Kitarat: kitarakamat ›

Ilelee: Tässä on otelaudan puun vaikutuksesta (rosewood vs ebony)
 
http://www.researchgate.net/publica … und_of_a_solid_body_electric_guitar
 
Mielenkiintoisia tuloksia:
Rosewood otelaudassa dead spotit on pahempia kuin ebenissä.
Mainittu kohdassa 4.2

FensonGibder: Mielenkiintoisia tuloksia:
Rosewood otelaudassa dead spotit on pahempia kuin ebenissä.
Mainittu kohdassa 4.2
 
Mitä nuo dead spotit ovat? en ole koskaan itse sellaista tavannut. Mistä se johtuu ja mistä sen tunnistaa?

hallu: Mitä nuo dead spotit ovat? en ole koskaan itse sellaista tavannut. Mistä se johtuu ja mistä sen tunnistaa?
 
Ei minullakaan ole kymmenien kitaroiden joukossa ollut mitään niin selkeää dead spottia, että sen olisi huomannut soitossa..
 
Mutta se dead spot on kohta otelaudassa josta aallon voimakkuus vaimenee selvästi normaalia kielen vaimenemista enemmän.
 
Tuossa tutkimuksessa on vinkkejä, joilla voi päästä eroon dead spotista:
Vaihtaa kielen gaugea tai sitten harkitsee laskettua virettä, esim. Eb.
 
Muitakin keinoja on muistaakseni mainittu. Lukekaa päätelmistä, jos asia on kiinnostava.
 
Lyhyesti tuning fork faggoteille:
Dead Spot = Lyhyempi sustain nuotille, tumppu kohta otelaudassa
 
Edit*
Siis kaikissa otelaudoissa on varmasti dead spotteja, mutta osa vaatii kultakorvaa tai sekuntikelloa huomaamaan vaimenemisen eron viereisiin nuotteihin verrattuna.
 
Osasyy tässä voi olla se, että dead spotteja voi olla useissa perättäisissä nauhoissa, tai sitten viereinen nauha soikin loistavasti,jolloin ero on kaikkein helpoin huomata.

hallu: Mitä nuo dead spotit ovat? en ole koskaan itse sellaista tavannut. Mistä se johtuu ja mistä sen tunnistaa?
 
Fenkku bassot esim. 4 tai 5 nauhan kohdalla. Esim. paksuin kieli soi huterasti. Dead spotit johtunevat soittimen ominaisresonanssista.

hallu: Mitä nuo dead spotit ovat? en ole koskaan itse sellaista tavannut. Mistä se johtuu ja mistä sen tunnistaa?
 
Jotkut äänet kuoleentuvat tai soivat heikommin kuin toiset. Johtuu kitaran rakenteen ominaisresonanssista. Joillekin ilmiö ei ole ongelma, tarkemmat kaverit laittavat kepin kiertoon.

GiovanniDiRondo: Fenkku bassot esim. 4 tai 5 nauhan kohdalla. Esim. paksuin kieli soi huterasti. Dead spotit johtunevat soittimen ominaisresonanssista.
 
Ei ole kaikkien yksilöiden ongelma, osa kyllä kärsii tästä ilmiöstä. Myös muut merkit kuin Fenderit.

GiovanniDiRondo: Fenkku bassot esim. 4 tai 5 nauhan kohdalla. Esim. paksuin kieli soi huterasti. Dead spotit johtunevat soittimen ominaisresonanssista.
 
Tietyillä malleilla on samankaltaisuuksia, mutta jos tuosta tutkimuksesta katsoo noita tuloksia niin rosewood-otelaudalla dead spot ilmiö on g-kielen 6.nauhalla ja ebenissä se onkin 9.nauhalla.
 
Tässä on kyseessä varmasti kaikki-vaikuttaa-kaikkeen-ilmiö, jota ei voi ratkaista etukäteen tuotantolinjalla, vaan osa kitaroista on schaissempaa kuin loput.
 
Edit*
Tuossa tutkimuksessa oli huomattu, että kyseisessä kitaramallissa 15-nauhan yläpuolella ei ole dead spotteja, koska kaula ei siinä enää juurikaan heilu - Liitos runkoon on jo niin lähellä.

tumppusormi: Siis mielestäni tässä ei vaikuta muu kuin se, kun itse se materiaali värähtelee. Ei se ääni, mikä kulkee itse siinä puun sisällä.
 
Vesilammikko ja vesipisaran tiputus ja siitä havaitut aallot olisivat tätä itse materiaalin värähtelyä. Sitten taas itse ääni siellä vedessä kulkee nopeasti.
 
En ole nähnyt muuta todistetta, kuin että materia vaimentaa vakiona tuota värähtelyä matkaan verrattuna. Se vaimentaako se eritaajuisia värähtelyjä eritavalla, niin siitä ei mielestäni tullut vielä mitään tietoa.
 
No siis kyllähän tätä asiaa tutkitaan, kun halutaan selvitellä mitkä puut olisivat hyviä soitinpuita, vaikka
 
http://www.acoustics.asn.au/confere … A2010/cdrom-ICA2010/papers/p746.pdf

FensonGibder: Moikka taas kaikille, ja terveisiä ulkomailta. Pari viimeistä sivua lukeneena, ajatteln hypätä keskusteluun tässä kohtaa - miksi tässä?
 
Koska GDR:n postaus on täyttä rautaa: taajuus vaimenee eri puissa erilailla. Juuri näin.
 
Mutta, mutta.. Se on kitaran suhteessa vain osa totuudesta. Koska kielen fyysinen systeemi on vaimennettu värähtelijä, on kaulan liikkuvuudella suurempi merkitys sustainiin kuin muilla kitaranosilla yhteensä. Tumppusormi linkittikin tuossa aikaisemmin pari oikein hyvää tutkimusta, joissa asia oli mitattu. Niissä oli paljon muutakin mielenkiintoista, mutta palaan niihin myöhemmissä postauksissa.
 
Jos sustain on lähinnä kaulan liikkuvuudesta kiinni, niin entäs sitten se lankkukitaran akustinen tone?
Käännämme katseemme otelaudan materiaan. Otelauta heijastaa kielten aiheuttaman ilman värähtelyn ja myös mekaaniset äänet, jotka tulevat suoraan kielestä. Oletteko huomannut? Lankkukitaran akustinen ääni kuuluu lähinnä kaulasta ja sekin suuntautuu eniten pinnan normaaliin, eli suoraan ylöspäin otelaudan pinnasta.
 
What! Eikö runko tai muu osa kaulasta sitten vaikuta toneen juuri mitenkään?
 
Ei. Ja kerron taas miksi:
 
Käytämme yksinkertaista matematiikkaa haarukoidaksemme tuloksen, joka paljastaa miksei kielestä karannut energia voi muuttaa sointia palatessaan kieleen.
 
Otetaan kielessä kulkevista taajuuksista esimerkkitaajuudeksi vaikka 1kHz ääni, koska se edustaa keskitasoa mikin huomioimista taajuuksista.
 
1kHz taajuus tarkoittaa, että sen aaltomuoto kulkee 1000 kertaa sekunnissa mikrofonin yli. Tai voidaan myös sanoa että se osuu 1000 kertaa sekunnissa tallaan - tai satulaan jos kieli soi vapaasti.
 
Sitten valitsemme sopivan pituisen sustainin kielelle. Bassokieli soi kitarassa helposti 10 sekuntia ja ohuimmat kielet lähemmäksi 5. Ihan sitä hiljaisinta sirinäaikaa ei kannata huomioida, koska
A) rok-musiikissa ei ole aikaa odotella 15 sekuntia per nuotti
B) aallon voimakkuus on jo niin hiljainen ettei se hukkuu täysin tuoreemmista pikkauksista.
 
Tumppusormen linkin tutkimuksessa oli myös tuo 4-5 sekunttia, joten otetaan mekin 5 sekuntia sustainin kestoksi.
 
Nyt tarvitsemme vielä 1kHz aallon nopeuden:
Basso- e kielellä jonka ominaistaajuus on 220hz, aallonpituus on 2xmensuuri, eli noin 1.3 metriä.
 
1000hz aallolle se on siis noin 30 senttiä (nämä ovat pyöristyksiä, koska jokaiselle mensuurille on omat taajuudet, samoin eri jännityksille, jne..)
 
Aallon nopeudeksi siis saadaan kertomalla aallon pituus taajuudella = 300m/s
 
Siis, jokainen 1000Hz aalto törmää sekunnin aikana tallaan ja satulaan yhteensä 300/1.3x2 = 415 kertaa, eli
 
Koko sustainin aikana yli 2000 kertaa. Näitä 1000Hz aaltoja on koko mensuurissa noin neljä kappaletta, siis kaikkiaan 8000 törmäystä. Melkoista puuroa pelkästään näistä, mutta sitä ei tässä nyt mietitä, vaan
 
Tarkoitus on hahmottaa paljonko runkoon menee yhdestä ainoasta aallon törmäyksestä. Sitä ennen muistutettakoon Tumppusormen tutkimuksen tulos, jossa todetaan s u u r i m m a n osan kielen energiasta vaimentuvan ilman vaikutuksesta (siksi otelauta heijastaa niin äänekkäästi akustisen äänen korviimme).
 
Tyytykäämme olettamukseen, että puolet energiasta häviää ilmamolekyylien siirtoon ja loput siirtyvät lähinnä kitaran kaulaan (Tumppusormen tutkimuksessa sanottiin, että lankkukitaran talla päästää erittäin vähän energiaa lävitseen).
 
Laskennan kannalta tämä on kätevää koska saamme helposti yhden törmäyksen aiheuttaman vaimennuksen kokonaisenergiassa, jakamalla sustainin pituus törmäyksien määrällä: 5/1000 = 1/200 ja jakamalla tämän kahdella ilmavaimennoksen vuoksi = 1/400 (koska törmäävää energiaa oli vain puolet kokonaisenergiasta)
 
Suomeksi tämä tarkoittaa, että
 
Aallon törmätessä kaulan ja kielen kosketuspisteeseen kaula ja runko vaimentaa kieltä yhden neljässadasosan verran. Siis kaulaan ja runkoon siirtynyt energia on n e l j ä s a t a a kertaa pienempi voimakkuudeltaan, kuin kieleen jäänyt soiva osa aallosta.
 
Nyt jos joku sanoo, että tämä jämä, kierrettyään, heijastuttuaan ja sirouduttuaan kaulassa, rungossa ja tallassa, pystyy muka palaamaan kieleen juuri tiettyyn, rytmillisesti sopivaan aikaan, se olisi silti vähintään 400-1000 kertaa pienempää, kuin kielessä jo oleva aaltoliike.
 
Lyhyt tiivistelmä tuning fork faggoteille:
Puiden vaikutus sähköiseen saundiin:
- otelautamateriaalilla suurin vaikutus toneen
- kaulan runko-osa määrittelee suurelta osin sustainin pituuden, koska se vaimentaa kielen värinää voimakkaasti
- rungon puut vaikuttavat toneen voimakkaasti vain, jos olet tonewood-uskovainen
 
Myth Busted
 

 

 
Yllä mainitsemista syistä, nämä eivät kuulu ja ne voidaan jättää huomioimatta..
 
Ps. Ääniaallon taajuus ei muutu rungossa, joten se ei voi muuttaa kielen taajuutta, se voi ainoastaan sotkea kohinallaan kielessä pysyvää aallon osaa, jotka ovat a i n a paljon suurempia voimakkuudeltaan kuin saman palaavan taajuuden olemattoman pieni jämä.
 
Moikka ja hyvää ulkomaanreissua, Dear Fenson.
 
Mielenkiintoista settiä, indeed..
 
Ja olikos tämä nyt niin, että se koskee perustaajuuden lisäksi myös kaikkia kerrannaisia ja harmonisia ym. taajuuksia. Puut eivät varmasti muuta perustaajuutta miksikään (tämä on käsittääkseni aina ollut selvää ja konseksuksen alaista informaatiota), mutta siis ne kerrannaiset ym. (mitä helvettiä niitä kaikkia nyt onkaan, siis niitä, jotka tekevät siitä kitaran äänestä kitaran äänen) pysyvät myös muuttumattomina.
 
Olenkin aina kuvitellut, että kaulassa on taikaa ja näillä puheillahan siinä olisi totuutta mukana. :D

GiovanniDiRondo: No siis kyllähän tätä asiaa tutkitaan, kun halutaan selvitellä mitkä puut olisivat hyviä soitinpuita, vaikka
 
http://www.acoustics.asn.au/confere … A2010/cdrom-ICA2010/papers/p746.pdf
 
Tämähän on akustisille soittimille...
 
Pitää ymmärtää nuo energian erot:
termi sound absorption coefficient tarkoittaa ä ä n e n imeytymistä, toisin sanoen ä ä n e n heijastumisen käänteisarvo.
 
Lankkukitaran kielestä runkoon tai kaulaan siirtyvä energia johtuu pistemäisen kohdan kautta, eikä käytä tätä samaa kaavaa kuin ilman kautta välittyvä ä ä n i, joka levittäytyy laajalle alalle. Tuon termin kaavastahan suoraan näkee, että siinä vaikuttaa pinta-ala..
 
Ainoa lankkukitarassa ä ä n e n ä imeytyvä/heijastuva energia on lähinnä otelaudassa, johon kielen värähtelevä osuus vaimentuu ilmaan ja siitä ilmasta ä ä n e n ä otelautaan. Otelauta sitten heijastaa siitä sitä suuremman osan mitä tiheämpi se on (myös kimmokerroin vaikuttaa). Kova ebenpuu heijastaa enemmän, kuin pehmeä töhnäwood. Tästä mekanismista johtuen kaula soi lankkukitarassakin ihan korvin kuultavasti. Tästä kirjoitin juuri viime sivun pitkässä postauksessa.
 
Ei mitään taikaa, vain yksinkertaista fysiikkaa.
 
Edit*
Täydennetty tekstin keskivaiheilta lauseraakile.

Laulava Kylätohtori:
Ja olikos tämä nyt niin, että se koskee perustaajuuden lisäksi myös kaikkia kerrannaisia ja harmonisia ym. taajuuksia. Puut eivät varmasti muuta perustaajuutta miksikään (tämä on käsittääkseni aina ollut selvää ja konseksuksen alaista informaatiota), mutta siis ne kerrannaiset ym. (mitä helvettiä niitä kaikkia nyt onkaan, siis niitä, jotka tekevät siitä kitaran äänestä kitaran äänen) pysyvät myös muuttumattomina.
 
Unohtakaa nyt se kuva, että kitaran osat "muokkaavat saundia" ja lisäävät ne muokatut osat sinne kieleen, tehden soinnista rikkaamman.
 
Mikään taajuus ei muutu rungossa. Sana 'hei' ei muutu seinän läpi 'dou'ksi. Muuttuisi, jos taajuudet muuttuisivat materiaaleissa, mutta kun ne eivät muutu. Hei pysyy heinä, mutta kuuluu hiljaisempana. Osa hein taajuuksista voi vaimentua enemmän kuin muut äänteet ja niin kitarakin tekee:
 
Se 'muokkaus' lankkukitarassa on kielen värähtelevien taajuuksien vaimenemisen (suomeksi äänen hiljenemisen) yksilöllisyyttä. Siis kaksi eri kitaraa kuullostaa sähköisesti erilaisilta, koska ne vaimenevat taajuuskohtaisesti yksilöllisesti. Akustisesti on sitten vielä tuo otelaudan heijastus joka heijastaa ilman välityksellä energiaa ympäri huonetta ja kuulijankin korvaan, loput se imee kaulaan. Joka tapauksessa sitä ei voi unohtaa pois sähköisestä soinnista - rosewood otelautainen strato kuullostaa erilaiselta kuin vaahteralla varustettu. Period.
Mutta näissäkään taajuudet ei muokkaannu, vaan otelauta korostaa tiettyjä taajuuksia heijastamalla eri taajuuksia eri voimakkuudella.
 
Kaikki se rungosta tallan ja satulan/nauhan kautta kieleen palaava energia on voimakkuudeltaan noin promillen kokoluokkaa kielen aallonvoimakkuudesta - siis niin hiljaista ja vielä kielen kanssa epäsynkassa olevaa piipitystä (puuroa), ettei se pysty voimistamaan kieleen jäänyttä satoja kertoja voimakkaampaa aaltoa, saati osumaan juuri oikeaan vaiheeseen aaltomuotojen kanssa. Se vain sotkee kohinallaan selkeää kielessä pysynyttä aaltoilua.

Kiitoksia FensonGibberille ja hollstrolle selvityksestä deadspotista. Sanoin etten ole sellaiseen koskaan törmännyt, mutta ilmeisesti kyse onkin niin yleisestä ilmiöstä, että lienen pitänyt sitä normaalina. Jos se on kovin vähäinen niin en varmasti asiaan kiinnitä huomiota, mutta kyllä jokin selittämätön tumppuuntiminen jollakin nauhalla varmasti kiinnittäisi huomion.

fenson: Puiden vaikutus sähköiseen saundiin:
- otelautamateriaalilla suurin vaikutus toneen
- kaulan runko-osa määrittelee suurelta osin sustainin pituuden, koska se vaimentaa kielen värinää voimakkaasti
- rungon puut vaikuttavat toneen voimakkaasti vain, jos olet tonewood-uskovainen
 
Voiko tämän paremmin tiivistää?
 
Mielestäni totta joka sana. Tärkeimmät pointit otettu esiin.

hallu: Kiitoksia FensonGibberille ja hollstrolle selvityksestä deadspotista. Sanoin etten ole sellaiseen koskaan törmännyt, mutta ilmeisesti kyse onkin niin yleisestä ilmiöstä, että lienen pitänyt sitä normaalina. Jos se on kovin vähäinen niin en varmasti asiaan kiinnitä huomiota, mutta kyllä jokin selittämätön tumppuuntiminen jollakin nauhalla varmasti kiinnittäisi huomion.
 
Yksi dead spotin aiheuttaja on myös huonosti kiinni oleva nauha tai useampi sellainen. Tuskailin aikoinaan 73 Straton kanssa ja olin aika petynyt sen saundiin. Kaveri jolle se meni korjasi nauhat ja laittoi vintagetallan. Kitara syntyi uudelleen.

GiovanniDiRondo: Voiko tämän paremmin tiivistää?
 
Mielestäni totta joka sana. Tärkeimmät pointit otettu esiin.
 
On "totta" ainoastaan jos ei ole kokeillut samaa konstruktiota eri runkopuilla. Bassopuolella jäsen Rijopu laittoi aikoinaan ääninäytteet kolmesta takemästään bassosta joissa erona oli ainoastaan runkopuut. Tunnistin näytteen perusteella saarnen, lepän ja mahongin. Niin teki moni muukin. Ja vaikkei tunnistanutkaan, tunnisti että ne saundaavat erilaisilta.

hollstro: On "totta" ainoastaan jos ei ole kokeillut samaa konstruktiota eri runkopuilla. Bassopuolella jäsen Rijopu laittoi aikoinaan ääninäytteet kolmesta takemästään bassosta joissa erona oli ainoastaan runkopuut. Tunnistin näytteen perusteella saarnen, lepän ja mahongin. Niin teki moni muukin. Ja vaikkei tunnistanutkaan, tunnisti että ne saundaavat erilaisilta.
 
Kolme bassoa on kolme bassoa. Mistä sitä tietää, ettei jossain ole löysemmät nauhakiinnitykset, tai tiheyseroja otelaudassa? Rosewoodiakin ihan helvetin erilaista, tummaa, timmiä lakunamua ja höttö-intiaa kuukratereilla.
 
Tallan jäykkyys?
Paskaisemmat kielet?
Erilaiset kielet?
Kaikki mikit käämitty identtisesti?
Soittajan varpaankynnen pituus?
Muu inhimillinen virhe?
 
Joku tällainen sen täytyy olla. Miksi?
 
Minä kerron:
 
Tuossa Ileleen linkittämässä otelautatestissä sanotaan, että basson vaimennus eroaa kitarasta siinä, että kitarankielen sammuttaa suurimmaksi osaksi ilman kitka.
(huonossa kitarassa varmaan paska kaula tai muu huono komponentti).
Bassossa sen kielen suurimmaksi osaksi sammuuttaakin
 
kielen oma kitka!
 
Eli jos kitaran sointiin ei vaikuta runkopuu, niin vielä vähemmän bassossa.
 
Sen sijaan basson selvästi paksummat kielet piiskaavat ilmaa selvästi kitaraa enemmän - jos testi oli tehty hyvin, niin laittaisin rahani otelautamateriaalissa oleviin tiheys ja kimmokerroin heittelyihin, vaikka olisivatkin saman nimistä puulajiketta.
 
Näitähän on jo yhdessäkin kitaran otelaudassa, josta dead spotit osin kumpuavat.

FensonGibder: - jos testi oli tehty hyvin, niin laittaisin rahani otelautamateriaalissa oleviin tiheys ja kimmokerroin heittelyihin, vaikka olisivatkin saman nimistä puulajiketta.
 
Jostain syystä kitarassa kuuluu selvästi ruusupuu vs vaahtera otelaudassa.

hollstro: On "totta" ainoastaan jos ei ole kokeillut samaa konstruktiota eri runkopuilla. Bassopuolella jäsen Rijopu laittoi aikoinaan ääninäytteet kolmesta takemästään bassosta joissa erona oli ainoastaan runkopuut. Tunnistin näytteen perusteella saarnen, lepän ja mahongin. Niin teki moni muukin. Ja vaikkei tunnistanutkaan, tunnisti että ne saundaavat erilaisilta.
 
No mikäs siinä sitten on, että jos kaupassa kokeilee useampaa kuin yhtä täysin samanlaista kitaraa, joissa on kieletkin samalla korkeudella suhteessa mikkeihin, niin niissä voi olla isoja soundieroja? Esim. oman LP:ni valitsin kahdesta ja se toinen soi omasta mielestäni paljon tummemmin ja sustainia ei ollut ihan niin hyvin. Ja juu, oli kitaran potikat ja kaikki muukin samalla tavalla. Ei ollut kielissäkään ainakaan näkyvää eroa, yksilöt olivat tulleet kauppaankin samaan aikaan. Ainoa kitaroiden ero oli väri.
 
Voipi olla, että yksilöiden väliset erot sekottavat näitä "onko puilla väliä" keskusteluja melko tehokkaasti.

hollstro: Yksi dead spotin aiheuttaja on myös huonosti kiinni oleva nauha tai useampi sellainen. Tuskailin aikoinaan 73 Straton kanssa ja olin aika petynyt sen saundiin. Kaveri jolle se meni korjasi nauhat ja laittoi vintagetallan. Kitara syntyi uudelleen.
 
Kuulostaa vähän samanlaiselta ongelmalta kun mulla oli kerran vapaalla kielellä (ylä E) eli ääni kuoleentui eikä kieli soinut kunnolla. Olin penskana itse vaihtanut stratoon satulan, jok apaljastui ongelman syyksi kun satula ei kunnolla osunut koko matkaltaan uran pohjaan ja jäi ikäänkuin kantamaan ja oli lisäksi huonoa materiaalia (pehmeää muovia). Ja ongelma korjaantui kun asiantuntija teki satulan kunnolla siihen, mutta siinähän oli siis deadspot vapaalla kielellä.
 
Jos kuolleen pisteen aiheuttaa irronnut nauha, niin silloinhan vireen tai kielen muuttaminen ei korjaa asiaa, mitä tuolla aikaisemmin ehdotettiin korjaukseksi.

hollstro: On "totta" ainoastaan jos ei ole kokeillut samaa konstruktiota eri runkopuilla. Bassopuolella jäsen Rijopu laittoi aikoinaan ääninäytteet kolmesta takemästään bassosta joissa erona oli ainoastaan runkopuut. Tunnistin näytteen perusteella saarnen, lepän ja mahongin. Niin teki moni muukin. Ja vaikkei tunnistanutkaan, tunnisti että ne saundaavat erilaisilta.
 
Vaihettiinko tässä pelkästään runko?
Eli kaula, kielet, mikki ja elektroniikat pysyi samana?