Kitarat: kitarakamat ›

Musta on ihan turha jankata käyvästä hinnasta modauksien suhteen niinkuin kyseessä olisi vain kitaran itsensä ominaisuus. Jokaisessa tapauksessahan kyse on ostajan mieltymyksistä, eikä niissä ole mitään oikeaa mielipidettä. Yks tykkää mustikasta, toinen mansikasta ja kolmas nai pihlajan. Eikun mitenseoli?
 
Itse tykkään tehdä oman mielikytkentäni jos kontrollit sen sallivat (esim. Stratojen lattakytkin ei salli). Mikkejä tai kytkentöjä en lähtisi modaamieni kitaroiden kohdalla myydessä vaihtamaan alkuperäisiksi. Tämä siksi että se on liian iso työ suhteessa kitaran hintaan. Myisin myös kitaran mieluummin jollekin joka osaa arvostaa näkemääni vaivaa ja uuden kytkennän tuomaa yksilöllisyyttä. Jonkun tallan messinkiblokin tai potikannupin voin ottaa parempaan talteen ja laittaa alkuperäiset takaisin ja uudet kielet tietysti.
Enpä ole kyllä paljoa myynyt kitaroita enkä modaamiani ainoatakaan. Ostellut vain, kuten juuri Jacksonin KE3:sen. Tarkka malli ja ikä on vielä hieman epävarmaa, mutta väri on Crimson Swirl. Makea on.

Matias.: Siinä on se ongelma että tuo kitara on mahdollisen ostajakandidaatin mielestä palacasterin serkku "pala335* ja sen Yamahan alkuperäisyys on otettu pois. Näin se menee minunkin mielestäni kun katselin tuota myynti-ilmoitusta. Ostaja ei myöskään voi tietää kuinka taitavasti muutokset on tehty. Kuinka ammattitaitoinen kolvin käyttäjä on ollut ja onko modaaja osannut käyttää juuri oikean mallista ruuvarin kärkeä ettei ruuveista tuli ikävän nylpätyn näköisiä. Myöskin mikkikehysten ruuvinreiät rungossa mietityttää. Niitä voi nyt olla useita rinta rinnan jos ei ole osattu etsiä juuri oikean kokoisia kehyksiä asennusreikien suhteen. Yamaha ei ole tässä tapauksessa se helpoin kohde. Jos modauksen olisi suorittanut joku tunnettu kitaraseppä, voisi olettaa ettei näitä ajatuksia tulisi niin mieleen. Itsekin olen joutunut useamman varsikanteleen jättämään ostamatta kun niihin on tehty muutoksia jättämällä ikäviä jälkiä ja laittamalla sopimattomia osia. Kyllä, mielipiteeni on tietysti vain omani eikä heijasta välttämättä yleistä mielipidettä, mutta nuo tämän kitaran muutostyöt kyllä laskee soittimen arvoa. Muuten olisin jo ottanut myyjään yhteyttä kun yksi toinen SA2200 ehti menemään kun olin hidas.
 
Jokaisella tietysti on omat preferenssinsä soitinta ostaessa, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten nuo edellämainitut asiat vaikuttaa mitenkään mihinkään? Jos siellä on paskat juotokset, niin kolvaa ite paremmin - 10 minuutin homma. Jos ruuvit on nylpätty, niin laittaa uudet tilalle. Kehysten alle piiloon jäävät ruuvinreiät nyt on ihan yks lysti käyttöesineessä.
 
Hinnanmuodostuksessa ja myynti-ilmoituksissa itseäni usein ihmetyttää jonkun "tunnetun kitarasepän" namedroppaus. Hintaa tulee heti kymmeniä euroja lisää, jos joku tunnettu hahmo on tehnyt soittimelle jotain. Eikö se nyt ole ihan sama kuka sen huollon tekee, jos lopputulos on siisti ja toimiva?

rainmaker: Jokaisella tietysti on omat preferenssinsä soitinta ostaessa, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten nuo edellämainitut asiat vaikuttaa mitenkään mihinkään? Jos siellä on paskat juotokset, niin kolvaa ite paremmin - 10 minuutin homma. Jos ruuvit on nylpätty, niin laittaa uudet tilalle. Kehysten alle piiloon jäävät ruuvinreiät nyt on ihan yks lysti käyttöesineessä.
 
Hinnanmuodostuksessa ja myynti-ilmoituksissa itseäni usein ihmetyttää jonkun "tunnetun kitarasepän" namedroppaus. Hintaa tulee heti kymmeniä euroja lisää, jos joku tunnettu hahmo on tehnyt soittimelle jotain. Eikö se nyt ole ihan sama kuka sen huollon tekee, jos lopputulos on siisti ja toimiva?
 
tommosissa onttokoppasissa uudelleenjuottaminen ei ole kyllä 10 minuutin homma ellet ihan aikuisten oikeasti tiedä mitä pitää tehdä. Niissä kun ei ole kontrolleille minkäännäköistä luukkua vaan kaikki tehdään joko mikkipoteron tai f -aukon kautta. Gynekologin taidot ovat hyvinkin valttia siinä hommassa :)
Mitä tulee tuohon nimen tuomaan arvoon, niin paljon mieluummmin ostan Kärnän Tapsan tekemän kaulaliitoksen, mitä Penan takahikiältä. Tuossa tietää että ekassa tapauksessa työnlaatu ja liimat on jotain mistä tietää varmuudella saavansa laatua, jälkimmäinenkin voi olla täysin yhtä hyvä, mutta sen kanssa on aina vähän niin ja näin.

Kyllähän tunnettu seppä antaa varmuutta, mutta itse olen teettänyt yhden ainoan kerran ammattilaisella nauhojen vaihdon, maalauksen ja mikkipoteron modauksen. Kyseessä täälläkin hyvin kehuttu seppä. Mikkipoteroa piti itse korjata kun esim. yksi potikka ei mahtunut sisään (oli reikä liian lähellä poteron seinää ja potikka vastasi poteron reunaan) ja muutenkin poteroa ei oltu jyrsitty myös esteettisesti siistiksi sisältä, kannen maalauksesta pilkisti reunasta yhdestä kohtaa alta vanha väri alta ja lisäksi n. 450e maksaneet rosterinauhat piti lopulta itse kiillottaa kun rahisivat sen verran paljon. Olen soittanut samalta pajalta neljää muutakin kitaraa ja kaikissa ne "liukkaat" nauhat mistä tälläkin foorumilla on monesti tullut luettua ei olleet oikeasti liukkaat. Yhden k o. pajan telen omistin itsekin. Kun möin sen pois niin _törkeästi_ jätin kertomatta, että ne oikeasti liukkaat nauhat oli itseni hiomat (1000 paperista ylöspäin) ja kiillottamat.
 
Kyllä, 335 tyyliseen kitaraan on hanurista alkaa vaihtamaan elektroniikat, mutta rivien välistä voi yrittää päätellä onkohan ne tehty huolella vai ei. Huolella valitut potikkayksilöt on tosin Alphaa, ettei tarvinnut porata reikiä isommaksi. Onpahan palanen originaaliuttakin, koska originaalitkin oli Alphaa (mutta arvot oli ihan mitä sattuu). Ja johdot on eri tasoa kuin Yamahan käyttämät, mitkä sopisi enemmänkin johonkin efektipedaalien sisälle, olivat niin ohutta materiaalia.

parek: Yhden k o. pajan telen omistin itsekin. Kun möin sen pois niin _törkeästi_ jätin kertomatta, että ne oikeasti liukkaat nauhat oli itseni hiomat (1000 paperista ylöspäin) ja kiillottamat.
 
Heh, tämä tele taisi tulla minulle. Voin vahvistaa, että työn jäljessä ei ollut kyllä valittamista :)
 
(Ja saakutti, kyllä tuo Yamahakin vähän houkuttelee ...)

kosmonausea: Heh, tämä tele taisi tulla minulle. Voin vahvistaa, että työn jäljessä ei ollut kyllä valittamista :)
 
(Ja saakutti, kyllä tuo Yamahakin vähän houkuttelee ...)
 
Sori kun jätin kertomatta :D

jpousi: Maksoin aikoinani omasta "Traditionalista" jotain 300 euroa. Vaikka se on "USA"-malli, kaikki osat on tehty joko Meksikossa (kaula ja runko) tai Kaukoidässä. Esimerkiksi mikkivalitsin oli sellainen neliskanttinen malli kuin halvimmissa Affinity-Squiereissa.
 
(Tästä on kinasteltu monesti, että mikä riittää siihen, että kitaraa voi sanoa USA-malliksi. Riittääkö se, että muualta tuodut osat kasataan Jenkeissä?)
 
Esimerkiksi kaulassa luki päivämäärä Abr = Abril =huhtikuu espanjaksi (Ei siis Apr = April). Tallan blokki oli ohut, vaihdoin blokin normipaksuiseksi. Mikit olivat halvat keraamiset, jossa napapalojen molemmin puolin oli ohuet magneetit. Lavan muoto ei myöskään ihan vastannut muiden Stratojen lapaa. Anyways, säätöjen jälkeen oli ihan OK kitara, annoin sen pojalleni.
Myös nauhat kului suorastaan silmissä, Runko oli Poppelia joka kuulosti ihan väärältä. Nuo vedettiin markkinoilta nopeasti, kun Jenkit tajusi ettei kaikki kusetus mene läpi. Jos muistan oikein niin niitä myytiin 2500-markalla loppuaikoina. Virittimet oli samat kuin American Standardissa.

Blackstar HT Club 50 -nuppi ja 2x12" -kaappi 300,-
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1692359

En tiedä tarvitseeko tämän body uudet maalit/lakat/viimeistelyn, mutta kaiken muun ollessa kunnossa niin varsin edullisesti lähtee Fujigenin ibamehhi vaikka projektin pohjaksi tästä
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1698567

Katsoin samaa, siinä on Lundgren, Edge Pro, Gotohin virit ja kympin edestä puuta

parek: Kyllähän tunnettu seppä antaa varmuutta, mutta itse olen teettänyt yhden ainoan kerran ammattilaisella nauhojen vaihdon, maalauksen ja mikkipoteron modauksen. Kyseessä täälläkin hyvin kehuttu seppä. Mikkipoteroa piti itse korjata kun esim. yksi potikka ei mahtunut sisään (oli reikä liian lähellä poteron seinää ja potikka vastasi poteron reunaan) ja muutenkin poteroa ei oltu jyrsitty myös esteettisesti siistiksi sisältä, kannen maalauksesta pilkisti reunasta yhdestä kohtaa alta vanha väri alta ja lisäksi n. 450e maksaneet rosterinauhat piti lopulta itse kiillottaa kun rahisivat sen verran paljon. Olen soittanut samalta pajalta neljää muutakin kitaraa ja kaikissa ne "liukkaat" nauhat mistä tälläkin foorumilla on monesti tullut luettua ei olleet oikeasti liukkaat. Yhden k o. pajan telen omistin itsekin. Kun möin sen pois niin _törkeästi_ jätin kertomatta, että ne oikeasti liukkaat nauhat oli itseni hiomat (1000 paperista ylöspäin) ja kiillottamat.
 
Kyllä, 335 tyyliseen kitaraan on hanurista alkaa vaihtamaan elektroniikat, mutta rivien välistä voi yrittää päätellä onkohan ne tehty huolella vai ei. Huolella valitut potikkayksilöt on tosin Alphaa, ettei tarvinnut porata reikiä isommaksi. Onpahan palanen originaaliuttakin, koska originaalitkin oli Alphaa (mutta arvot oli ihan mitä sattuu). Ja johdot on eri tasoa kuin Yamahan käyttämät, mitkä sopisi enemmänkin johonkin efektipedaalien sisälle, olivat niin ohutta materiaalia.
 
Laita ny nimi. Eihän palautteessa ole järkeä, jos ei tiedä ketä palautus koskee.

rainmaker: Hinnanmuodostuksessa ja myynti-ilmoituksissa itseäni usein ihmetyttää jonkun "tunnetun kitarasepän" namedroppaus. Hintaa tulee heti kymmeniä euroja lisää, jos joku tunnettu hahmo on tehnyt soittimelle jotain. Eikö se nyt ole ihan sama kuka sen huollon tekee, jos lopputulos on siisti ja toimiva?
 
Niinpä. Tässä maassa on varmasti myös paljon seppiä, joita kukaan ei tunne, mutta priimaa pukkaa järjestään. Tiedän yhden, käytän ja suosittelen.
 
Mutta jos laitan iloitukseen, että Lampinen laittoi vimosen päälle, niin eipä se taida ostajia houkutella. Ehkä jopa päinvastoin, kun ei tunneta. Mut niin se vaan menee.

parek: ... Ja johdot on eri tasoa kuin Yamahan käyttämät, mitkä sopisi enemmänkin johonkin efektipedaalien sisälle, olivat niin ohutta materiaalia.
 
Kiinnitinpä tuohon huomiota: Ei tuolla "soitinelektroniikan" puolella oo suuremmin merkitystä johtimen poikkipinta-alalla, riittää kun käytetty piuha on laatuisaa, helposti juotettavaakin, ja mieluusti mahdollisimman taipuisaa. Virrat ja jännitteet kun noissa ovat minimaalisia.
Noista "335-tyyppisten" soittimien sähköpuolen hommista täällä on kirjoitettu runsaasti (myös minä..) joten siitä sen enempiä. Omat konstinsa ja kikkansa toki niissä on, mutta..

https://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=1703330#comments
 
Tässäpä oiva peli hyvään hintaan. Pelkkä Masteryn talla maksaa noin 200€ ja mikkeihin vissiin menisi noin 150€ vähintään. Join the club ja hanki itsellesi valkoinen jazzari. (ei oo tuttu.)

Melko edukas voimapallero, Z5-polkimen kanssa 500e.
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1703766

Lisää edullista Enkulia, Thunder-nuppi Z4-polkimen kanssa 300e.
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1668952
 
Tää on kyllä yks kovimpia pikkunuppeja hinta/laatu/soundisuhteeltaan, me likes!

Gary the pine: Lisää edullista Enkulia, Thunder-nuppi Z4-polkimen kanssa 300e.
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1668952
 
Tää on kyllä yks kovimpia pikkunuppeja hinta/laatu/soundisuhteeltaan, me likes!
 
On kyllä halapa.

On kyllä halapa.
 
Edullinen on, ostakaa äkkiä pois. EDIT: ränttäys vex, ikävän näköistä, mutta toivottavasti modet näkivät koska kyseessä oli nk. asiakaspalauite

EDIT: Turhaa rölötystä väärään ketjuun

Fender Dave Murray Strat 2TSB ja hintaa 710 euroa
 
https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1706131
 
Erittäin kohtuullisesti hinnoiteltu ottaen huomioon, ettei Thomannilla edes tällä hetkellä ole saatavilla kyseistä mallia ja normihinta olisi 1100 euroa. Tässä mallissa oleva pelkkä mikkipleksi maksaisi erikseen ostettuna 459 euroa ja tallassa oleva Original Floyd Rose 250 euroa. Kitarassa olisi ainakin paperilla erittäin hyvää hintalaatusuhdetta tarjolla.