, 10 asentoinen mikkivalitsin, digimaailman oikeastaan loputtomat mahdollisuudet erilaisten mallinnusten kautta + kitaran sisääntuloimpedanssin valintamahdollisuus, kitaran volume/tone, soittotatsi, kielet, plektra, mitä noita nyt onkaan jotka vaikuttavat soundiin soittajan lisäksi. Kannattaa tsekata Mikko Kososen ja Anssi Kelan tuumailut Kososen kitaroista, kyseessä kuitenkin oman alueensa ammattilaiset, siinä sivutaan puuasiaa hupaisastikkin, "hyvät puut" mainitaan mm pleksirunkoisen kitaran kohdalla, Kosonen heittelee hyväntahtoista herjaa ja faktaa myös vintakkeiden suuntaan joita itselläänkin on. https://www.youtube.com/watch?v=balxI3N3Tbs. Ei tosikoille. Täytyy tuohon tutustua, mutta huomautuksena, että puhuin itse akustisesta soinnista - en mikitetystä. Onhan mulla ollut mm. alumiininen basso ja sekin soi miten soi - sanotaan niin, ettei sen ongelmat johtuneet materiaalin soinnista. | |
![]() 11.01.2023 15:26:27 | |
Kun katselee sähköviuluja niin niiden "body" on usein pelkkä "luuranko". Pelkät ääriviivat ja nekin lähinnä soittoergonomian takia. | |
![]() 11.01.2023 15:37:51 (muokattu 11.01.2023 15:40:24) | |
Kukas jaksaisi kaivaa sen edellisen puukeskustelun, kun kerran porukka haluaa huastella puista? Sen Kylätohtorin aloittaman. Itse en halua syyllistyä moisen Pandoran lippaan avaamiseen. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 11.01.2023 16:06:27 | |
Niin tosiaan tämä keskustelu on lähtenyt vähemmän yllättäen taas täysin lapasesta. Eipä siinä mitään - hyvää viihdettä, kunhan ette tule vänkäämään puista ja ihmepiireistä Bassot-keskustelualueelle ;) Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | |
![]() 11.01.2023 16:44:04 | |
WanhaWetäjä: Kannattaa tsekata Mikko Kososen ja Anssi Kelan tuumailut Kososen kitaroista, kyseessä kuitenkin oman alueensa ammattilaiset, siinä sivutaan puuasiaa hupaisastikkin, "hyvät puut" mainitaan mm pleksirunkoisen kitaran kohdalla, Kosonen heittelee hyväntahtoista herjaa ja faktaa myös vintakkeiden suuntaan joita itselläänkin on. https://www.youtube.com/watch?v=balxI3N3Tbs. Ei tosikoille. Kiitos tästä, oli hyvää settiä! Tuosta hyväntahtoisesta vitsailusta paistaa läpi just se, että kun homma on hanskassa, niin puut ja muut, mitkä lie chipit, on sivuseikkoja. Ja sekin, että jokainen kitara on hyvä (tai huono) omilla ehdoillaan, ei ole yhtä absoluuttista totuutta. | |
![]() 11.01.2023 19:46:10 | |
Että tonewoodia..? Omista kitaroistani parhaat puut ovat Ogressa. On vain niin ergonominen helvetti, ettei sitä tule soitettua oikein missään. Mutta selkeyttä ja sustainia piisaa. Ostohaluisia? Suosittelen kuitenkin, että jos on roikale-kokoa, ei yrittäisi. Ei. Siinä ei ole ihmepiiriä. En usko että minun juttujani kannattaa ottaa aina ihan tosissaan. Minä en ainakaan ota ;D | |
![]() 12.01.2023 03:01:23 | |
jkiva: No vaikkapa Fender Telecaster ja Gibson Les Paul. Molempien noiden tärkein tai yksi tärkeimmistä suunnitteluparametreista ja lähtökohta oli feedbackin eli resonoinnin minimointi. Puuksi valikoitui halvimmat mahdolliset, helposti työstettävät puut, mitä oli riittävästi/sopivasti saatavilla. Maagisesti nuo sattuivat myöhemmän folkloren mukaan olevan myös ne maagisimmat "soundipuut". Melkoinen arpaonni Leolla ja Lesillä. ;-) Missä kerrotaan, että Leo tai Les pyrkivät minimoimaan akustisen soinnin? Aika huonosti ainakin siinä onnistuivat, kun monet noista tuotteistaan soivat akustisesti suhteellisen vahvasti. Feedbackin hallinta ei ole yhtä kuin akustisen soinnin minimointi. Lankkukitarassa ei tarvitse minimoida mitään, koska feedback ei vain ole ongelma. Brasilian ruusupuu ei takuulla ole 50-luvullakaan ollut missään suhteessa halpa puu. Samaa voi sanoa hienosti kuvioiduista leveistä vaahteralankuista. Enkä oikein usko kyllä sitäkään, että massiivinen mahonki, olisi ollut puukaupan halvin lankku 50-luvullakaan. | |
![]() 12.01.2023 03:09:56 | |
jkiva: En väitä. Tarkoitin lankkukitaroita. ES335 on puoliakustinen ja ihan eri juttu. Akustisissa puilla tietenkin on merkitystä. Mitä ovat akustiset puut ja ei-akustiset puut? Pätkä lankkuihan siellä ES335:n sisällä on. Miksi tuo pätkä lankku eroaisi yhtään vaikka LP:n lankuista? | |
![]() 12.01.2023 08:02:22 | |
Niin, sanovat ainakin siitä Lesterin Logista, että pyrkimyksenä oli eliminoida kierto (eli kaikukopan akustinen resonointi vahvistetun äänen kanssa) ja parantaa sustainia orkesterikitaroihin verrattuna. Tuuttiin tää tehtiin. Eli yx urbaano 70-luvun ikikakara jälleen vauhdissa: https://maxnomeno.bandcamp.com/ | |
![]() 12.01.2023 08:39:25 | |
Mikko1978: Mitä ovat akustiset puut ja ei-akustiset puut? Pätkä lankkuihan siellä ES335:n sisällä on. Miksi tuo pätkä lankku eroaisi yhtään vaikka LP:n lankuista? Taisit lukea väärin, sana "soittimissa" yhdistettyna Akustisissa-sanan perään olisi selventänyt. My friend asked me if I wanted a frozen banana. I said 'No, but I want a regular banana later, so... yes!' -Mitch Hedberg | |
![]() 12.01.2023 10:42:08 | |
Ihan kivaa läppää mutta soittimessa käytetyt materiaalit ei ole tän ketjun aihe. Nörtteiltäiskö samalla antaumuksella vaikkapa erilaisten opareiden sisäisestä arkkitehtuurista...? Mitenkäs mielestänne vaikuttaa soundiin esim. Offset voltage tai 2-stage vs. 3-stage arkkitehtuuri? Kuuluisiko piirin olla täysin komplementaarinen vai tuoko kenties kvasikomplementaarisuus oman twistinsä soundiin? Entäs sisääntuloaste; FET, bipoolarimen ja kaskadilla vaiko ilman? Mitenkäs MOSFET arkkitehtuurit ja sisäinen vai ulkoinen frequency compensation? Minkälaisissa vakiovirtalähteissä ja virtapeileissä on paras soundi? Jokos kukaan on tyrkännyt sen 1458:n skuuppiin kiinni ja verrannu vaikka 4558:iin? Kuinka kävi? | |
![]() 12.01.2023 11:33:27 | |
teemu-t-k: Ihan kivaa läppää mutta soittimessa käytetyt materiaalit ei ole tän ketjun aihe. jeps, kiitos palautuksesta aiheeseen. :) Mitenkäs mielestänne vaikuttaa soundiin esim. Offset voltage tai 2-stage vs. 3-stage arkkitehtuuri? Ei riitä kompetensssi vaikka yhdenlaisella "oparipajalla" olen aikoinaan töissä ollutkin. Pitäis kysyä ex-kolleegoilta. :) Jokos kukaan on tyrkännyt sen 1458:n skuuppiin kiinni ja verrannu vaikka 4558:iin? Kuinka kävi? Enpä oo, mutta joskus 30 vuotta sitten löin tube screaberin skooppiin ja se olikin mielenkiintoinen käppyrä kun ei ollutkaan ihan perinteinen mitä koulun opeilla ois aatellu. Se taas pitkälti johtuu niistä oparin ympärillä olevista komponenteista. Tuota tuli ihmeteltyä ennen kuin tuli interwebs jossa Analogman purki koko mystiikan atomeiksi ja taisi omalta osaltaan luoda tai ainakin vahvistaa jrc4558 myyttiä. BTW, tosta 1458:ta en oo kuullutkaan mitään myyttejä ennen tätä ketjua. | |
![]() 12.01.2023 13:15:45 | |
Juu, se tuli kyllä itsellekin uutena tietona. Muistaakseni 4558 olisi ollut "The Chip". Mutta tää koko homma on musta lähinnä koomista; jengi vaihtelee jotain operaatiovahvistinta - luultavasti koska taidot ei riitä mihinkään muuhun piirin virittelyyn - ja sitten makustelee - hyvinkin mahdollisesti kuvitelluilla - seurauksilla päätyen sitten erikoisiin korrelaatioihin joita aletaan Internetissä jopa toistamaan faktoina. Kukaan ei itseasiassa ole testannut mitä joku operaatiovahvistin tekee piirissä ja miten se käyttäytyy verrattuna joukkoon muita. Siis tyyliin; kytketään piiri skooppiin, törkätään siihen signaalioletettua ja katsotaan miten se reagoi. Siis tyyliin perusjuttuja. Kukaan ei tiedä ovatko pelkästään "kuullut" erot todellisia vai placeboa koska kunnollista A/B -testausta ei edes vaivauduta suorittamaan. On päästy tuunaamaan ja oleellinen on siis tehty. Vaikken väheksy tai poissulje etteikö opareissa olisi eroja niin kukaan ei oikeasti ota selvää mitä ne ovat ja mistä ne johtuvat. Kukaan ei siis oikeasti opi mitään. Aihe on aika suosittu joten luulisi että siitä haluttaisiin oppia jotain mutta kai paskan puhuminen ja tuunaaminen random lopputuloksin on sitten siisteintä koko hommassa. En mä kyllä ihmettele yhtään ettei noiden piirien suunnittelijat, jotka oikeasti tietävät jostain jotain, ota osaa näihin ainaisesti samoja ratoja junnaaviin, väsyneisiin keskusteluihin. Niin, eikä sitä kitaraakaan opi rakentamaan lukemalla keskustelupalstojen höpinöitä siitä mitkä puut on parhaita. Ammattilainen tietää kokemuksesta mikä ja miksi eikä se kokemus synny matkimalla jotain keskustelupalstoilta luettua löpinää. Tää aihe menee siis helposti samaan kategoriaan, siis mappi Ö:hön, kuin keskustelut eri putkien soundieroista. Siinä vaiheessa kun ensimmäinen spede mainitsee vaikkapa EL34:n tiukemmat keskitaajuudet tajuaa jo ettei kukaan keskustelijoista taida tietää aiheesta yhtään mitään ja koko keskustelu on lähinnä leikkimistä. Putkiakin voi vaihdella satunnaisin lopputuloksin vaikka maailman tappiin asti ja kuulla eroja soundeissa; se itsessään ei silti opeta yhtään mitään aiheesta. Itseä oikeasti kiinnostaisi sisältö, substanssi, eikä vaan rölötys itsensä vuoksi. Siinäkin mielessä tää ketju on lähinnä ajan tuhlausta ellei sitä pidä lähinnä 7 Päivää lehteen verrattavana viihteenä ja ajankuluna. Siis kiitos ja näkemiin omasta puolestani. Palataan asiaan kun keskusteluun keksitään vakavaa sisältöä. | |
![]() 12.01.2023 13:43:05 (muokattu 12.01.2023 13:44:29) | |
Harmi että teemu-t-k poistui takavasemmalle. Ei sillä että hänenkään panoksensa lopettaisi tätä vänkäämistä tai esimerkiksi tuota mainittua makustelua putkien soundieroilla, eikä sen minun mielestäni pidä olla tavoitteenakaan. Mutta keskustelua ryhdistämässä olisi kiva olla joku joka oikeasti tajuaa keskustelun aiheesta jotakin :D Oskilloskooppikuvat piirien käyttäytymisestä eivät auttaisi yhtään, hifistelijöiden (korjaan: tarkkakorvaisten) mielestä se mitä skoopilla voi nähdä ja se mitä ihminen voi kuulla ovat kaksi eri asiaa. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 12.01.2023 13:43:22 | |
teemu-t-k: Juu, se tuli kyllä itsellekin uutena tietona. Muistaakseni 4558 olisi ollut "The Chip". Juurikin tuosta olen samaa mieltä. Ehkä aloittaja (Murvas) on jostain tuon 1458-oparin löytänyt jostain nettikirjoituksesta.. Ja, kuten jo monta kertaa tullut tässä valtaisan kommenttimäärän ja off-topikoinnin seassa todettua, se TS:sien toiminta on ihan muustakin kiinni kuin siitä oparista. Olkoonkin että Nisshin Onpa oli tuohon 4558 päätynyt. Tai sitten 75558-opariin. Ja mihinkään opareihin liittyen, ei toki ihan kaikki sähköviulut ole Yamahan Silentin näköisiä "luurankoja".. ;) Mullakin oli joskus Zeta joka on "toisen näköinen"..
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1 | |
![]() 12.01.2023 14:01:16 | |
teemu-t-k: Juu, se tuli kyllä itsellekin uutena tietona. Muistaakseni 4558 olisi ollut "The Chip". Onko tässä koko ketju vängätty väärästä oparista? Täytyypä tarkistaa oma noin -80 ostettu Tube Screamer sisältääkö se parhautta vai ei. Omassa laudassa TS ei ole ollut pitkään aikaan, mutta kun on ollut tarvetta, Mooer on hoitanut tehtävän loistavasti :) If you think you are too old to rock n roll, then you are. | |
![]() 12.01.2023 14:03:45 | |
Kefiiri: Harmi että teemu-t-k poistui takavasemmalle. Ei sillä että hänenkään panoksensa lopettaisi tätä vänkäämistä tai esimerkiksi tuota mainittua makustelua putkien soundieroilla, eikä sen minun mielestäni pidä olla tavoitteenakaan. Mutta keskustelua ryhdistämässä olisi kiva olla joku joka oikeasti tajuaa keskustelun aiheesta jotakin :D Oskilloskooppikuvat piirien käyttäytymisestä eivät auttaisi yhtään, hifistelijöiden (korjaan: tarkkakorvaisten) mielestä se mitä skoopilla voi nähdä ja se mitä ihminen voi kuulla ovat kaksi eri asiaa. Itseäni kiinnostaisi kyllä se, että mitä skoopilla voi nähdä ja voiko sillä tutkia oikeasti ja tarkasti soittaessa tapahtuvaa käyttäytymistä. Tiedän tarkalleen sen, että esimerkiksi harmonista säröä tutkiessa voi helposti käyttää mittareita, millä ei mitään näykään. Kun mennään ihan perustasolle niin edes se verkkojännite, minkä kaikki Flukellaan näkee ei ole "oikea" jännite vaan pelkkä keskimääräinen tehollinen jännite. Oikeasti se vaihtelee koko ajan ja on ylimmillään 325V (ja samat myös negatiivisena), mutta mittarilla mukavasti 230V. Mittari mittaa siis usein sitä haluttua asiaa. Mielestäni kysymyksen asettelu on nyt ihan väärinpäin: Jos ihmiset vaihtavat piirejä, tai vaikka suoraan uudemman ja vanhemman RATin välillä ja kuulevat selkeän eron, tai jos youtube-testissä on selkä soundiero, niin pitääkö heidän todistaa sitä jotenkin? | |
![]() 12.01.2023 14:14:01 | |
FastEddie: Onko tässä koko ketju vängätty väärästä oparista? On vängätty, Fox tosin muistutti asiasta jo ketjun alkupuolella. Eikös se ole ihan sama minkä nimisestä piiristä höpistään, argumentit eivät muutu kummassakaan poterossa. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 12.01.2023 14:14:19 | |
Kefiiri: Oskilloskooppikuvat piirien käyttäytymisestä eivät auttaisi yhtään, hifistelijöiden (korjaan: tarkkakorvaisten) mielestä se mitä skoopilla voi nähdä ja se mitä ihminen voi kuulla ovat kaksi eri asiaa. No tässähän se taas tuli: 1) vaikka kuinka mitataan 2) vaikka millä vehkeillä ja 3) taidoilla, uskovaiset eivät hyväksy tosiasioita eivätkä ymmärrä kokonaisuuden merkitystä. Koska jos uskoa perustelisi faktoilla, se voitaisiin samoin kumota faktoilla. Seiska-lehdestä myös näkemiin. | |
![]() 12.01.2023 14:17:05 | |
teemu-t-k: Juu, se tuli kyllä itsellekin uutena tietona. Muistaakseni 4558 olisi ollut "The Chip". Kukaan ei itseasiassa ole testannut mitä joku operaatiovahvistin tekee piirissä ja miten se käyttäytyy verrattuna joukkoon muita. Siis tyyliin; kytketään piiri skooppiin, törkätään siihen signaalioletettua ja katsotaan miten se reagoi. Siis tyyliin perusjuttuja. Kukaan ei tiedä ovatko pelkästään "kuullut" erot todellisia vai placeboa koska kunnollista A/B -testausta ei edes vaivauduta suorittamaan. On päästy tuunaamaan ja oleellinen on siis tehty. Oskilloskooppi on kovin karkea väline pienempien muutosten havaitsrmiseen. Spektrianalysaattori kertoisi enemmän. Kuuntelutestit tietysti pitäisi toteuttaa niin että vain sitä yhtä komponenttia vaihdellaan ja _kaikki_ muu pidetään vakiona. Riittävästi testikertoja niin että kuulija ei tiedä kumpi vaihtoehto kulloinkin soi. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)