Kitarat: kitarakamat ›

fox: Tuntuu nyt vähän siltä, että tää keskustelu on jo pitemmän aikaa ollut, ei suinkaan Gibsoneista, vaan joku ihme "pöllyytettään kettua!" -teema?
 
Niin metsä vastaa kun sinne huutaa. Mutta oikeessa olet. Eiköhän tää riitä tästä aiheesta. Jatkakaamme onnellista elämäämme Gibsoniemme kanssa ja olkaamme sovussa.

BigPapa: No jos puhutaan high-end kitaroista, niin -70-80-lukujen taitteessa eli v. 80 pläjähti markkinoille Gibsonilta Gibson Les Paul Heritage Series Std 80 Elite ja Gibson Les Paul Heritage Series Std 80, joiden pienistä eroavaisuuksista - verrattuna orkkis 1959 Les Pauleihin - huolimatta Tokai eivätkä muutkaan Japanin merkit niistä vedelleet ohi vasemmalta ja oikealta. Kyllä kai jos Les Paulia lisää pitäis hankkia, niin kääntyisin ennen kaikkea Gibsonin suuntaan edelleenkin. Kopio on kopio anyways, mun mielestä. Näin vaikka olen pari Tokaitakin ja erinäisiä Ibanezeja vuosien varrella omistanut.
 
Noi eroavuudet Heritagen ja 1959 Les Paulin välillä eivät ollet ihan pieniä. Lapakulma, kaulan kiinnitys, otelaudan materiaali, bodyn materiaali, kaulan kulma bodyyn nähden, kannen muoto/kaarevuus, bodyn koko, mikit, mikkien kehykset, raudat, potikat, konkat, stop tailpiece, TOM... Eivät olleet 59:n mukaisia. Hyvin tehty kitara kylläkin ja parhaimmillaan erinomainen.

hollstro: Noi eroavuudet Heritagen ja 1959 Les Paulin välillä eivät ollet ihan pieniä. Lapakulma, kaulan kiinnitys, otelaudan materiaali, bodyn materiaali, kaulan kulma bodyyn nähden, kannen muoto/kaarevuus, bodyn koko, mikit, mikkien kehykset, raudat, potikat, konkat, stop tailpiece, TOM... Eivät olleet 59:n mukaisia. Hyvin tehty kitara kylläkin ja parhaimmillaan erinomainen.
 
No kerro lisää esim. bodyn ja otelaudan materiaaleista. Mikithän on mitä parhaat Tim Shaw Paffit. Mikit, mikkien kehykset, raudat, potikat, konkat, stop tailpiece - ovat juuri niin hyviä kuin pitääkin - huippulaadukkaassa soittimessa. Lapakulmaa en tsiigaile soittaessani enkä myöskään kaulan kulmaa bodyyn nähden. Kaula on pysynyt kiinni tuollakin kiinnityksellä moitteettomasti. Ja kannen muoto/kaarevuus, bodyn koko eivät aiheuta minkäänlaisia vastareaktioita. En kuvitellut -59:ä ostavani, kun ostin tuon Les Paulin.

Sinänsä ihan mielenkiintoista tämä keskustelu brändin aiheuttamasta lisästä.
Jokainen ajattelee tästä mitä haluaa, mielenkiintoista on asiassa se, että yleensä brändilisästä puhuttaessa mainitaan Gibson ja Fender. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kalliita kitaroita löytyy vaikkapa Suhr, Ibanez, Ruokangas, Mayonese, MusicMan, Carvin ym. merkeistä ja kuitenkaan kukaan harvemmin muistaa mainita, että näissä on sitä kuuluisaa brändi-lisää, kaikkihan nuo lienee kuitenkin brändejä ja on esimerkkejä, joissa joku vaatimattomamman merkin omaava halvempi kitara on laadultaan parempi.
 
Jostain syystä mulle korvaan kalskahtaa se, että mainitaan tämä brändi-lisä ja samassa yhteydessä nostetaan toinen tuotemerkki yhtä hyväksi tai paremmaksi kuin tämä brändi-lisän omaava merkki mikä maksaa sen isomman rahan.
 
En kuitenkaan anna varsinaisesti asian häiritä niin paljoa, että menettäisin yöuneni tämän takia.
 
Mä kiteytän asian aina niin, että jos hankkii kitaran niin sen kitaran laatu pitää olla vähintäänkin sen arvonsa mittainen ja jos ei ole niin kyse ei ole brändin lisästä vaan huonosta taidosta ostaa kitara.
 
Kitaran laatukin ainakin joltain osiltaan menee jokaisen oman pään mukaan esim. soundi on yksi tälläinen asia. Samoin jos kitarassa on kauneusvirheitä mitkä ei vaikuta yhtään sointiin ym., laatukäsitys vaihtelee ihmisillä.
 
Kun miettii sitten sitä, että jokin halvempi kitara voi olla parempi kuin se kalliimpi niin näitä esimerkkejä löytyy ihan joka tuotemerkin omaavasta kitarasta esim. paljon hehkutetusta Tokaistakin löytyy tapauksia jossa vaikkapa jokin muu halvempi ja eri merkkinen on parempi ja pitäisikö silloin todeta, että "Tokain brändi lisää tuossa hinnassa"
 
Mun mielestä pitää osaa ostaa kitara siten, ettei siitä maksa liikaa eli se kitaran laatu on vähintään siis sen hintansa mittainen ja mieluusti yli.
 
Nämä ovat vain mun ajatuksiani ja mielipiteitä asiasta.
 
Sorry jos menin aiheesta hieman sivuraiteille. Todettakoon, että omistan ihan helvetin hyvä laatuisen Gibson LP Std 2012 eikä tämä ole mutua vaan faktaa :D

Sehän näissä väännöissä usein unohtuu että Gibson on aina ollut korkealuokkainen kitara. Huonoimmillaankin keskivertoa parempi ja parhaimillaan parasta.

BigPapa: No kerro lisää esim. bodyn ja otelaudan materiaaleista. Mikithän on mitä parhaat Tim Shaw Paffit. Mikit, mikkien kehykset, raudat, potikat, konkat, stop tailpiece - ovat juuri niin hyviä kuin pitääkin - huippulaadukkaassa soittimessa. Lapakulmaa en tsiigaile soittaessani enkä myöskään kaulan kulmaa bodyyn nähden. Kaula on pysynyt kiinni tuollakin kiinnityksellä moitteettomasti. Ja kannen muoto/kaarevuus, bodyn koko eivät aiheuta minkäänlaisia vastareaktioita. En kuvitellut -59:ä ostavani, kun ostin tuon Les Paulin.
 
Otelaudan materiaali on alkuperäisessä Brasilian ruusupuu, Heritagessa Intian ruusupuu ja Heritage Elitessä eebenpuu. Alkuperäisessä body on 1-palan Hondurasin mahonkia, Heritageissa mahonkia, muttei Hondurasilaista. Noi on joillekin tärkeitä juttuja.

BigPapa: No kerro lisää esim. bodyn ja otelaudan materiaaleista. Mikithän on mitä parhaat Tim Shaw Paffit. Mikit, mikkien kehykset, raudat, potikat, konkat, stop tailpiece - ovat juuri niin hyviä kuin pitääkin - huippulaadukkaassa soittimessa. Lapakulmaa en tsiigaile soittaessani enkä myöskään kaulan kulmaa bodyyn nähden. Kaula on pysynyt kiinni tuollakin kiinnityksellä moitteettomasti. Ja kannen muoto/kaarevuus, bodyn koko eivät aiheuta minkäänlaisia vastareaktioita. En kuvitellut -59:ä ostavani, kun ostin tuon Les Paulin.
 
Heritage on siis kuin 59, mutta ei ole, mutta se ei haittaa koska ne ei ole sulle merkityksellisiä juttuja? On hienoa, että sulla on hyviä kokemuksia Gibsoneista, mutta joku logiikka olisi hyvä säilyttää ihan vain oman uskottavuuden takia.

Mutta mitä sitten jos tuotteessa on brändilisää ja silti siitä haluaa maksaa? Minusta ainakin on helvetin makeeta, kun olohuoneessa on rivissä kaksi Gibsonia. Mahtava fiilis kun niillä soittelee. Helvetti Gary Moorella ja Jimmy Pagellakin oli Gibson. Ei niillä ollu Tokaita.
 
Jotku haluaa maksaa brändistäkin. Joku ajelee Harley Davidsonilla tai joku Mercedes Benzillä. Ei niille mennä sanomaan, että aja Hondalla tai Daihatsulla. Tai jos janonsa haluaa sammuttaa Pepsillä, koska Beckham tekee niin mainoksessa, niin mitä sitte. Onhan se coolimpaa Pepsiä juoda kuin pirkkakolaa.

Tsugu Way: Mutta mitä sitten jos tuotteessa on brändilisää ja silti siitä haluaa maksaa? Minusta ainakin on helvetin makeeta, kun olohuoneessa on rivissä kaksi Gibsonia. Mahtava fiilis kun niillä soittelee. Helvetti Gary Moorella ja Jimmy Pagellakin oli Gibson. Ei niillä ollu Tokaita.
 
Jotku haluaa maksaa brändistäkin. Joku ajelee Harley Davidsonilla tai joku Mercedes Benzillä. Ei niille mennä sanomaan, että aja Hondalla tai Daihatsulla. Tai jos janonsa haluaa sammuttaa Pepsillä, koska Beckham tekee niin mainoksessa, niin mitä sitte. Onhan se coolimpaa Pepsiä juoda kuin pirkkakolaa.
 
Ei harrastusvälineiden mojokkuudessa ole mitään vikaa. Toisille mojo syntyy merkistä lavassa, toiselle se syntyy muista tekijöistä. Kitaroita kun ei oikein voi järjellä selittää, niin tunnepuolen asiat ovat todella tärkeitä, eikä psykoakustiikkaa kannata väheksyä.
 
Kuitenkin laput silmillä sen oman fanituksen kohteen liputtaminen ja muiden haukkuminen on aika-ajoin kovin huvittavaa. Esim. Heritage LP voi olla vaikka kuinka kova kitara, mutta sitä ei kannata liputtaa 59-lespan jälkikasvuna. Pointti on se, että väittelyssä faktat kannattaa tarkistaa ihan vain oman uskottavuuden takia. Ja ihan oikeasti kannattaa avartaa omaa perspektiiviä kitaroiden suhteen. Jos ei muuta, niin kokeilemalla. Kuka tietää vaikka se oma mojon määritelmä lähtisi kasvamaan pelkästään siitä logosta lavassa.

hollstro: Otelaudan materiaali on alkuperäisessä Brasilian ruusupuu, Heritagessa Intian ruusupuu . Heritageissa mahonkia, muttei Hondurasilaista.
 
Mistähän tälläinen tieto on peräisin.

Mr. Speed: Heritage on siis kuin 59, mutta ei ole, mutta se ei haittaa koska ne ei ole sulle merkityksellisiä juttuja? On hienoa, että sulla on hyviä kokemuksia Gibsoneista, mutta joku logiikka olisi hyvä säilyttää ihan vain oman uskottavuuden takia.
 
Pitää nyt toistaa: En kuvitellut -59:ä ostavani, kun ostin tuon Les Paulin.
Ostin soittimen.

BigPapa: Pitää nyt toistaa: En kuvitellut -59:ä ostavani, kun ostin tuon Les Paulin.
Ostin soittimen.
 
Niinhän se kuuluisi mennäkin. Mutta miksi mainostit sen olevan '59 LP pienin muokkauksin?

Mr. Speed: Niinhän se kuuluisi mennäkin. Mutta miksi mainostit sen olevan '59 LP pienin muokkauksin?
 
Koita lukea oikein ajatuksella: joiden pienistä eroavaisuuksista - verrattuna orkkis 1959 Les Pauleihin.
 
Missähän kohdassa mainostan sen olevan -59. Totean siinä olevan eroja verratuna alkuperäiseen.

BigPapa: Koita lukea oikein ajatuksella: joiden pienistä eroavaisuuksista - verrattuna orkkis 1959 Les Pauleihin.
 
Missähän kohdassa mainostan sen olevan -59. Totean siinä olevan eroja verratuna alkuperäiseen.
 
Hehe.. Pieniä eroavaisuuksia, kuten puut, rakenne, raudat. Oliko tuossa jotain yhteistä "Les Paul"-nimityksen kanssa ;)

Keppiä ostaessahan ollaan ostamassa useinkin juuri kyseistä yksilöä,ellei sitten ole tilannetta jossa ollaan ostamassa uutta ja on useita "samanlaisia"joista voi valita mieleisensä,joka onkin varmaan se optimaalisin tilanne.Kyllähän brändeillä se hyväkin puolensa on,varsinkin jos on kokemattomana liikkeellä,ei tule niin paljon haarukoitavaa.Voisko olla hyvä mittari,jotta jos on vaikka budjetti esmes 2300€,eli kutakuinkin uuden LP stankun hinta ja lähdetään vertailemaan eri merkkien kesken,mikä olisi paras LP-mallinen kepukka itselle,antamatta brändien painaa vaakakupissa?Kyllähän Gibsonilta pääasiassa hyvää tavaraa tulee,kannattaa silti vetailla eri merkkien kesken,jos vaan tietty malli on kiikarissa,eikä pelkkä merkki,muistaen,että yksilöä ollaan ostamassa,likimain neljää kiloa työstettyä puuta,joka tuppaa olemaan kovinkin erilaista ja eri kappaleiden muodostama symbioosi,jossa työstäjänsä taito näkyy hyvässä,tai pahassa.
Omistan myös Gibsonin,tai oikeastaan kaksi ja kaikki on siltä osin hyvin.

Mr. Speed: Hehe.. Pieniä eroavaisuuksia, kuten puut, rakenne, raudat. Oliko tuossa jotain yhteistä "Les Paul"-nimityksen kanssa ;)
 
Se nyt kuitenkin kulkee nimellä Gibson Les Paul Heritage Series Standard 80.
Mikäs minä olen väittämään vastaan. Ja on sellaisilla kummemmatkin jätkät soitelleet kuin minä. Mielummin sellainen, kuin joku suunnikas tai nuoli.

BigPapa: Se nyt kuitenkin kulkee nimellä Gibson Les Paul Heritage Series Standard 80.
Mikäs minä olen väittämään vastaan. Ja on sellaisilla kummemmatkin jätkät soitelleet kuin minä. Mielummin sellainen, kuin joku suunnikas tai nuoli.
 
Elikkä sulla ei ole minkään sorttista tietoa siitä, millainen "oikea" les paul on, ja toistelet lähinnä niitä sanoja, jotka Gibsonin markkinamiehet on sulle sanonu ;) Varmasti on tosiaan kuvan luokan kitara, ei sillä. Kannattaa kuitenkin tietää mistä puhuu.
 
En kyllä tiedä mistä tuo suunnikas tai nuoli tuli. Itse olen leikkinyt lähinnä Les Pauleilla viimeiset vuodet. Mut ei hätää. En mäkään leiki enää sun kanssa.

Mr. Speed: Elikkä sulla ei ole minkään sorttista tietoa siitä, millainen "oikea" les paul on, ja toistelet lähinnä niitä sanoja, jotka Gibsonin markkinamiehet on sulle sanonu ;) Varmasti on tosiaan kuvan luokan kitara, ei sillä. Kannattaa kuitenkin tietää mistä puhuu.
 
No hyvä juttu, että täällä nähtävästi jotkut tietävät mikä on oikea Les Paul.
Täytyy vaan tyytyä tähän tietämättömän osaan ja kuunnella teitä paljon viisaampia ja suuren tietomäärän omaavia - varsinkin Les Pauleista tietäviä tahoja.
Oliskohan tollasta paskaa keppiä tullut hankittuakaan, jos olis siihen aikaan ollut netti käytössä, kun tuon ostin.

Mr. Speed: Hehe.. Pieniä eroavaisuuksia, kuten puut, rakenne, raudat. Oliko tuossa jotain yhteistä "Les Paul"-nimityksen kanssa ;)
 
Kylhän tota Heritagea paikoin mainostetaan lauseella: Gibsons first attempts for a '59 Reissue featuring the legendary "Tim Shaw - Pickups". Tiedä sit kenen keksimä lausahdus tuo on.

BigPapa: Se nyt kuitenkin kulkee nimellä Gibson Les Paul Heritage Series Standard 80.
Mikäs minä olen väittämään vastaan. Ja on sellaisilla kummemmatkin jätkät soitelleet kuin minä. Mielummin sellainen, kuin joku suunnikas tai nuoli.
 
Bo Diddley hears you and disapproves: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/BoDiddley1997.jpg