Kitarat: kitarakamat ›

hollstro: Erinomainen pläjäys. Sivulla 36 nähdään, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
 
Kuva sivulla 36 kertoo miten kaikki muuttuu lopulta lämmöksi.
 
Se ei kerro kuinka paljon ääntä ja lämpöä syntyy mitäkin reittiä.
 
Sen sijaan sivulla 25 sanotaan selvästi, että kielestä johtuu tallaan ja kaulaan värähtelyä selvässä suhteessa sustainin pituuteen. Muistatteko laskelmani 10 sivun takaa, jossa haarukoin tuon kaulaan siirtyvän energian kokoluokan?
 
Juuri siitä on kyse. Ja jos oikein ajattelee, niin mitä muutakaan se voisi olla.

FensonGibder: Kuva sivulla 36 kertoo miten kaikki muuttuu lopulta lämmöksi.
 
Se ei kerro kuinka paljon ääntä ja lämpöä syntyy mitäkin reittiä.
 
Sen sijaan sivulla 25 sanotaan selvästi, että kielestä johtuu tallaan ja kaulaan värähtelyä selvässä suhteessa sustainin pituuteen. Muistatteko laskelmani 10 sivun takaa, jossa haarukoin tuon kaulaan siirtyvän energian kokoluokan?
 
Juuri siitä on kyse. Ja jos oikein ajattelee, niin mitä muutakaan se voisi olla.
 
Jätkä huutelee nyt kuitenkin basistille.

naavanka_: Jätkä huutelee nyt kuitenkin basistille.
 
Olen minä kitaristikin. Ollut jo vuodesta 1975.

FensonGibder: Kuva sivulla 36 kertoo miten kaikki muuttuu lopulta lämmöksi.
 
Se ei kerro kuinka paljon ääntä ja lämpöä syntyy mitäkin reittiä.
 
Sen sijaan sivulla 25 sanotaan selvästi, että kielestä johtuu tallaan ja kaulaan värähtelyä selvässä suhteessa sustainin pituuteen. Muistatteko laskelmani 10 sivun takaa, jossa haarukoin tuon kaulaan siirtyvän energian kokoluokan?
 
Juuri siitä on kyse. Ja jos oikein ajattelee, niin mitä muutakaan se voisi olla.
 
Täytyy kyllä sanoa, että olet oikeassa. Jos kerran kitara tietyissä kohdissa resonoi voimakkaasti, niin kyllä ilmanvastus ja soundiin käytännössä katsoen täysin mitään vaikuttamaton heiluminen on huomattavasti suurempi energiasyöppö kuin ne kiinnityspisteet.
 
Niissäkin lämmityskitka ja juuri nuo mainitsemasi vaihe-kysymykset haukkaavat ison osan. Ja vaikka sitä äänen aiheuttamaa resonanssia sinne kieleen johtuisikin, niin luulisi että kieli ikään kuin palautuisi omaan värähtelyynsä jo kohta.
 
Oli itse asiassa ihan hyvä tutkia tätä kuvaa tovin ja sisäistää asia sitä kautta. Se on kuitenkin jota kuinkin kattava ja selkeäkin.
 
Toisaalta, kuinka suurella voimalla sitä jälkisoinnissa olevaa kieltä loppujen lopuksi tarvitsee avittaa, että sen sointi pysyy hengissä? Suurin osa näpäytyksen energiasta häviää kuitenkin todella nopeasti ihan alussa.

GiovanniDiRondo: Täytyy kyllä sanoa, että olet oikeassa. Jos kerran kitara tietyissä kohdissa resonoi voimakkaasti, niin kyllä ilmanvastus ja soundiin käytännössä katsoen täysin mitään vaikuttamaton heiluminen on huomattavasti suurempi energiasyöppö kuin ne kiinnityspisteet.
 
Niissäkin lämmityskitka ja juuri nuo mainitsemasi vaihe-kysymykset haukkaavat ison osan. Ja vaikka sitä äänen aiheuttamaa resonanssia sinne kieleen johtuisikin, niin luulisi että kieli ikään kuin palautuisi omaan värähtelyynsä jo kohta.
 
Oli itse asiassa ihan hyvä tutkia tätä kuvaa tovin ja sisäistää asia sitä kautta. Se on kuitenkin jota kuinkin kattava ja selkeäkin.
 
Toisaalta, kuinka suurella voimalla sitä jälkisoinnissa olevaa kieltä loppujen lopuksi tarvitsee avittaa, että sen sointi pysyy hengissä? Suurin osa näpäytyksen energiasta häviää kuitenkin todella nopeasti ihan alussa.
 
Näinpä. Eipä tuo avitus tarvitsisi olla suuri, mutta miten saada syötettyä sitä lisäenergiaa juuri oikeassa vaiheessa kun kielissä olevat aaltoliikkeet elävät silmää nopeammin. Ei siis onnistu edes kolibripikkaajalta.

Haluaisin tähän väliin sanoa, että lankkusähkökitaroiden suhteen tämä "tonewood-intoilu" / korkinhaistelu tai miten siitä sanoisi, on melko uusi juttu.
 
Jos ihan katsotaan kitaran historiaa, niin ennen magneettimikin käyttöönottoa taistelu äänen voimasta ja projektiosta johti siihen, että haluttiin rakentaa kitaroita joissa oli voimakas keskialuekorostus. Tämän takia Gibson alkoi käyttää mahonkia kitaroissa.
 
Gibsonin mikrofonityyppi oli sellainen, että se ei liikaa tukenut trebleä, jolloin vahvistettua ääntä käytettiin jo ennestään melko voimakkaasti soivan kitaran lisänä.
 
Vielä 50-luvulle tultaessa kitaramikrofonit olivat huomattavan mikrofonisia. Jos silloin olisi laittanut P90-mikrofonin Fenderiin, se olisi ehkä ollut huomattavan tumppuinen soundiltaan. Voi olla että siksi Leo Fender kehitti oman mikrofonityypin, joka tuki puolestaan trebleä. Jopa merkin omissa 70-luvun wide range humbuckereissa magneettinen muodosta johtuva vaikutus tukee kitaran akustista sointia.
 
Juuret näille puulajien käytölle ovat näissä hyvin käytännön pakosta syntyneissä ratkaisuissa.

satoja sivuja kirjoitettu ja kukaan ei ole selittänyt miten se puun ääni kulkeutuu siihen mikrofoniin joka toimii magneettikentän avulla.

aristoteles666: satoja sivuja kirjoitettu ja kukaan ei ole selittänyt miten se puun ääni kulkeutuu siihen mikrofoniin joka toimii magneettikentän avulla.
 
Kyllä se on selvitetty. Se on epäselvää, missä määrin sitä voi ihmiskorva kuulla.

aristoteles666: satoja sivuja kirjoitettu ja kukaan ei ole selittänyt miten se puun ääni kulkeutuu siihen mikrofoniin joka toimii magneettikentän avulla.
 
Puusta se ääni kulkeutuu älämölönä kieleen. Puurona, etten paremmin sano.
 
Onneksi niin hiljaisena, ettei häiritse saundia.
 
Jos taas haluat tietää mitä puu vaikuttaa sustainiin, niin se vaimentaa kieliä eri taajuuksilla eri voimakkuuksin. Suomeksi se puukaula/ muovikaula / santaclausin taikasauva tekee soinnista joko tumpun tai ilmavan. Niin se puu vaikuttaa kaulassa.
 
Puu rungossa taas ei vaikuta.
 
Nämä siis sähköisessä saundissa.
 
Akustisesti taas otelautamateriaali ja kaikki kitarassa käytetyt materiaalit värittävät omalla äänen heijastuksella miten se puhdas kielimateriaalin akustinen ääni kuullostaa kokonaisuutena.
 
Akustisessa saundissa pitää kitaran tapauksessa ottaa mukaan myös näppäilyn napsahdukset / plektran raapaisut, otelautakäden sormien aiheuttamat glide-vinkaisut ja paljon muuta.

FensonGibder: Puusta se ääni kulkeutuu älämölönä kieleen. Puurona, etten paremmin sano.
 
Onneksi niin hiljaisena, ettei häiritse saundia.
 
Jos taas haluat tietää mitä puu vaikuttaa sustainiin, niin se vaimentaa kieliä eri taajuuksilla eri voimakkuuksin. Suomeksi se puukaula/ muovikaula / santaclausin taikasauva tekee soinnista joko tumpun tai ilmavan. Niin se puu vaikuttaa kaulassa.
 
Puu rungossa taas ei vaikuta.
 
Nämä siis sähköisessä saundissa.
 
Akustisesti taas otelautamateriaali ja kaikki kitarassa käytetyt materiaalit värittävät omalla äänen heijastuksella miten se puhdas kielimateriaalin akustinen ääni kuullostaa kokonaisuutena.
 
Akustisessa saundissa pitää kitaran tapauksessa ottaa mukaan myös näppäilyn napsahdukset / plektran raapaisut, otelautakäden sormien aiheuttamat glide-vinkaisut ja paljon muuta.
 
Tämä kaulan sointi on mielenkiintoinen juttu, kun kovatkin starat vaalivat vanhaa kovia kokenutta bodyä, mutta vaihtavat kaulaa surutta.
 
Itsellä kun on ollut paljon erilaisia kitaroita niin mulle on aina ollut selvää että kaula on täysin oleellinen komponentti kitaran kokonaissoinnissa, ei pelkästään soittotatsissa.
 
En henk. koht. ole valmis julistamaan runkopuun vaikutusta nollaksi, mutta ilman muuta se on vähäinen.
 
E: typo

FensonGibder:
Puu rungossa taas ei vaikuta.
 
Nämä siis sähköisessä saundissa.
.
 
Pikkaisen turha jyrkkä mielipide. Testaa vaikka stratoa, jossa vaahtera runko, josta takaa lakat ja maalit on hiottu pois. Sitten kastelet rungon sieltä hiotulta puolelta. Mutuilen, että vaikuttaa sähköiseen soundiin ja jopa kaulaa enemmän.
 
Tossa testissä on vielä sekin kiva puoli, että mitään osia ei tarvitse vaihtaa. Lisäksi tulee testattua puiden osalta ääripäiden vaikutukset. Kuiva vs märkä vaahtera. Kaikkien käytännön puuta olevien runkomateriaalien täytyy olla ominaisuuksiltaan jossakin noiden välissä. Ehkä joku on kovempaa ja jäykempää kuin kuiva vaahtera, mutta se on sitten jotain harvinaisempaa materiaalia.

FensonGibder: Puusta se ääni kulkeutuu älämölönä kieleen. Puurona, etten paremmin sano.
 
Onneksi niin hiljaisena, ettei häiritse saundia.
 
Jos taas haluat tietää mitä puu vaikuttaa sustainiin, niin se vaimentaa kieliä eri taajuuksilla eri voimakkuuksin. Suomeksi se puukaula/ muovikaula / santaclausin taikasauva tekee soinnista joko tumpun tai ilmavan. Niin se puu vaikuttaa kaulassa.
 
Puu rungossa taas ei vaikuta.
 
Nämä siis sähköisessä saundissa.
 
Akustisesti taas otelautamateriaali ja kaikki kitarassa käytetyt materiaalit värittävät omalla äänen heijastuksella miten se puhdas kielimateriaalin akustinen ääni kuullostaa kokonaisuutena.
 
Akustisessa saundissa pitää kitaran tapauksessa ottaa mukaan myös näppäilyn napsahdukset / plektran raapaisut, otelautakäden sormien aiheuttamat glide-vinkaisut ja paljon muuta.
 
voihan itku, ottakaa se les paul, tallaratkaisun takia, ja soittakaa plektralla sitä kieltenpidintä, naputelkaa, tehkää ihan mitä huvittaa, tai vaikka suoraan tallaa , mutta niin ettette osu kieleen.
nyt sen värähtelyn pitäisi kulkea siitä stopbarista niitä kieliä pitkin tallaan joka saisi ne kielet tallan toisella puolella soimaan, mutta niin ei tapahdu.
 
mutta kuitenkin kuvittelette että ne rungossa sinkoilleet äänet tekee vielä pidemmän reitin ja saa ne kielet tallan ja satulan välissä värähtelemään niin että runkopuun tärinä vaikuttaa magneettisten mikkien soundiin. hilpeää.
stopbaria naputtelemalla tulisi paljon kovempi ääni, mutta kun ei kuitenkaan tule.

Laulava Kylätohtori: Onko sulla oikeastaan koskaan muuta asiaa näihin ketjuihin kuin puuttua toisten kirjoituksiin negatiivisella tavalla? En nyt muista, että koskaan kirjoittaisit itse asiasta mitään, vaan itket vaan, mitä eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet (väärin).
 
Kricelle ja Fensonille suora vittuilu on ihan ok, mutta jos puuttuu saman "aatteen" miehen sekoiluihin, niin se ei. Ja olen kyllä kirjoitellut ihan aiheisiin liittyenkin, mutta en viitsi älyttömiä mutuiluja heitellä ihan jokaiseen ketjuun.
 
Sitten aiheeseen liittyen(jos kelpaa)
 
Tämä "hyvien" puiden valitsemisprosessi on hieman hämärän peitossa, miten se tapahtuu. Meneekö Ruokangas tai soitintehtaan edustaja metsään koputtelemaan puita, jonka jälkeen kertoo metsurille mitkä puut kaataa? Tuskin. Oletetaan että puut tulevat lankkuina valmistajille. Koputellaanko niitä sitten, ja valitaan ne missä on se kermaisin soundi minkä sähköinen mikrofoni poimii. Muut kalliilla tuotetut(kuivatus, sahaus, kuljetukset, yms) päätyy roskiin? Epäilen tätäkin. Yleisen konseksuksen mukaan rungon muoto vaikuttaa soundiin, joten lankut joudutaan tietysti leikkaamaan muotoonsa ennen testiä, ja taas huonot heitetään menemään. Entä AAAA+ ja muut hienon kuvion omaavat lankut, jossa koputtelu antaa väärän äänen? Ei käyttöön. Monesta palasta tehdythän tietysti sovitetaan tarkasti yhteen saman näytteen omavien palojen kanssa. Lopullisen tuloksen miltä se kitara sähköillä kuulostaa saadaan vasta kun se on valmis, koska myytin mukaan jopa lakka vaikuttaa lopputulokseen. Mitä jos siinä valmiissa kitarassa on kaikesta huolimatta "huonot" puut? En usko, että kukaan/mikään jättää sitä myymättä. Tai voihan se olla että Ruokangas lämmittää saunan viikonloppuisin Dukeilla tai Unicorneilla, ja Gibsonin pojilla on R8 ja R9:seistä tehdyt terassit.
 
Isoillakin tehtailla tuo "valinta" näyttää ainakin videoiden perusteella olevan vähän niin ja näin. Fenderillä 1-4 palasta tehdyt ovat sulassa sovussa keskenään samassa pinossa. Gibsonilla kansipuiden valintaan/sovitukseen käytetään noin 3sek. Martinilla värillä oli suurin merkitys, värivikaiset kaadetut eebenit jätettiin mätänemään metsään.
 
Oma mielipiteeni on, että on aivan tuuria mitkä puut siihen kitaraan osuu(ei valita), olkoon sitten kyse 4000e tai 500e kitaroista. Ulkonäölliset seikat on sitten erikseen. Muutenkin epäilen, että puilla ei juuri sähköiseen sointiin vaikuta. Kaikilla mielipiteet tuntuvat menevän ristiin rastiin sikin sokin, eikä mitään johdonmukaisuutta tunnu olevan. Minulle ei riitä, että joku sanoo: Mutku mä kuulen, ihan varmasti.

markkuilari: Kricelle ja Fensonille suora vittuilu on ihan ok, mutta jos puuttuu saman "aatteen" miehen sekoiluihin, niin se ei. Ja olen kyllä kirjoitellut ihan aiheisiin liittyenkin, mutta en viitsi älyttömiä mutuiluja heitellä ihan jokaiseen ketjuun.
 
Sitten aiheeseen liittyen(jos kelpaa)
 
Tämä "hyvien" puiden valitsemisprosessi on hieman hämärän peitossa, miten se tapahtuu. Meneekö Ruokangas tai soitintehtaan edustaja metsään koputtelemaan puita, jonka jälkeen kertoo metsurille mitkä puut kaataa? Tuskin. Oletetaan että puut tulevat lankkuina valmistajille. Koputellaanko niitä sitten, ja valitaan ne missä on se kermaisin soundi minkä sähköinen mikrofoni poimii. Muut kalliilla tuotetut(kuivatus, sahaus, kuljetukset, yms) päätyy roskiin? Epäilen tätäkin. Yleisen konseksuksen mukaan rungon muoto vaikuttaa soundiin, joten lankut joudutaan tietysti leikkaamaan muotoonsa ennen testiä, ja taas huonot heitetään menemään. Entä AAAA+ ja muut hienon kuvion omaavat lankut, jossa koputtelu antaa väärän äänen? Ei käyttöön. Monesta palasta tehdythän tietysti sovitetaan tarkasti yhteen saman näytteen omavien palojen kanssa. Lopullisen tuloksen miltä se kitara sähköillä kuulostaa saadaan vasta kun se on valmis, koska myytin mukaan jopa lakka vaikuttaa lopputulokseen. Mitä jos siinä valmiissa kitarassa on kaikesta huolimatta "huonot" puut? En usko, että kukaan/mikään jättää sitä myymättä. Tai voihan se olla että Ruokangas lämmittää saunan viikonloppuisin Dukeilla tai Unicorneilla, ja Gibsonin pojilla on R8 ja R9:seistä tehdyt terassit.
 

 
Isoillakin tehtailla tuo "valinta" näyttää ainakin videoiden perusteella olevan vähän niin ja näin. Fenderillä 1-4 palasta tehdyt ovat sulassa sovussa keskenään samassa pinossa. Gibsonilla kansipuiden valintaan/sovitukseen käytetään noin 3sek. Martinilla värillä oli suurin merkitys, värivikaiset kaadetut eebenit jätettiin mätänemään metsään.
 
Oma mielipiteeni on, että on aivan tuuria mitkä puut siihen kitaraan osuu(ei valita), olkoon sitten kyse 4000e tai 500e kitaroista. Ulkonäölliset seikat on sitten erikseen. Muutenkin epäilen, että puilla ei juuri sähköiseen sointiin vaikuta. Kaikilla mielipiteet tuntuvat menevän ristiin rastiin sikin sokin, eikä mitään johdonmukaisuutta tunnu olevan. Minulle ei riitä, että joku sanoo: Mutku mä kuulen, ihan varmasti.
 
nyt joudun sirottelemaan suolaa haavoihin, niin se juuri tapahtuu, ja vielä talvella, silloin mennään koputtelemaan puita.
tai Tyyskän kitaraa ainakin.
(Tyyskä on loistojätkä)
 
https://youtu.be/jKGSS_svNyI?list=P … s0UX0HdBq39EUKjLiDw9f9bJX&t=174

aristoteles666: voihan itku, ottakaa se les paul, tallaratkaisun takia, ja soittakaa plektralla sitä kieltenpidintä, naputelkaa, tehkää ihan mitä huvittaa, tai vaikka suoraan tallaa , mutta niin ettette osu kieleen.
nyt sen värähtelyn pitäisi kulkea siitä stopbarista niitä kieliä pitkin tallaan joka saisi ne kielet tallan toisella puolella soimaan, mutta niin ei tapahdu.
 
Kieli ottaa vastaan omaa ominaistaajuuttaan. Koska etenevä aalto ei sisällä minkään kielen ominaistaajuutta, ne eivät ala resonoida.
 
Tilanne olisi eri, jos kielet jo soisivat. Silloin jotkin kielenpätkässä soivat korkeat taajuudet kävisivät yhteen jossain kielissä jo soivien taajuuksien kanssa, ja niiden osuus soinnissa voimistuisi. Vaikutus on teoreettinen, enkä osaa arvioida voisiko sitä mitata.

markkuilari: Kricelle ja Fensonille suora vittuilu on ihan ok, mutta jos puuttuu saman "aatteen" miehen sekoiluihin, niin se ei. Ja olen kyllä kirjoitellut ihan aiheisiin liittyenkin, mutta en viitsi älyttömiä mutuiluja heitellä ihan jokaiseen ketjuun.
 
Mä en ole vittuillut Kricelle sen enempää kuin se minulle, että turhaa naukumista taas. Ja jos et ole huomannut, niin eipä sieltä Fensonin suunnaltakaan ruusuja aina tule. Ja kyllä mutuilut aiheeseen liittyen on ok, mutta tuo sinun pelkkä henkilöihin käyvä katkera tilitys ei....
 
Sitten aiheeseen liittyen(jos kelpaa)
 
Ei kelpaa. Ja johan Fensonkin sen myönsi, että puut vaikuttavat kaulan kautta myös sähköiseen sointiin. Ja selitti, miten se tapahtuu, joten minun mielestäni, jos sen edelleen kiistää, niin kyse on vain siitä, ettei ymmärrä, miten puut vaikuttavat, ei siitä, etteikö ne vaikuttaisi...
 
e. sitä paitsi olenko nyt Kricelle edes vittuillut? Kyllä ne on ihan muut, jotka siitä volapotikan paikasta vittuilee, itse olen vain ehdottanut ongelmaan asiallisia ratkaisuja.

Laulava Kylätohtori: Mä en ole vittuillut Kricelle sen enempää kuin se minulle, että turhaa naukumista taas. Ja jos et ole huomannut, niin eipä sieltä Fensonin suunnaltakaan ruusuja aina tule. Ja kyllä mutuilut aiheeseen liittyen on ok, mutta tuo sinun pelkkä henkilöihin käyvä katkera tilitys ei....
 

 
Ei kelpaa. Ja johan Fensonkin sen myönsi, että puut vaikuttavat kaulan kautta myös sähköiseen sointiin. Ja selitti, miten se tapahtuu, joten minun mielestäni, jos sen edelleen kiistää, niin kyse on vain siitä, ettei ymmärrä, miten puut vaikuttavat, ei siitä, etteikö ne vaikuttaisi...
 
Ei ne kyllä taida vaikuttaa.

Lennu: Ei ne kyllä taida vaikuttaa.
 
No sittenhän sinä varmaan osoitat, missä kohtaa Fensonin teoreemassa on virhe?

Laulava Kylätohtori:
Lennu: Ei ne kyllä taida vaikuttaa.

No sittenhän sinä varmaan osoitat, missä kohtaa Fensonin teoreemassa on virhe?
 
Tuun nyt tähän tapapoliisiksi väliin, kun muuten tulee rönsyilyä, eli tässä taas viitataan henkilökohtaisesti sanalla sinä. Parempi olisi mainita, että "teoreemassa on ilmeisesti virhe jossakin kohdassa. Voisiko joku tarkentaa". Vaikka henkilö, keneltä tarkennusta halutaan onkin tiedossa, ei sitä kannata yksilöidä, ainakaan tässä aiheessa.
 
Ja sitten tosiaan ilmaisuihin
 
"
Ei ne kyllä taida vaikuttaa.
Kyllä taitaa vaikuttaa.
"
 
Edes jokin perustelu mukaan. 100 sivua juupas eipäs ei ole kovin antoisaa.
 
Juu åahoittelut tästä, mutta yritetään nyt hillitä intoa, vaikka se toisen näkemyksen vääräksi osoittaminen tuokin suurta sisäistä nautintoa.

tumppusormi: Tuun nyt tähän tapapoliisiksi väliin, kun muuten tulee rönsyilyä, eli tässä taas viitataan henkilökohtaisesti sanalla sinä. Parempi olisi mainita, että "teoreemassa on ilmeisesti virhe jossakin kohdassa. Voisiko joku tarkentaa". Vaikka henkilö, keneltä tarkennusta halutaan onkin tiedossa, ei sitä kannata yksilöidä, ainakaan tässä aiheessa.
 
Ja sitten tosiaan ilmaisuihin
 
"
Ei ne kyllä taida vaikuttaa.
Kyllä taitaa vaikuttaa.
"
 
Edes jokin perustelu mukaan. 100 sivua juupas eipäs ei ole kovin antoisaa.
 
Juu åahoittelut tästä, mutta yritetään nyt hillitä intoa, vaikka se toisen näkemyksen vääräksi osoittaminen tuokin suurta sisäistä nautintoa.
 
Ehkä näin, mutta toisaalta haluaisin kuulla juuri Lennun perustelut, miksi ne puut eivät vaikuta ja missä kohtaa Fensonin perustelut ovat väärin...
 
e. siis Lennu voi olla ihan oikeassakin, mutta ainakaan itselle ei riitä tuollainen väite ilman perusteluja. Siksi haluaisin niitä perusteluja, että voin korjata näkemystäni, jos se osoittautuu vääräksi...