Kitarat: kitarakamat ›

Durty: Ollaanpa sitä nyt herkkiä...
 
G-piste on herkkä.....

Laulava Kylätohtori: G-piste on herkkä.....
 
Hävettää ihan, kun järjellisetkin ketjut jossain vaiheessa menevät tällasiksi.
Voi teittiä Tokai-miähiä..
 
Edith P: Eiks sitä vois vaikka myydä muutaman huonomman kitaran ja ostaa tilalle yhden hyvän? Parempi hinta-laatusuhdekin vois olla, eikä veis ihan niin paljon tilaa..
Kun tuo yhen merkin perään parkuminen on noinkin jatkuvaa.

fox: Hävettää ihan, kun järjellisetkin ketjut jossain vaiheessa menevät tällasiksi.
Voi teittiä Tokai-miähiä..
 
Edith P: Eiks sitä vois vaikka myydä muutaman huonomman kitaran ja ostaa tilalle yhden hyvän? Parempi hinta-laatusuhdekin vois olla, eikä veis ihan niin paljon tilaa..
Kun tuo yhen merkin perään parkuminen on noinkin jatkuvaa.
 
En nyt halua haastaa riitaa, mutta mulle Tokai on kitaramerkki siinä kuin Gibsonkin. En koe mitään kuumia aaltoja kummastakaan merkistä. Ja jos luet viestejäni, niin huomaat, etten ole koskaan rölöttänyt Gibsonista yhtään mitään, päinvastoin. Gibsonin Essi kelpaisi mulle enemmän kuin hyvin...
 
edit. Jos tosissaan väittää, että Tokait ovat helvetisti huonompia kuin ns. aidot, niin se on vain rölötystä, koska Tokait ovat oikeasti hyviä kitaroita. Kyllä kitara pitäisi arvioida kitarana, eikä sen mukaan, mitä lavassa lukee. Ennemmin tulee mieleen, että rölötetään Tokaista, vaikka ei olla niitä edes koskaan kokeiltu.
 
Ja ymmärrän, että Gibson-ketju halutaan pitää Gibson-ketjuna ja itseänikin vituttaa Gibsonittomien tuska Gibsonin laadusta, mutta ei kai Tokai nyt mikään tabu voi olla. Ja kai täällä huumoria saa olla. Minusta Garyn ja Kekkuliheikin kommentit olivat kaikkea muuta kuin asiatonta rölötystä. Täysin vilpittömiä huomioita omista kokemuksista Gibsoneista ja Tokaista. Minusta ainakin on mielenkiintoista lukea toisten kommentteja omista kokemuksista Gibsonin ja Tokain kanssa. Ja huom, paino sanalla omista kokemuksista, ei mistään hevosmiesten tietotoimiston tarinoista. Ja siinä vaiheessa, kun huumori kielletään mnetissä, niin minun profiilini voi vapaasti poistaa. Tuo oma huumoripläjäykseni oli ihan hyväntahtoinen 'sutkautus' eikä millään tavalla tarkoitettu piikiksi Gibsonin tai kenenkään muun lihaan. Mutta pahoittelut siitä, jos koit sen vittuiluna sinulle, se ei ollut tarkoitus.
 
Paljon on Gibson-ketjuissa asiatonta rölötystä, mutta väitän, että osa johtuu myös siitä, että vedetään herne turhan helposti nenuseen. Vähän niin kuin nyt (ainakin minusta) tapahtui. Ymmärrän, että se varmaankin johtui myös osaksi turhautumisesta loputtomaan Gibsonittomien tuskaan ja huoleen G:n laadusta ja sekä niistä suoranaisista idioottirölötyksistä, mitä G-ketjuihin helposti tulee. Jotkut merkit nyt vain herättävät vähän enemmän tunteita ja Gibson on yksi niistä. Ja minusta se on vain hyvä asia.
 
Ei muistella pahalla. :)

Laulava Kylätohtori: Paljon on Gibson-ketjuissa asiatonta rölötystä, mutta väitän, että osa johtuu myös siitä, että vedetään herne turhan helposti nenuseen.
 
Kipsoniiteissa on kyllä kieltämättä havaittavissa pientä ryppyotsaisuus/huumorintajun puute -cocktailia aina silloin tällöin. Ei se brändin arvostaminenkaan tarkoita sitä, että pitää laput silmillä täysin ilman kriittistä ajattelua juosta junan alle. Toki on ihan totta, että tämän ketjun otsikko on "Omistan Gibsonin ja kaikki on hyvin" ja on tarkoitettu ikään kuin turvapaikaksi siltä loputtomalta mussutukselta Gibsonin yliarvostettuudesta.
 
Terveisin Gibson-arvostaja ja arvostelija.

Laulava Kylätohtori: Stratomiehenä olen ennemmin vertaillut Tokaita Fenderiin ja todennut, että ostamalla Fenderin ei saa juuri muuta kuin mojokkaamman logon lapaan.
 
Kyllä myös tällaiset lauseet ajaa ketjun helposti rölön puolelle.
 
Kai pohjimmiltaan kyse on siitä, että joku kun haluaa Gibsonin niin se haluaa Gibsonin, ei esim Tokaita, Fanoa yms.

Laulava Kylätohtori:
Stratomiehenä olen ennemmin vertaillut Tokaita Fenderiin ja todennut, että ostamalla Fenderin ei saa juuri muuta kuin mojokkaamman logon lapaan.
 
Toki tää on Gibson ketju, mutta riippuu aika paljon siitä, mistä Fenderin mallista nyt puhut.

0101978: Kyllä myös tällaiset lauseet ajaa ketjun helposti rölön puolelle.
 
Kai pohjimmiltaan kyse on siitä, että joku kun haluaa Gibsonin niin se haluaa Gibsonin, ei esim Tokaita, Fanoa yms.
 
Ei tässä siitä ollut kyse. Kyse oli siitä, että miksi hermostua turhasta ja ollaanko silloinkaan ihan oikealla tiellä, jos ketjuissa alkaa olemaan tabuja, joista ei saa kirjoittaa.
 
Itse väitän edelleen, että Garyn ja Kekkulin kirjoitukset olivat niin asiallisia, että niistä hermostuminen oli turhaa. Halusipa itselleen, minkä merkkisen kitaran tahansa.

2randpo: Toki tää on Gibson ketju, mutta riippuu aika paljon siitä, mistä Fenderin mallista nyt puhut.
 
Saman hintaluokan pelejä. Toki CS Fenderit ym. ovat parempia. Pointti oli siinä, että arvioidaan sitä kitaraa kitarana, eikä sen perusteella, mitä lavassa lukee.

No niin, otanpa velvollisuudekseni palauttaa keskustelun lähemmäs aihetta eli Gibsonien alati kiinnostavaa sielunelämää ;-)
 
Onko herroilla tietäjillä tietoa/aavistusta, josko Gibson käyttäisi otelaudoissaan näitä ruusupuun/ebonyn tummentimia puun sävyerojen tasaamiseksi? Ja jopa kalliimmissa kitaroissaan? Siis esim. tällaisia värjäystuotteita:
 
http://www.stewmac.com/shop/Finishi … stains/Black_Fingerboard_Stain.html
 
Jaa miksikö kysyn? Olen liian kauan ihmetellyt, miksi muutama vuosi sitten Pajalta uutena ostamani 57 GT VOSsin soittamisen jälkeen sormenpäät on aina tumman likaisen oloiset. Siis jos vertaan muihin ruusupuulautaisiini = Musarin Morse ja Luke II. Kielet on kaikissa samat Elixirit ja otelaudat puhdistan säännöllisesti kielten vaihdon yhteydessä sitruunaöljyllä.
 
Vai onko tuo Gibson niin houkutteleva, että meidän kotitontut vääntää sillä tietämättäni rokkia ja rollia öisin tai poissaollessani?

fox: Hävettää ihan, kun järjellisetkin ketjut jossain vaiheessa menevät tällasiksi.
Voi teittiä Tokai-miähiä..
 
Edith P: Eiks sitä vois vaikka myydä muutaman huonomman kitaran ja ostaa tilalle yhden hyvän? Parempi hinta-laatusuhdekin vois olla, eikä veis ihan niin paljon tilaa..
Kun tuo yhen merkin perään parkuminen on noinkin jatkuvaa.
 
Mulla on nyt 7 Gibsonin kitaraa (1973 LP DeLuxe Gold Top, 1973 ES 335, 1976 Howard Roberts Custom, 1988 Standard 59 re-issue, 1989 Standard (valkoinen kullatuilla osilla), 2000 LP Elegant Custom Shop ja n. 2011 ES 330 Custom Shop) ja niiden osalta kaikki hyvin. Yksi Tokai ja se on noista parhaiten tehty (LS-200 1985) ja myös soittimena paras.
 
Sikäli ymmärrän kaikki viittaukset Japanin kitaranrakennuksen kultakauden parhaisiin soittimiin että niistä on vaikea paremmaksi pistää. Gibsonin osalta murheen laakso sattui juuri tuonne 70...80-lukujen vaihteeseen jolloin Japsit veteli ohi oikealta ja vasemmalta laadun suhteen kun puhutaan high-end kitaroista. Tusinakama oli tusinakamaa sielläkin.
 
Tuo ajatus muutaman keskinkertaisen kitaran myynnista ja paremman ostosta tilalle pitäis munkin toteuttaa.

Toinen Gibsoneista vaihtyi eilen Aurora merkkiseen suomalaiseen käsityötaidonnäytteeseen. Pitää varmaan myydä tuo toinenkin jos sitten alkaisi aurinko paistamaan taas tähänkin risukasaan. Siis jos tuollaista muutaman vuoden takaista Melody Makeria edes kehtaa Gibsoniksi laskea.

PIM: Siis jos tuollaista muutaman vuoden takaista Melody Makeria edes kehtaa Gibsoniksi laskea.
 
Miksik ei kehtaisi? Mainioita pelejähän ne ovat :)

hollstro: Sikäli ymmärrän kaikki viittaukset Japanin kitaranrakennuksen kultakauden parhaisiin soittimiin että niistä on vaikea paremmaksi pistää. Gibsonin osalta murheen laakso sattui juuri tuonne 70...80-lukujen vaihteeseen jolloin Japsit veteli ohi oikealta ja vasemmalta laadun suhteen kun puhutaan high-end kitaroista. Tusinakama oli tusinakamaa sielläkin.
 
No jos puhutaan high-end kitaroista, niin -70-80-lukujen taitteessa eli v. 80 pläjähti markkinoille Gibsonilta Gibson Les Paul Heritage Series Std 80 Elite ja Gibson Les Paul Heritage Series Std 80, joiden pienistä eroavaisuuksista - verrattuna orkkis 1959 Les Pauleihin - huolimatta Tokai eivätkä muutkaan Japanin merkit niistä vedelleet ohi vasemmalta ja oikealta. Kyllä kai jos Les Paulia lisää pitäis hankkia, niin kääntyisin ennen kaikkea Gibsonin suuntaan edelleenkin. Kopio on kopio anyways, mun mielestä. Näin vaikka olen pari Tokaitakin ja erinäisiä Ibanezeja vuosien varrella omistanut.

Laulava Kylätohtori: Saman hintaluokan pelejä. Toki CS Fenderit ym. ovat parempia. Pointti oli siinä, että arvioidaan sitä kitaraa kitarana, eikä sen perusteella, mitä lavassa lukee.
 
Niin, eipä tietenkään saa (uutena ostettaessa) samaan hintaan aitoa ja kopiota. Siis laadultaan vastaavina.

2randpo: Niin, eipä tietenkään saa (uutena ostettaessa) samaan hintaan aitoa ja kopiota. Siis laadultaan vastaavina.
 
Kyllähän siinä aidossa aina maksetaan nimestä, ei pelkästään itse kitarasta. Jos on kaksi yhtä laadukasta kitaraa (tämä toki vain teoriassa mahdollista), niin aito on kalliimpi, koska siinä maksetaan ekstraa brändistä.
 
Lähinnä ajattelin Fenderin USA Std vs, japanilainen Tokain strato. Omien kokemusten mukaan Tokai ei jurui häviä viimeistelyssä, soundissa, eikä laadussa muutenkaan. Hintaero noilla on kuitenkin huomattava. Ja edelleen myynnissä Fenderissä menettää enemmän rahaa kuin Tokaissa. Kyllä siinä minusta maksetaan jonkin verran siitä, että lavassa lukee Fender, eikä pelkästään siitä, että se Fender olisi laadukkaampi. Mutta ei siinä mitään väärää ole, itselläkin on ajatuksissa, jos joskus Fenderin ostaisi. Tai isona aidon Gibsonin Essin.
 
En halua haukkua mitään merkkiä, mutta minusta oletus, että kitara A:n on pakko olla parempi kuin kitara B, koska lavassa on jokin logo, on väärä.
 
Tähän saa taas loppua tämä OT minun puoleltani. Kiitän ja poistun Tokai-ketjuun... :)

Laulava Kylätohtori: Kyllähän siinä aidossa aina maksetaan nimestä, ei pelkästään itse kitarasta. Jos on kaksi yhtä laadukasta kitaraa (tämä toki vain teoriassa mahdollista), niin aito on kalliimpi, koska siinä maksetaan ekstraa brändistä.
 
Lähinnä ajattelin Fenderin USA Std vs, japanilainen Tokain strato. Omien kokemusten mukaan Tokai ei jurui häviä viimeistelyssä, soundissa, eikä laadussa muutenkaan. Hintaero noilla on kuitenkin huomattava. Ja edelleen myynnissä Fenderissä menettää enemmän rahaa kuin Tokaissa. Kyllä siinä minusta maksetaan jonkin verran siitä, että lavassa lukee Fender, eikä pelkästään siitä, että se Fender olisi laadukkaampi. Mutta ei siinä mitään väärää ole, itselläkin on ajatuksissa, jos joskus Fenderin ostaisi. Tai isona aidon Gibsonin Essin.
 
En halua haukkua mitään merkkiä, mutta minusta oletus, että kitara A:n on pakko olla parempi kuin kitara B, koska lavassa on jokin logo, on väärä.
 
Tähän saa taas loppua tämä OT minun puoleltani. Kiitän ja poistun Tokai-ketjuun... :)
 
Noinhan toi menee. Samoin yhdyn BigPapan mietteisiin, sekä Eliten että Heritage Standardin omistaneena.

Laulava Kylätohtori: Kyllähän siinä aidossa aina maksetaan nimestä, ei pelkästään itse kitarasta. Jos on kaksi yhtä laadukasta kitaraa (tämä toki vain teoriassa mahdollista), niin aito on kalliimpi, koska siinä maksetaan ekstraa brändistä.
 
Ja tuotekehittelystä, puhumattakaan vaikka juurikin noista Les Paul-malleista, joista menee tietty prosentti tehdashinnasta Les-sedän perikunnalle. "Kopiomaakareille" tulee säästöä tuostakin.
 
En halua haukkua mitään merkkiä, mutta minusta oletus, että kitara A:n on pakko olla parempi kuin kitara B, koska lavassa on jokin logo, on väärä.
 
Onhan se. Ei se ole ainoastaan siitä logosta kiinni, ei. Mutta toisaalta, kovin hanakasti sitten noissa keskusteluissa esitetään argumentti:
"Tämä kitara on parempi kuin/pesee 10-0/on maagisista puista kasattu keijupölyn kera" ja yleensä verrataan juurikin vaikka Gibsoniin. Eli argumenttisi hiukka "ontuu", ei se G- tai F- logokaan automaattisesti kitarasta huonompaa tee, eihän?
 
Tuohon hollstron kirjoitukseen
Sikäli ymmärrän kaikki viittaukset Japanin kitaranrakennuksen kultakauden parhaisiin soittimiin että niistä on vaikea paremmaksi pistää. Gibsonin osalta murheen laakso sattui juuri tuonne 70...80-lukujen vaihteeseen jolloin Japsit veteli ohi oikealta ja vasemmalta laadun suhteen kun puhutaan high-end kitaroista. Tusinakama oli tusinakamaa sielläkin.
 
sen verran tarkennusta, että kyllä se "murheen laakso" Gibsonilla osuu aikavälille 1966-1970 paremminkin, niin kuin olen muutaman kerran näilläkin palstoilla kirjotellut. Syitä tuohon sen paremmin "perkaamatta". Pienempiä monttuja toki on muulloinkin ollut. Toisaalta, kyllä muillakin valmistajilla on ollut niitä synkeitä aikoja ja aikakausia. Tuntuu tosin, että niistä ei puhuta/saa puhua, sillä noin globaalistikin muiden kuin parin brändin tuotteiden dissaaminen ei kovin suotavaa ole. Niistä parista sitten voi kirjoittaa melkein mitä hyvänsä, ja kaikkihan on totta..
Japanin soitinrakennusteollisuuden kulta-aikana on pidetty taasen ajanjaksoa 1978 - 1985, ja asiaan jonkin verran perehtyneenä erään brändin erään mallin osalta voin täysin samaa mieltä olla. Ja on tässä vaiheessa tähdennettävä, että arvostan japanilaista soitinrakennustaitoa/ammattimiehiä suuresti. Itse asiassa niinkin paljon, että taitaa himassa olla useampi japsi kuin Gibson (tai, kuten tapana on kirjoittaa, Gibboni, Kipsoniitti, Kipsan tms., eihän moista nyt VOI oikeinkaan kirjoittaa)
 
"Gibson LP Standard - The Industry Standard since 50's"
tuo mainos-slogan sopinee tähän lopuksi. Ja pakko sanoa, tottahan tuo lienee, koskapa siihen noita kaikkia verrataan, kopiopuolella siis...

fox: (tai, kuten tapana on kirjoittaa, Gibboni, Kipsoniitti, Kipsan tms., eihän moista nyt VOI oikeinkaan kirjoittaa)
 
Ei voi ei. Ihan silkasta vittuilunhalusta sanotaan Fendereitäkin joskus ohimennen Fenkuiksi. Kamoon.. Alkaa olemaan jo aika paranoidia ja kaukaa haettua.
 
Itse aiheesta sen verran, että tulipa taas todettua SG Standardin olevan edelleen meikäläisen juttu. Stratoa ja TOKAITA, HUI KAMALA on tullut soiteltua tässä kovasti, mutta SG:n äärelle palaaminen on aina yhtä ihanaa.

fox: sen verran tarkennusta, että kyllä se "murheen laakso" Gibsonilla osuu aikavälille 1966-1970 paremminkin
 
Johon tuollekin aikavälille osuu - laadullisesti ja muutenkin - erittäin hyviä, ellei peräti loistavia Gibson kitaroita.

BigPapa: Johon tuollekin aikavälille osuu hyviä, ellei peräti loistavia Gibson kitaroita.
 
Juu, enemmältihän nuo ongelmat siellä halpisosastolla olivat, sikäli kun oli. Tuntuu nyt vähän siltä, että tää keskustelu on jo pitemmän aikaa ollut, ei suinkaan Gibsoneista, vaan joku ihme "pöllyytettään kettua!" -teema?
Suosittelisin, että jos haluaa ko. aihetta edelleen käydä, on olemassa pikaviestit.