Kitarat: kitarakamat ›

mpekkanen:
 
Kitaracomboillakin voi vaikuttaa kotelon rakenne, mutta tällöinkin pitäisi soittaa todella kovaa ja alapää voittoista musaa.
En tiedä onko käytännössä tehty kovinkaan paljoa sellaisia comboja, että ne resonointi äänet syntyisivät siitä kotelon valinnasta. Siis oikeasti hyviä vahvistin comboja joissa kotelo olisi niin huono jo tehtaalta lähtiessä, ettei kyseinen vehje sen takia toimisi kunnolla. Varmaan kai sellaisiakin jossain voi olla. Itse en ole kyllä sellaisiin vielä törmännyt.
 
Esimerkiksi Fender Blues sekä Pro Junioreista puhuttaessa yleisin valituksen aihe on näiden "laatikkomainen" soundi. Blues Juniorissa pieneen avoimeen MDF-koteloon on tungettu 12" kaiutin sekä tweed-hengessä vahvistinchassis sekä muutajat. Tollaisessa paketissa ei oman kokemukseni mukaan bassot eivät pysy kasassa tuollaisessa yhteydessä. Parempi kaiutin Jensenin rutkun tilalle parantaa asiaa mutta vielä jää toivomisen varaa. Ulkomailla monet siirtävät noiden Junnujen chassiksia isompiin, Deluxe- tai Princeton-kokoisiin mäntykoteloihin ja homma kuulemma jytää hieman paremmin.

Osteri: Selkeä enemmistö kitaranvänkkääjistä on käsitykseni mukaan sitä mieltä, että tonewood on totta. Lukee mitä tahansa foorumia. Tästä johtuu, että perustelu tonewoodia vastaan ei saa kovin suurta yleisöä ja tonewood näin ollen edustaa vallalla olevaa yleistä näkemystä. Minä uskon siihen, koska jo nappulana kaikenlaiset kalikat kalahteli erilaisilla äänillä.
 
Paljonko sillä tietyllä puula sitten on merkitystä kitaran a kokonaissoundista, en edelleenkään osaa perustella. Itse ajattelen että kitara joko soi hyvin tai se ei soi hyvin ja sen perusteella niitä on tullut hankittua.....heh!.. ja täytyy tietysti näyttääkin hyvältä...se puu meinaan.
 
Niin juu ja aivan, sitäpaitti näiden romppeiden kanssa peuhaaminen on mukavaa "aikuisten hiekkalaatikkoa" kaiken arkisen aherruksen rinnalla, kun velvollisuuksilta ei kykene asumaan treeniksellä kuten junnuna.

varpio: Nopealla vilkaisulla kyllä. Perustelematonta jo sikäli että eivät vaivautuneet kertomaan mihin perustavat väitteensä. Turhaa paskaa minusta.
 
Se, mitä mieltä olet asiasta on kyllä tullut selväksi, mutta mihin perustat mielipiteesi on vielä vähän hämärän peitossa.
 
Aika vaikee on ainakin minun lähteä sanomaan, että puun resonoimisella ei olisi mitään vaikutusta kitaran soundiin. Se, minkä verran ja minkälaista vaikutusta puulla on, on taas sitten asia erikseen.
 
Paul Reed Smith tykkää myös kusettaa ihmisiä koputtelemalla kaula-aihioita:
https://youtu.be/zmFSivO5Tuk?t=2m47s

varpio: Nopealla vilkaisulla kyllä. Perustelematonta jo sikäli että eivät vaivautuneet kertomaan mihin perustavat väitteensä. Turhaa paskaa minusta.
 
No entä oma jyrkkä EI kantasi, mihin se perustuu? Oletko päässyt testaamaan tai onko sulla ollut kitaroita jotka ovat muuten täysin identtisiä mutta body on eri puulajista?
 
Itse en ole, oma kokemukseni eri puulajeista rajoittuu polttopuiden tekoon ja puun käyttämiseen sauna/takkapuuna ja tässä tarkoituksessa esim vaahtera vs leppä ovat tyystin erilaiset puut, niin juuri kaadettuna kuin kuivattunakin.
Miksi ei voisi olettaa että kevyempi/pehmeämpi leppä on soitinpuuna erilainen kuin painava/kova vaahtera?

Voi veljet, popparit uuniin ja ctrl+c valmiina väsyneimpiä Toledo-juttuja odotellessa!

WanhaWetäjä: No entä oma jyrkkä EI kantasi, mihin se perustuu? Oletko päässyt testaamaan tai onko sulla ollut kitaroita jotka ovat muuten täysin identtisiä mutta body on eri puulajista?
 
En eikä kiinnosta. Mulla on leppärunkoinen ja saarnirunkoinen strato. Ne on eri kuuloisia, muttei niin eri etteikö tarvittaessa saisi samanlaistakin saundia. Mikit niissä vaikuttaa siihen että kummalla soittaa mitäkin, ja saarni painaa enemmän joten mielellään ei roikottaisi sitä paljon henkilökohtaisessa kaulassaan, mutta pakko on.

Sarko: Esimerkiksi Fender Blues sekä Pro Junioreista puhuttaessa yleisin valituksen aihe on näiden "laatikkomainen" soundi. Blues Juniorissa pieneen avoimeen MDF-koteloon on tungettu 12" kaiutin sekä tweed-hengessä vahvistinchassis sekä muutajat. Tollaisessa paketissa ei oman kokemukseni mukaan bassot eivät pysy kasassa tuollaisessa yhteydessä. Parempi kaiutin Jensenin rutkun tilalle parantaa asiaa mutta vielä jää toivomisen varaa. Ulkomailla monet siirtävät noiden Junnujen chassiksia isompiin, Deluxe- tai Princeton-kokoisiin mäntykoteloihin ja homma kuulemma jytää hieman paremmin.
 
Itsellä on ollut Fenderin Blues junior ja en koskaan soittanut sillä nin kovaa, että olisin huomannut mitään häiritsevää soundia. Aika kovatehoinen combo 15 wattiseksi.
 
Vieläkin löytyy myös tuollainen tweed kuorinen Fender Pro Junior ja siinä on juurikin Jensenin 10 tuumainen ämyri. Muistaaksen se ei ole kylläkään aivan sama mitä näissä oli tehtaalta tullessa. Tämäkin vahvari on myös 15 watista huolimatta niin äänekäs, ettei sillä ole ihan kauheasti tullut viimeaikoina kerrostalossa soitettua. Sen parhaat soundit kun mielestäni irtoavat hieman isommilla volumeilla.
Yhden ulkoilmakeikankin olen tällä soittanut ja sitä ei tarvinut edes mikittää. Ei siinäkään minusta ollut mitään häiritsevää juttua/ääntä/sirinää/resonointia. Tosin roots musaa tuli soitettua ja varmaan ei olisi kumpikaan näistä vahvareistä hyvä johonkin raskaampaan musaan.
 
Pro Junior kuulostasi varmasti isommilla kaapeilla erilaiselta(varmaan isommilla kuorillakin?), mutta ainakin minusta tuossa 10 tuumaisessa elementissä on aika hyvä soundi jos soittaa slidellä. Nämä ovat toki makuasoita ja ihan kaikkeen se ei kyllä sovi muutenkaan. Valitettavan vähälle käytölle on nykyään jäänyt juurikin tehojensa vuoksi.
 
E: Tosin aivan täysillä en ole kumpaakaan vahvaria koskaan soittanut ja minusta sellainen vahvistin jossa kaikki nappulat ovat täysillä koko ajan on ehkä muutoinkin ehkä hieman väärä valinta. Eihän noissa kai varsinaisesti enää ihan kauheasti tuo äänenpaine kasva niillä muutamilla viimeisillä "pykälillä" ja varmaan monesta combosta ei se paras soundi lähde muutoinkaan kaikki nupit kaakossa tyyliin. Ainakaan näissä Fender-tyylisissä vehkeissä, mutta makuja on tosiaan monia.

mpekkanen: Itsellä on ollut Fenderin Blues junior ja en koskaan soittanut sillä nin kovaa, että olisin huomannut mitään häiritsevää soundia. Aika kovatehoinen combo 15 wattiseksi.
 
Vieläkin löytyy myös tuollainen tweed kuorinen Fender Pro Junior ja siinä on juurikin Jensenin 10 tuumainen ämyri. Muistaaksen se ei ole kylläkään aivan sama mitä näissä oli tehtaalta tullessa. Tämäkin vahvari on myös 15 watista huolimatta niin äänekäs, ettei sillä ole ihan kauheasti tullut viimeaikoina kerrostalossa soitettua. Sen parhaat soundit kun mielestäni irtoavat hieman isommilla volumeilla.
Yhden ulkoilmakeikankin olen tällä soittanut ja sitä ei tarvinut edes mikittää. Ei siinäkään minusta ollut mitään häiritsevää juttua/ääntä/sirinää/resonointia. Tosin roots musaa tuli soitettua ja varmaan ei olisi kumpikaan näistä vahvareistä hyvä johonkin raskaampaan musaan.
 
Ei niissä omien kokemusten mukaan mitään sirinöitä ja muita häiriöitä oikein ole, mitä nyt ton Blues Junnun kanssa tuli "ongelmaksi" löysät bassot. Avoimessa combossa Eminencen Wizardin kanssa noi alapäät jäivät vähän mössöisiksi, muttei mitenkään järkyttävän paljon. Enemmän tatsi- ja fiilisjuttuja. Mutta helvetin kovaääninen oli, masteri täysillä ei volumea voinut klubikeikoilla avata kelloa ysiä ylemmäs kun alkoi jo hukuttamaan rumpalia ja iskemään sellaista middlepiikkiä korviin että huh huh. 103db herkkyys vaikutti just tähän. Parhaimmillaan toimi master sekä volume kello kahdessatoista, jolloin puhtaissa soundeissa oli just oikea määrä kompressiota ja helinää. Tällöinkin oli aika perkeleen kovalla!

mpekkanen:
Pro Junior kuulostasi varmasti isommilla kaapeilla erilaiselta(varmaan isommilla kuorillakin?), mutta ainakin minusta tuossa 10 tuumaisessa elementissä on aika hyvä soundi jos soittaa slidellä. Nämä ovat toki makuasoita ja ihan kaikkeen se ei kyllä sovi muutenkaan. Valitettavan vähälle käytölle on nykyään jäänyt juurikin tehojensa vuoksi.
 
Jos olet joskus tuota junnua poistamassa niin vois kiinnostaa. Harvemmin torillakin on noita, nyt taitaa olla pari mut rahatilanne on mitä on. Erittäin hyvän kuuloinen vahvistin, varsinkin omat säröt tossa ovat aivan mahtavat. Jonkun Greenbackin kanssa veisteltynä varmasti soonista nirvanaa.

varpio: En eikä kiinnosta. Mulla on leppärunkoinen ja saarnirunkoinen strato. Ne on eri kuuloisia, muttei niin eri etteikö tarvittaessa saisi samanlaistakin saundia. Mikit niissä vaikuttaa siihen että kummalla soittaa mitäkin, ja saarni painaa enemmän joten mielellään ei roikottaisi sitä paljon henkilökohtaisessa kaulassaan, mutta pakko on.
 
Olitkos sinä niitä miehiä, joiden mielestä puilla ei ole mitään merkitystä mihinkään, vai et usko 'tonewoodiin'?

varpio: Mulla on leppärunkoinen ja saarnirunkoinen strato. Ne on eri kuuloisia, muttei niin eri etteikö tarvittaessa saisi samanlaistakin saundia. Mikit niissä vaikuttaa siihen että kummalla soittaa mitäkin, ja saarni painaa enemmän joten mielellään ei roikottaisi sitä paljon henkilökohtaisessa kaulassaan, mutta pakko on.
 
Jos sinulla on kaksi stratoa ja toisesta et tykkää painon tai jonkun muidenkin seikkojen vuoksi, niin myy pois. Tai eihän tämä tietysti minulle kuulu, mutta jos on itselle täysin ylimääräisiä pelejä niin miksipä niitä ihan huvikseen keräämään. Eihän pakko ole millään soittaa...
Hommaat sellaisen kitaran vaikka tilalle jossa on taatusti stratoa toisenlainen soundi. Olipa sen puut sitten mitä tahansa.
 
Tosin vain oma mielipiteeni ja voihan olla ettei stratoa erilaisille kitaroille ole sinulla käyttöä.

Eikö termi "tonewood" viittaa soitinrakennuksessa käytettäviin eri puulajeihin ja ajatukseen, että eri puulajit soivat eri tavalla? Ei tässä pitäisi olla mitään mystiikkaa tai voodoota.

milahtee: Eikö termi "tonewood" viittaa soitinrakennuksessa käytettäviin eri puulajeihin ja ajatukseen, että eri puulajit soivat eri tavalla? Ei tässä pitäisi olla mitään mystiikkaa tai voodoota.
 
Kysymys on välittyykö se erilaisuus mikkien kautta, akustisen suhteenhan asia on täysin selvä.

gary field: Kysymys on välittyykö se erilaisuus mikkien kautta, akustisen suhteenhan asia on täysin selvä.
 
Voisi kuvitella, että vaikuttaa, koska puut vaikuttavat sustainiin, attackiin ym.. Se, kuinka paljon se välittyy mikkien kautta on tietysti aika kiistan alaista.
 
Kaksi eri kitaraa samoilla mikeillä kuulostaa erilaiselta, mutta mikä osuus siitä erosta tulee juuri puista, on vaikea sanoa.
 
Esim. omassa avri soi akustisesti todella hienosti, mutta kyllä se sama hienous välittyy myös mikkien kautta. Eli vaikka siihen vaihtaisi mikit, niin aina se soi hyvin, vaikka mikit soundia muuttaisikin. Toisaalta taas samat mikit jossain muussa kitarassa ei välttämättä soi lainkaan yhtä hienosti. Ei, vaikka kitarassa olisi Callahamin tallaa ym, joten ei pitäisi siitäkään olla kiinni.
 
Mutta toki ymmärrän, ettei tämä vielä sinänsä todista yhtään mitään. Siis virallisesti, mutta kyllä itse edelleen uskon, että puilla on vaikutusta. Mikit vaikuttavat enemmän, mutta kitaran soundi ei silti ole yksin mikkien soundi, vaikka ne suurin osatekijä onkin.

milahtee: Eikö termi "tonewood" viittaa soitinrakennuksessa käytettäviin eri puulajeihin ja ajatukseen, että eri puulajit soivat eri tavalla? Ei tässä pitäisi olla mitään mystiikkaa tai voodoota.
 
Mitä tässä nyt olen saanut selville niin ainakaan Fender ei valinnut sähkökitaroissa käytettäviä puulajeja sen perusteella miten se vaikuttaa sähköiseen sointiin. Valittiin puu mikä oli helpoimmin saatavilla. Se mahdollinen "tonewood" olisi hyvin voinut olla mäntyä jos Leo Fender ja kumppanit olisivat päättäneet jatkaa sillä puulajilla.
 
Sitä en tiedä miksi Gibson (ja Les Paul) valitsivat mahonkirungon vaahterakannella. Epäilen, että silläkään oli mitään tekemistä sähköistetyn soundin kanssa.

melodian tekijä: Sitä en tiedä miksi Gibson (ja Les Paul) valitsivat mahonkirungon vaahterakannella. Epäilen, että silläkään oli mitään tekemistä sähköistetyn soundin kanssa.
 
Eikös se vaahterakansi ole siinä juurikin soundin takia?

Laulava Kylätohtori: Eikös se vaahterakansi ole siinä juurikin soundin takia?
 
Testasiko Gibson aikoinaan eri puulajeista valmistetuilla kansilla että mikä soundasi hyvältä vai valittiinko vaahtera sattumanvaraisesti ja siitä tuli ns. standardi eli se mahdollinen "tonewood"?

melodian tekijä: Testasiko Gibson aikoinaan eri puulajeista valmistetuilla kansilla että mikä soundasi hyvältä vai valittiinko vaahtera sattumanvaraisesti ja siitä tuli ns. standardi eli se mahdollinen "tonewood"?
 
En ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin, mutta mulla on sellainen käsitys, että se vaahterakansi pistettiin tuomaan kirkkautta soundiin.
 
Wikipedia väittää tällaista:
 
WP: Itse Les Paul osallistui kitaran suunnitteluun luultavasti lisäämällä kitaraan vaahterakannen mahonkirungon päälle lisätäkseen kitaran äänenväriä ja kestoa
 
e. se lienee selvää, että syy ei voi olla ulkonäössä, koska Les Paul oli aluksi Gold Top ja loimusunburstit tulivat vasta myöhemmin...

Laulava Kylätohtori: Voisi kuvitella, että vaikuttaa, koska puut vaikuttavat sustainiin, attackiin ym.. Se, kuinka paljon se välittyy mikkien kautta on tietysti aika kiistan alaista.
 
Kaksi eri kitaraa samoilla mikeillä kuulostaa erilaiselta, mutta mikä osuus siitä erosta tulee juuri puista, on vaikea sanoa.
 
Esim. omassa avri soi akustisesti todella hienosti, mutta kyllä se sama hienous välittyy myös mikkien kautta. Eli vaikka siihen vaihtaisi mikit, niin aina se soi hyvin, vaikka mikit soundia muuttaisikin. Toisaalta taas samat mikit jossain muussa kitarassa ei välttämättä soi lainkaan yhtä hienosti. Ei, vaikka kitarassa olisi Callahamin tallaa ym, joten ei pitäisi siitäkään olla kiinni.
 
Mutta toki ymmärrän, ettei tämä vielä sinänsä todista yhtään mitään. Siis virallisesti, mutta kyllä itse edelleen uskon, että puilla on vaikutusta. Mikit vaikuttavat enemmän, mutta kitaran soundi ei silti ole yksin mikkien soundi, vaikka ne suurin osatekijä onkin.
 
Joo, ikävä että riittävää tarkastelun kestävää dataa ei ole tarjolla. En kanssa tosiaan tiedä. Oma perstuntuma on, että puun rooli on aikasten pieni itse ulostulevassa soundissa. Tuntoaistin kautta sen vaikutus soittajaan voisi olla jopa merkittävämpi tekijä. Ja kuten tossa aiemmin tuli esiin niin hukkuuhan se kaikki high gain -asetuksilla.
 
Kysymys on kiinnostava kanssa teoreettisesti, koska aalto-oppi viittaisi siihen suuntaan, että hyvin vähän energiaa pääsee palautumaan rungosta takaisin kieliin. Se ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö pientä kuultavaa eroa voisi syntyä. Annan oman mielipiteen toistaiseksi olla ehkä/ehkä ei - laarissa odottelemassa parempaa dataa.
 
Ja oli kuinka oli, mieltymys johonkin kitaraan muodostuu itselläni jatkossakin ihan samalla tavalla kuin ennenkin, eli fiiliksellä joka sen soittimen räpläämisestä syntyy. Tärkeitä ovat niin näkö-, kuulo- kuin tuntoaistimuksetkin.

Eihän mikään vaikuta soundiin kun on tarpeeksi puuroa korvissa.
Ikuisuusaihe josta ei mihinkään tulokseen "vastustajien" kanssa pysty pääsemään kun on uskovaisten lailla valinnut jo oman kantansa ja ei vaan ehkä kuule mitään nyansseja mistään.
 
Turhaa vääntöä, mutta onpahan popcorneille menekkiä.