Kitarat: kitarakamat ›

Niin tai kun aurinko menee pilveen?

Olin viikon pois musanetistä, ja nyt harmittaa. Relic yhyy ja Fender/Gibson yhyy- keskustelut on niin ihania.

msalama: Niin tai kun aurinko menee pilveen?
 
Silloin vasta kivaa onkin

Aika terapeuttistakin huomata, että muillakin vähän kiristelee tänä keväänä :D Yritetään pärjätä!

samiko: Olin viikon pois musanetistä, ja nyt harmittaa. Relic yhyy ja Fender/Gibson yhyy- keskustelut on niin ihania.
 
Itse en ehtinyt pariin päivään seuraamaan keskustelua, ja jo sekin harmittaa. Faktoja jäi valitettavasti tähän väliin sanomatta, mutta taitaa olla myöhäistä. Nyt on oltu taas kiitettävästi näiden perimmäisten kysymysten äärellä. Näiden kysymysten takia me tätä "työtä" tehdään, ja aina hienoa lukea uusia näkökulmia asioihin. Asioihin, joita joku ulkopuolinen voisi pitää tylsähköinä ja loppuunkaluttuina.

No nyt vastaan, että kyllä ostan ja siksi ostin, että on aivan huikean hyvistä soittimista kyse, ellei jopa vieläkin paremmista - näin kokemusperäisesti todeten.
 
Fender Custom Shop '69 Reissue Stratocaster Closet Classic 2001
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5128.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5129.jpg
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/176847.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5127.jpg
 
Onhan tuossa mulla relikoimatonkin Fender Custom Shop Signature Series Albert Collins 2013 Telecaster enkä kyllä senkään laadusta löydä moitteen sijaa.
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5126.jpg
 
Jokunen noita kitaroita aikojen saatossa ollut - vv. 1972 - 2023 - ja ehkä voi jotenkin näitä laatuasioita suhteuttaa
 
Kavereita matkan varrelta:
 
*merkityt on edelleen
 
Akustinen osto- ja myyntiliikkeestä
Kawai orkesterikitara 60-luku*
Ibanez Telecaster 72*
Hagström Viking "ES 335" -73
Ibanez Telecaster Thinline -74
Fender Telecaster Deluxe -75
Landola nylonkielinen akustinen -75
Aria puoliakustinen basso
Ibanez Silver Series Jazzbass -76
Fender Stratocaster valkoinen -72
Fender Jazzbass -68
Gibson Melodymaker Double Cut -63 (ex-Järvinen)
Fender The Strat (ex-Kojo) -80
Gibson SG Custom -73
Gibson Les Paul Heritage Series Standard 80 - Elite
Gretsch Tennessean -63
Landola J20 Akustinen -83
Framus Les Paul 60s
Nuutinen Stratocaster 1983
El Maya Stratocaster -79
Gibson Les Paul Custom -73
Gibson ES335 Blonde Dotneck -82
Gibson Les Paul Standard 59 Re-issue -85
Gibson Les Paul Heritage Series Standard 80
Fender American Standard Stratocaster -90
Fender Strat Plus 1990
Fender Eric Clapton Signature Series Stratocaster -89*
Gibson Melody Maker Single Cut -61
Fender Stratocaster Stevie Ray Vaughan Signature Series 1993 Body/ E.C Neck 1992
Manuel Rodriquez Model C nylonkielinen akustinen -98 *
Tokai ES60 -07
Gibson Les Paul Junior -62
Fender Stevie Ray Vaughan Signature Series 2009 Stratocaster
Gibson Firebird V -07
Fender Telecaster Texas Tele -09
Kawai orkesterikitara 60-luku (Kaveri palasi takaisin.) *
"Roadrunner" Stratocaster Vintage Clone 2009
Fender Stratocaster 1985
Fender American Standard Stratocaster -87
Fender Stratocaster 50's Reissue MIJ -92
Squier By Fender JV Stratocaster -82 tai -83
Fender Eric Clapton Signature Series Stratocaster -88
Ibanez Telecaster 1972 (Kaveri palasi takaisin) *
Yamaha Akustinen*
Gibson SG Special -68
Gibson ES355 TDSV
Ibanez Nylonkielinen Akustinen *
Gibson Les Paul
Gibson Les Paul Junior
Gibson Les Paul Heritage Cherry Sunburst
Gibson Les Paul Heritage Cherry Sunburst *
Fender Newporter Pro Custom 2012 akustinen
Fender Stratocaster 2005/ American Special Maple Neck 2021
Fender Stratocaster Plus 1987
Fender Stevie Ray Vaughan Signature Series 1997 Stratocaster*
Fender Custom Shop 2013 Albert Collins Telecaster*
Fender Custom Shop '69 Stratocaster Closet Classic (2001) *

Tarpeeton...

Tulihan tuossa toinenkin relicoitu sitten ostettua ja siksi, kun ovat, sen mitä olen soitellut niillä, todella hyviä soittimia. On kaksi relicoitua Custom Shop stratoa ja yksi relicoimaton Custom Shop Albert Collins Signature Telecaster ja mitään valittamista ei niissä ole vastaan tullut. No ne on käytettynä hankittu, ja olleet ilmeisen hyvissä käsissä. Kaikki kohdillaan, niin materiaalien kuin viimeistelynkin suhteen. Jokunen kitara on yli 50-vuoden soittelun aikana kulkenut käsien kautta, myös Stratoja ja Telecastereita. Hyvin on Vince Cunetto relicoinnin tehnyt ja lienee tuossa 1997 Fender Custom Shop Limited Edition 1958 Fiesta Red Cunetto Relicissä ihan ajankin tuomaa relicoitumista, samoin Fender Custom Shop Closet Classic '69 Stratocaster Relic 2001:ssä. En kyllä ihan äkkiseltään keksi, että miten saisi soittimen kuulostamaan paremmalta, olemaan soitettavuudeltaan ja tuntumaltaan sellainen, että ei tulisi mieleenkään mitään muuta Stratotyyppistä lähteä enää etsiskelemään, etenkin kun on tuo 1997 Stevie Ray Vaughan Signature Strato lisänä.
 
https://muusikoiden.net/dyn/users/177156.jpg
 
Tälläisethän ne relicit, mulle kelpaa, jos jollekulle ei, niin ei se multa pois ole 8):
 
Fender Custom Shop Closet Classic '69 Stratocaster Relic 2001
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5128.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5197.jpg
 
Fender 1958 Stratocaster Limited Edition Fiesta Red Cunetto Relic 1997
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5146.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5147.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5148.jpg
 
https://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/5149.jpg

BigPapa: Tulihan tuossa toinenkin relicoitu sitten ostettua ja siksi, kun ovat, sen mitä olen soitellut niillä, todella hyviä soittimia.
 
Mutta ovatko ne parempia kuin relicoimattomat? Jos mielestäsi ovat, perustele.

Kyllä se sisältyy tuohon kirjoitukseeni, toisintamisen tarvetta ei ole, sen ymmärtäminen edellyttää vain sisälukutaitoa.

BigPapa: Kyllä se sisältyy tuohon kirjoitukseeni, toisintamisen tarvetta ei ole, sen ymmärtäminen edellyttää vain sisälukutaitoa.
 
Ei se itse asiassa sisälly.

Kyllä se sisältyy, jatka jankuttamista itseksesi. Muutenkin nämä kitaroiden ja muidenkin soittimien esteettiset kysymykset ovat henkilökohtaisia juttuja ja niihin ulkopuolelta huutelu kertoo siitä huutelijasta kyllä kaiken oleellisen. Fenderin relicointien alkamiseen voisi kysyä vaikka huipputuottaja/basisti Don Wasilta että miksi hän halusi joskus 90-luvun alkupuolella vanhennetun basson, kun oli menossa Grammyihin soittamaan.

Ei se kerro yhtään mitään ja lisäksi kirjoitukseesi ei edelleenkään sisälly mitään sanomaa. Et pystynyt vastaamaan kysymykseeni, joten hyvää päivänjatkoa.
 
Minulle on myöskin aivan se ja sama, jos joku tykkää relicoiduista ja on valmis sellaisesta vielä ylimääräistä maksamaankin.
 
Ja nuo sinun kitaralistauksesi eivät liity asiaan oikein mitenkään. Mikäs siinä toki jos haluaa sanoa, että mullapas onkin ollut muutama kitara, mutta lisäarvoa se ei tuo mihinkään yhtään sen enempää, kuin belt sanderin jälki kitaran kyljessä.

Gypsy: belt sanderin
 
Jos kerran et osaa suomea, kirjoita loputkin suosiolla englanniksi.

Kefiiri: Jos kerran et osaa suomea, kirjoita loputkin suosiolla englanniksi.
 
Se on sisäpiirijuttu tuo, joten älä viitsi puuttua. Ymmärsit kuitenkin.

Gypsy: Se on sisäpiirijuttu tuo, joten älä viitsi puuttua. Ymmärsit kuitenkin.
 
OK. Aika paha.

Mulle iso osa relikointia on se, miltä soitin tuntuu kädessä, ei niinkään se miltä se näyttää. Tarkoitus ei siis ole hankkia relikoitua soitinta sen vuoksi, että se näyttäisi paljon soitetulta, vaan että se tuntuu sellaiselta. Otelaudan reunat sopivasti pyöristyneet, kiiltävä nitrolakkaus kulunutja ehkäpä paikoin jopa hioutunut pois jne. Ne kaikki vaikuttavat (varsinkin kaulan osalta) todella paljon soittotuntumaan.
 
Vähän kuin kivipestyt ja kulutetut farkut. Joku täysin iskemätön ja "tärkätty" farkkukangas on todella kankea ja tuntuu paskalta jaloissa. Sen sijaan se sopivasti kulutettu farkku on samantien jalassa mukava.
 
Mä ostan relikoidun kitaran siis ennen kaikkea sen mukavan "sopivasti kuluneen" tuntuman ja fiiliksen takia, en pelkän ulkonäön.

McNulty: Joku täysin iskemätön ja "tärkätty" farkkukangas on todella kankea ja tuntuu paskalta jaloissa. Sen sijaan se sopivasti kulutettu farkku on samantien jalassa mukava.
 
Kitaroista en sano mitään mutta farkkujen osalta tuohon vahva eri.

McNulty: Mulle iso osa relikointia on se, miltä soitin tuntuu kädessä, ei niinkään se miltä se näyttää. Tarkoitus ei siis ole hankkia relikoitua soitinta sen vuoksi, että se näyttäisi paljon soitetulta, vaan että se tuntuu sellaiselta. Otelaudan reunat sopivasti pyöristyneet, kiiltävä nitrolakkaus kulunutja ehkäpä paikoin jopa hioutunut pois jne. Ne kaikki vaikuttavat (varsinkin kaulan osalta) todella paljon soittotuntumaan.
 
Vähän kuin kivipestyt ja kulutetut farkut. Joku täysin iskemätön ja "tärkätty" farkkukangas on todella kankea ja tuntuu paskalta jaloissa. Sen sijaan se sopivasti kulutettu farkku on samantien jalassa mukava.
 
Mä ostan relikoidun kitaran siis ennen kaikkea sen mukavan "sopivasti kuluneen" tuntuman ja fiiliksen takia, en pelkän ulkonäön.
 
Juuri näin!

Uudet farkut tuntuvat jo kahdessa päivässä omilta ja pehmeiltä. Tuollaisia otelaudan särmien pieniä pyöristyksiä ja pikkufiksauksia voi tehdä itsekin, raiskaamatta koko kitaraa nauhahiomakoneella.
 
Niinkuin vaikka Euge on tässä ottanut hiomapaperin käteen: https://www.youtube.com/watch?v=Lc3wJa9vLeQ
 
Tietysti jos on ihan uusavuton...