Kitarat: kitarakamat ›

Nii! Mitä se on?
Hähä, nurkkaan ajoin raukan.
 
Soot kuitenkin väärässä! ;o)
No mikäs se on kun sun suosikki-kitaristi soittaa jonkun surina-trankun ja seittemän metal-zonen läpi?

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä sanontaa. Jos kitarala soitetaan vapaa E-kieli niin se soi sillä soundilla mikä lähtee kitarasta, vaffarista ja kaikesta muusta hörpöttimistä mitä nyt kukin on keksinyt liittää mukaan.
Sitten loppuosa on soittoa, ei soundia. Minusta.
 
Ymmärrän pointtisi täysin eikä siinä ole sinäänsä mitään väärää.
Asia voidaan tietenkin ajatella noinkin yksinkertaisesti ja pelistetysti.
 
Yhtälailla voidaan ajatella että se soundi lähtee sormista, kun soittaja päättääkin soittaa sen vapaan e-kielen plektran sijasta sormella. Edelleenkin se on se sama vapaa e-kieli joka soi, mutta silti siinä on eri soundi.
 
Edit: tässä kieltämättä sotketaan soundi ja soundi keskenään :)

Laatua vai mielikuva legendasta... No ainakin legendan kauneus ei ole pelkästään mielikuvia, on ne oikeastikin äärettömän kauniita!
http://www.lilypix.com/photos/data/ … 9fe611d5a8e90fefdc9c/917_p20424.jpg

Pakkohan tähän threadiin on kantaa korsi kekoon.
 
Itse kuulun ns. Gibson -skeptikkoihin. No kävin tänään ja maanantaina tekemässä GAS -kierrosta, jossa näppeihin osui stankkua Epin, Gibsonin ja Tokain versioina sekä yksi Tokain custom. Lisäksi Jenkki -Hamer.
 
Akustisen testailun perusteella: Epi soi kovaa. Soundi oli mukavan pirteä ja kohtuullisen artikulatiivinen. Hamer soi yhtälailla kovaa, mutta tiukemmin ja tasapainoisemmin. Tokain stankku ei jostain syystä sytyttänyt. Tasaisen hyvä, ei ihmeellinen, Customissa oli sitä jotain.. Mojoa? Gibsonin Stankku oli huomattavasti hiljaisempi, kuin olisin odottanut epin jälkeen. Tosin artikulaatio oli ihan omaa luokkaansa. Gibsonissa oli ehkä paras kaula kaikista soittamistani ikinä (60's) ja Jotain hienovaraista hyvää. En tiedä, johtuiko se joku erityinen tunne tiedosta, että Kädessä on nyt The Real Thing, vai oliko siinä konkreettisesti/fyysisesti jotain enemmän. Gibsonia soittaessa kitarasta tuli enemmän takaisin itseeni, kuin verrokeista. Jostain syystä soittoni oli parasta Gibsonilla.
 
Eli, onko sillä väliä, vaikka lähelle vastaavat ominaisuudet voisi saada halvemmalla, jos aito vermes tuntuu läheisimmältä. Jos 2,5K€:n Gibsoni antaa takaisin enemmän ja saa soittamisen tuntumaan paremmalta, niin silloin se on Gibson, eikä Tokai. Ja sama päin vastoin. Vaikka mitattavissa olevat suureet olisivatkin kuinka lähellä tahansa.
 
Olikohan tuossakaan nyt mitään pointtia...

No mikäs se on kun sun suosikki-kitaristi soittaa jonkun surina-trankun ja seittemän metal-zonen läpi?
 
Soundiahan se kaikki on. En kyllä äkkiä väittäisi, että Lifeson noin vetäisi, mutta samapa sille :)

Soundi vaan on, uskokaa tai älkää.
 
Joskus hyvä, joskus huono. Mutta aina soundi. Tykkään.

Laatua vai mielikuva legendasta... No ainakin legendan kauneus ei ole pelkästään mielikuvia, on ne oikeastikin äärettömän kauniita!
http://www.lilypix.com/photos/data/ … 9fe611d5a8e90fefdc9c/917_p20424.jpg
 
No nyt päästiin jo estetiikkaankin! Onko sellaista objektiivista hyvettä kuin kauneus olemassa, onko Gibson Les Paul sen edustaja? :)
 
Itse kuulun ns. Gibson -skeptikkoihin. No kävin tänään ja maanantaina tekemässä GAS -kierrosta, jossa näppeihin osui stankkua Epin, Gibsonin ja Tokain versioina sekä yksi Tokain custom. Lisäksi Jenkki -Hamer.

Akustisen testailun perusteella: Epi soi kovaa. Soundi oli mukavan pirteä ja kohtuullisen artikulatiivinen. Hamer soi yhtälailla kovaa, mutta tiukemmin ja tasapainoisemmin. Tokain stankku ei jostain syystä sytyttänyt. Tasaisen hyvä, ei ihmeellinen, Customissa oli sitä jotain.. Mojoa? Gibsonin Stankku oli huomattavasti hiljaisempi, kuin olisin odottanut epin jälkeen. Tosin artikulaatio oli ihan omaa luokkaansa. Gibsonissa oli ehkä paras kaula kaikista soittamistani ikinä (60's) ja Jotain hienovaraista hyvää. En tiedä, johtuiko se joku erityinen tunne tiedosta, että Kädessä on nyt The Real Thing, vai oliko siinä konkreettisesti/fyysisesti jotain enemmän. Gibsonia soittaessa kitarasta tuli enemmän takaisin itseeni, kuin verrokeista. Jostain syystä soittoni oli parasta Gibsonilla.

Eli, onko sillä väliä, vaikka lähelle vastaavat ominaisuudet voisi saada halvemmalla, jos aito vermes tuntuu läheisimmältä. Jos 2,5K€:n Gibsoni antaa takaisin enemmän ja saa soittamisen tuntumaan paremmalta, niin silloin se on Gibson, eikä Tokai. Ja sama päin vastoin. Vaikka mitattavissa olevat suureet olisivatkin kuinka lähellä tahansa.
 
Jep, jotain "maagista" niissä on...Mielenkiintoinen testi olisi, että soiko Gibson kymmenen vuoden päästä paljonkin paremmin, kuin Epit tai Tokait.

Jep, jotain "maagista" niissä on...Mielenkiintoinen testi olisi, että soiko Gibson kymmenen vuoden päästä paljonkin paremmin, kuin Epit tai Tokait.
 
No onhan tuota testiä tehty jo vuosia.. :)

Jep, jotain "maagista" niissä on...Mielenkiintoinen testi olisi, että soiko Gibson kymmenen vuoden päästä paljonkin paremmin, kuin Epit tai Tokait.
 
Sen verran ainakin tiedän kokemuksesta että Epiphonen talla ja viritinkoneistot eivät kestäneet 10 vuoden (itse asiassa eivät kestäneet edes 5 vuoden) aktiivista käyttöä. Tallapalat kulahtivat nopeasti (pehmeää materiaalia kaiketi) ja virityskoneisto brakas... Jotenka, ilman pikkuremppaa ei Epiluuri kestänyt samaa kuin Gibsonin LP. Tosin tämä otanta on hyvin pieni kun kyseessä oli kaverini Epiphone LP Custom ja oma '85 Gibson LP Custom. (huom! omassa lp:ssä oli muuten alkup. osat paitsi nauhat, jotka oli laitettu '99)... epäselvää mutta hope you've got the point :)

Eihän Epiä ja Gibsonia ole edes järkevää verrata. Epi on n.500€ ja Giba n.3000€.

Eihän Epiä ja Gibsonia ole edes järkevää verrata. Epi on n.500€ ja Giba n.3000€.
 
Mallikohtasta.. Jos Stankkuja vertaa, niin Epi sen 700, Giba 2200 ja Tokai 2391.. jos vastaavuuksia mallien välillä haetaan.

Mallikohtasta.. Jos Stankkuja vertaa, niin Epi sen 700, Giba 2200 ja Tokai 2391.. jos vastaavuuksia mallien välillä haetaan.
 
Paitsi ettei toi yli 2000:n Tokai ole täysin vastaava kuin Gibsonin Stankku, siinä kun on ebenpuuotelauta.

Paitsi ettei toi yli 2000:n Tokai ole täysin vastaava kuin Gibsonin Stankku, siinä kun on ebenpuuotelauta.
 
Eebenotelauta maksaa muuten n. 10 euroa enemmän kuin ruusupuu, suuriin piirtein 20 euroa vrt. 30 euroa.
Siis jos sen ostaa ilman että joku kitaratehdas on ehtinyt sen pirullisen kalliilla liimalla liimata :o)

Olen seurannut tätä keskustelua, mutta pitänyt tarpeettomana osallistua mihinkään Gibsonit on romuja inttämisen vastustamiseen, levyhyllyssäni on tarpeeksi Gibsoneilla soittettua loistavaa musiikia tekemään kaiken väittelyn aiheesta tarpeettomaksi.
 
Ja on selvää että elävästä luonnon materiaalista pitkälti käsin tehdyt soittimet joita on tehty kymmeniä malleja kyymenien vuosien aikana ovat keskenään erilaisia - toiset hyviä ja toiset huonoja, mutta kaikki ne ovat löytäneet soittajansa.
 
Yksi kommentti kuitenkin:
 
Kitaroiden absoluuttisen hyvyyden tai huonouden mittaaminen teknologian keinoin on mahdotonta edes yhden suureen osalta saatikka laajemmin, jos halutaan että mittaus täytää normaalit tieteellisiin tutkimuksiin käytetyt kriteerit.
 
Soittimien sointieroja koskevia tieteellisä tutkimuksia on tehty paljon ja niissä ei ole saatu selville oikeastaan yhtään mitään muuta kuin sen että hommassa ei ole mitään järkeä.
 
Mitattavia muuttujia on paljon ja niiden keskinäisestä arvojärjetyksestä ja painotuksesta ei voi päästä yksimielisyyteen.
 
Suurin ongelma on soittaja itse. Suurin vaikuttaja soundiin on soittaja itse ja kitaroilla ei voi tehdä sokkotestiä ilman että testisoittaja tuntisi soittimen tatsin ja kuulisi mitä ja miten soittaa. Tämä välitön informaatio pilaisi siis testin heti koska se vaikuttaa suoraan siihen millainen mitattava sointi on.
 
PS: Joku mittamiseen uskoja väitti tuossa ettei soittaja vaikuta soundiin: tee testi, liitä kitara johonkin sopivaan mittavälineeseen, esimerkiksi Pro-tools tai vastaava softa jolla saat vaippakäyrän ja audiospektrin näkyviin. Soita se yksi nuotti ja anna kitara kaverille ja pyydä häntä soittamaan sama nuotti samalla kitaralla. Vertailkaa tulosten infomaatio sisältöä - kas kummaa se on erilainen.

Suurin ongelma on soittaja itse. Suurin vaikuttaja soundiin on soittaja itse ja kitaroilla ei voi tehdä sokkotestiä ilman että testisoittaja tuntisi soittimen tatsin ja kuulisi mitä ja miten soittaa.
 
Yeah, LP:a soitetaan tietyllä tapaa, koska soittaja vastaa soittimen antamiin impulsseihin ja käskyttää taas vuorostaan soitinta. Ja Les Paulilla se "oma impulssi" on mun mielestä aika voimakas, sitä soitetaan selkeästi eri lailla kuin vaikka stratoa (joka myöskin "vahva" soitin) - vaikka kuinka olisi sama soittaja.
 
PS: Joku mittamiseen uskoja väitti tuossa ettei soittaja vaikuta soundiin: tee testi, liitä kitara johonkin sopivaan mittavälineeseen, esimerkiksi Pro-tools tai vastaava softa jolla saat vaippakäyrän ja audiospektrin näkyviin. Soita se yksi nuotti ja anna kitara kaverille ja pyydä häntä soittamaan sama nuotti samalla kitaralla. Vertailkaa tulosten infomaatio sisältöä - kas kummaa se on erilainen.
 
Jos tämä oli viittaus minuun niin et ymmärtänyt mitä tarkoitin. Mutta varmasti onkin totta tuo mitä sanoit, en epäilekään tuota.

PS: Joku mittamiseen uskoja väitti tuossa ettei soittaja vaikuta soundiin: tee testi, liitä kitara johonkin sopivaan mittavälineeseen, esimerkiksi Pro-tools tai vastaava softa jolla saat vaippakäyrän ja audiospektrin näkyviin. Soita se yksi nuotti ja anna kitara kaverille ja pyydä häntä soittamaan sama nuotti samalla kitaralla. Vertailkaa tulosten infomaatio sisältöä - kas kummaa se on erilainen.
 
Tässähän nyt ei tietystikään ole mitään mystistä. Jos kerran jokaikinen yksittäinen kitaran osa vaikuttaa omalta osaltaan kitarasta lähtevään kokonaissoundiin niin olisihan se ihmeellistä jos se, minkälainen nakkisormi sitä kieltä nauhaa vasten painaa, ei vaikuttaisi mitenkään. Onhan sillä nyt pieni ero jos sormi kuuluu 12 vuotiaalle junnulle tai viiskymppiselle raksaduunarille ja kyllä sen eron pitää kuulua myös soundissa, puhumattakaan siitä että pieni ero syntyy siinäkin jos kitaran bodyn värähtelyjä vaimentaa 120 kiloisen aikamiehen sijasta 40 kiloinen pojankoltiainen.

Noista testeistä... mihin sitä soittajaa tarvitaan? Että kuussa on käyty, muttei pystytä kehittämään konetta, joka pikkaa kieltä tai lyö soinnun?
 
Ja kuka niitä kitaroita paremmuusjärjestykseen testien perusteella haluaa? Eikö voida mitatata vain erilaisia suureita? Kyllä niidenkin perusteella kitaran ominaissoinnista jotain voi sanoa. Kuten että "Lespassa on aivan fitusti sustainii, niinku kaikissa nektruu-kitaroissakin".
 
No en silti pidä noiden kitaroiden mittailua välttämättä mitenkään tarpeellisena, mutta jos joku sille tielle lähtee, niin toivotan onnea matkaan.

Siinon '52 LP modattu soitettavammaksi tune-o-maticilla ja humppareilla... Ja hienolla värillä ;o)
http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll … =46648&item=7307567777&rd=1

Noista testeistä... mihin sitä soittajaa tarvitaan? Että kuussa on käyty, muttei pystytä kehittämään konetta, joka pikkaa kieltä tai lyö soinnun?
 
Tää soittaa paremmin ja kuulosta paremmalta kuin moni keppi mies ikinä.
 
http://www.lemurbots.org/EmergencyBot.mov
 
(iso tiedosto latautuu pitkään jos sulla ei ole nopea yhteys, mutta kannatta odottaa)
kuva:
http://www.lemurbots.org/GtrDetail.jpg
 
Laitoin tän myös n.3kk sitten

Tää soittaa paremmin ja kuulosta paremmalta kuin moni keppi mies ikinä.
 
Kuulostiko tuo 'lead-soitto' su mielestä hyvältä?