Kitarat: kitarakamat ›

itse asiasaa noin on myös helpoin todistaa ettei rungossa käytetty puu vaikuta toneen, vaihdat vain puun, muu samaa ja laitat saman sävelen kiertämään ja soundi on edelleen samanlainen.

aristoteles666: itse asiasaa noin on myös helpoin todistaa ettei rungossa käytetty puu vaikuta toneen, vaihdat vain puun, muu samaa ja laitat saman sävelen kiertämään ja soundi on edelleen samanlainen.
 
Voipi olla että se feedback katkeaa siinä vaiheessa kun alat puita vaihtelemaan. :D

blues guitar: Voipi olla että se feedback katkeaa siinä vaiheessa kun alat puita vaihtelemaan. :D
 
ei haittaa, mittamikit on keksitty ja Thomas A Edison keksi nauhoittavan laitteen just äsken.

FensonGibder: Heps! Tähän on pakko sanoa, että vasta luettuani viimeiset kymmenen muiden postaamaa tutkimusta, joissa asiat on selitetty kaavoin, on kuva energian elämästä kielessä ja kitarassa selkiytynyt huomattavasti. Eli pyolivuotta sitten muodostin mielipiteeni lähinnä tutkielman loppusanoista ja tutkijan päätelmistä, ja oma tietous oli tuolloin näiden tiedonmurusten varassa.
 
Eli kehitystä tapahtuu ymmärryksessä - se lieneekin näiden kolmen triidin paras puoli.
 
Onko muilla kuva tai ymmärrys puiden vaikutuksesta selkiytynyt?
 
On. Aiemmin ei oltu selitetty miksi taajuudet vaimenevat joissakin puissa. Samoin on selitetty energian kulku järjestelmässä. Opin mitä tarkoittaa absorptio, diffraktio ja attenuaatio.
 
Aiemmin luulin, että puiden soinnissa on jotakin systemaattisia monivivahtieisia eroja. Nyt olen tajunnut, että erot ovat ilmeisesti todella karkeita.
 
Ymmärrän eri sähkökitaran designin vaikutusta soundiin paremmin.
 
En tiedä vaikuttaako puut sähkökitaran sointiin, tai siis kuinka tarkkoja havaintoja siitä voi tehdä. Kysymys sinänsä merkitsee minulle melko vähän, mutta on kiinnostavaa oppia uusia asioita.

Pistin nyt oikein videon, joka mielestäni todistaa transverse värähtelyjen siirtymisestä.
https://www.dropbox.com/s/iamakz87q … d1/varahtely_tallan_kautta.mp4?dl=0
 
Setupista sen verran, että tallamikin ja kaulamikin välissä on rungossa ensin talouspaperia, sitten pyyhekumin palanen ja sen päällä metallinen kuusiokolo avain. En tiedä, mitä metallia on. Pääpointti kuitenkin pyyhekumilla ja talouspaperilla on värähtelyjen siirtymisen estäminen.
 
Kaulamikin päällä on pakkausmuovia käärittynä. Pääpointti on kielten sammutus, eli että kaulamikin kohdalla kielet eivät värähtelisi. Sitten kaulan ja kaulamikin välissä on kaulan päällä talouspaperia ja sen päällä taas kuusiokoloavain. Kuusiokoloavaimet ovat nyt tuollaiset jäykät satulat, joiden tarkoituksena on ylläpitää värähtelyjä tallamikin ja kaulan alueilla.
 
Tuossa videossa koitan myös painaa kieliä kyynärpäälläni/käsivarrellani vasten kaulamikin päällä olevaa muovia. Päälläni on puuvilla paita, jolloin kielten pitäisi vaimentua kunnolla. Sähköinen ääni kuuluu kajareista, ja clean- vahvistin sekä jousikaiku oli sitten amplitube mallinussoftasta päällä. Noise gate minimissään.
 
Kyllä noi värähtelyt mitä kulkee on transverse värähtelyjä. Mikään tutkimus ei sulje niiden siirtymistä rungon kautta pois, ja niitä siellä voimakkaiten kulkee. Väite, ettei niitä kulje rungossa on oletusta, joka on keksitty jostakin.

Jos unohdetaan äänenväri täysin niin mitä mieltä olette siitä että vaikuttaako kitaran rakennusmateriaalivalinnat attackiin ja sustainiin ollenkaan?

tumppusormi: Pistin nyt oikein videon, joka mielestäni todistaa transverse värähtelyjen siirtymisestä.
https://www.dropbox.com/s/iamakz87q … d1/varahtely_tallan_kautta.mp4?dl=0
 
Hyvä koejärjestely, jossa on havainnollistettu näitä asiaan liittyviä kysymyksiä.

Gabe: Jos unohdetaan äänenväri täysin niin mitä mieltä olette siitä että vaikuttaako kitaran rakennusmateriaalivalinnat attackiin ja sustainiin ollenkaan?
 
En tiedä vaikuttaako tai miten vaikuttaa jos vaikuttaa, mutta kitaran rakenne vaikuttaa ainakin. Tai ainakin uskon niin.

Vaikuttaako kaulaliitoksen tyyppi soundiin? Jos vaikuttaa niin miten se on mahdollista?

Jäärä: Vaikuttaako kaulaliitoksen tyyppi soundiin? Jos vaikuttaa niin miten se on mahdollista?
 
No minä en tiedä, mutta ainakin onttokoppaisen ja umpikoppaisen atakki ja päästö tuntuvat erilaisilta. Toisaalta puinen talla voi myös vaikuttaa siihen ja hiotut kielet kuulostavat erilaisilta kuin pyöreällä punoksella olevat.

Jäärä: Vaikuttaako kaulaliitoksen tyyppi soundiin? Jos vaikuttaa niin miten se on mahdollista?
 
En usko, että soundi muuttuu korvinkuultavasti, mutta sähköisessä spektrissä voi olla vähäisiä muutoksia. Jossain testissä pulttikaulalla oli parempi sustaini. Pulttikaulaisesta kitarasta tehtiin liimakaula ja sustainia mitattiin ennen ja jälkeen.
 
Ongelmana on, että mitä ja miten siinä mitataan, kun arvioidaan soundin muutosta.

Jäärä: Vaikuttaako kaulaliitoksen tyyppi soundiin? Jos vaikuttaa niin miten se on mahdollista?
 
Jos kaulaliitos vain on hyvin tehty niin en usko että sillä on juurikaan väliä onko liima vai ruuvi.
 
hallu: En tiedä vaikuttaako tai miten vaikuttaa jos vaikuttaa, mutta kitaran rakenne vaikuttaa ainakin. Tai ainakin uskon niin.
 
Ainakin jos vertaa Les Paulia ja ES-335:sta niin näissä huomaa eroja, etenkin attackissa.. vaikka muuten niissä on aika paljon samaa.

Jäärä: Vaikuttaako kaulaliitoksen tyyppi soundiin? Jos vaikuttaa niin miten se on mahdollista?
 
Mä en keksi muuta selitystä kuin se, että ruuvien kantapuolella rakenne on hieman jäykempi kuin liimatussa puussa. Voisiko se vaikuttaa paljoa - toisaalta jostain syystä kaikki kaulaliitoksen lähistöllä tuntuu vaikuttavan ainakin soittimen valmistajien mielestä erittäin paljon.

Tämäkin on helppo kokeilla yhdellä kitaralla:
 
1 Paina D-kieli toinen nauha (E)
2 Napauta Ala-E soimaan.
3 Demppaa Ala-E ->
 
Nyt siis tämä oktaavia ylempi soi varsin kuuluvasti. Uskoisin sen kiertävän tallan kautta. Testiä voi jatkaa edellisestä seuraavasti:
 
4 Vapauta Ala-E demppauksen jälkeen ->
 
Nyt tämä D-kielen värähtely (E) saa tämän Ala-E:n soimaan uudelleen, tosin aika vaimeasti. Tässä tapahtuu energian siirto alkuperäisestä kielestä toisen kielen kautta takaisin. Toki saattaa olla siirtoa myös kaulan/satulan kautta.
 
Mitä taas tulee äänen kiertoon silloin kun se tulee kielistä (hyvät vahatut mikit), en keksi muuta syytä kuin bodyn ja tallan kautta kieliin. Aiheuttajana tietysti liian lähellä oleva kajari.

Tässäkin on jotain aiheeseen liittyvää höpinää kiinnostuneille:
 
http://www.lam.jussieu.fr/Publicati … Conferences/Pate1_Acoustics2012.pdf

Ilelee: Tässäkin on jotain aiheeseen liittyvää höpinää kiinnostuneille:
 
http://www.lam.jussieu.fr/Publicati … Conferences/Pate1_Acoustics2012.pdf
 
Tuossahan on asiaa ihan koko tähän puukeskusteluun. Muunmuassa noista talloista, että energiavuoto niistä on nuottikohtaista, ja joillain nuoteilla se on jopa suurempi kuin kaulan kautta tapahtuva vuoto ( näin vapaasti suomennettuna ).
 
Ja vaikka testissä oli 3 erilaista kitaraa, eivät ammattisoittajat päässeet yksimielisyyteen, mikä oli paras kitara. Eli se paras vehjes on jokaiselle yksilöllinen. Eli ei tartte Squier stratolla soittelevan pitää Gibsonin R9:iä parempana vaikka hintaeroa on moninkertaisesti.

Luultavasti lakan merkitys on muuten myös aika iso, jos aletaan tutkia miten puut vaikuttavat sähkökitaran sointiin.
 
En erottaisi sitä tästä asiasta, koska jos ajatellaan että ääniaallot kulkevat siellä puun sisällä, niin tilanne on eri, jos ne heijastuvat hyvin pintamateriaalista kuin jos siinä on paksu ääntä absorboiva kerros.

Lakan vaikutus kitarasaundiin se vasta vaikea aihe onkin, jos puista pitä tahkota toistasataa sivua. Alle kahdensadan ei selvitä edes siitä vaikuttaako vai vaikuttaako niin vähän ettei ole merkitystä. Ja sehän selviää kun stripaa lakat ja tekee ennen/jälkeen klipit analysaattorikuvillla.

GiovanniDiRondo: Luultavasti lakan merkitys on muuten myös aika iso, jos aletaan tutkia miten puut vaikuttavat sähkökitaran sointiin.
 
En erottaisi sitä tästä asiasta, koska jos ajatellaan että ääniaallot kulkevat siellä puun sisällä, niin tilanne on eri, jos ne heijastuvat hyvin pintamateriaalista kuin jos siinä on paksu ääntä absorboiva kerros.
 
Aivan häviävän minimaalinen... mutta se ei tarkoita etteikö tämän sivuston korkinhaistelukerho paneutusi tähänkin asiaan insinöörin elkein.

ÄrGee: Aivan häviävän minimaalinen... mutta se ei tarkoita etteikö tämän sivuston korkinhaistelukerho paneutusi tähänkin asiaan insinöörin elkein.
 
Kyllä pitää olla vähintään deeiin elkeet, jos ei tekniikan tohtorin. Ja poly vs nitro vaatii jo nobel-voittajan näkemyksen...