Kitarat: kitarakamat ›

Nyt löytyi tutkimus, miten puut vaikuttavat sähkökitaran kieleen.
http://www.lam.jussieu.fr/Membres/P … JASA_PredictingDecayTimeEGuitar.pdf
 
Tämä ei siis kerro miten se näkyy sähköisessä signaalissa, ja onko niissä eroja vaan sen todellisen FYSIIKAN ja mekanismin. Nyt loppui se realistisen fysiikan korvaaminen jollakin höpöillä.

tumppusormi: Nyt löytyi tutkimus, miten puut vaikuttavat sähkökitaran kieleen.
 
Mielenkiintoinen tulkinta tutkimuksen sisällöstä.

varpio: Mielenkiintoinen tulkinta tutkimuksen sisällöstä.
 
NO en lukenut vielä kokonaan ja tarkasti, mutta tuon kautta pääsee kuitenkin muitten tutkimusten jäljille.
 
Tuosta tutkimuksesta kohdasta
Coupling the string with the structure
eteenpäin on sitä kiinnostavaa asiaa.

Tässä vähän helpompi, mutta englantia tämäkin.
 
http://www.annualreviews.org/doi/pd … 146/annurev.matsci.38.060407.132459
 
soundboard noissa taitaa tarkoittaa myös kitaran runkoa.
 
Siitä lukemaan ja tekemään johtopäätöksiä. Mä siirryn vähän tärkeämpiin hommiin. Palaan lukemaan tehtyjä johtopäätöksiä.

tumppusormi: NO en lukenut vielä kokonaan ja tarkasti, mutta tuon kautta pääsee kuitenkin muitten tutkimusten jäljille.
 
Ensinnä, siinä ei puhuttu puulajeista mitään, ja puusta ylipäätään aika vähän. Toiseksi, siinä käsiteltiin pelkästään äänen vaimenemista (decay), eikä esim. atakkia tai varsinkaan äänen sävyä joka tässä varsinaisesti on se keskustelun aihe (tai piti olla kai joskus). Jos tämän tulkitsee niin että "miten puut vaikuttavat sähkökitaran kieleen" niin on tulkinta minusta hieman kaukaa haettu. Ainakin hieman, jopa melko.
 
tumppusormi: Tässä vähän helpompi, mutta englantia tämäkin.
 
Siinä käsiteltiin akustisia ominaisuuksia. Eri aihe taas.

varpio: Ensinnä, siinä ei puhuttu puulajeista mitään, ja puusta ylipäätään aika vähän. Toiseksi, siinä käsiteltiin pelkästään äänen vaimenemista (decay), eikä esim. atakkia tai varsinkaan äänen sävyä joka tässä varsinaisesti on se keskustelun aihe (tai piti olla kai joskus). Jos tämän tulkitsee niin että "miten puut vaikuttavat sähkökitaran kieleen" niin on tulkinta minusta hieman kaukaa haettu. Ainakin hieman, jopa melko.
 

 
Siinä käsiteltiin akustisia ominaisuuksia. Eri aihe taas.
 
No siis esitit kysymyksen
"
Uskovainen voi siis kertoa: miksi se muka vaikuttaa ja miten?
"
 
Minä vastaan, että VOI vaikuttaa tuon decayn, eli taajuuksien vaimentumisten kautta. Linkittämässäni tutkimuksessa on siis se oikea fysiikka, mikä rungosta vaikuttaa taajuuksien vaimenemisiin.
 
Tähän väliin tuli kaikennäköistä harha-askelta, mutta nyt siis saadaan se fysiikka edes kohdalleen, ja tähänkin aiheeseen tulee vähemmän haitallista taustakohinaa.
 
Tutkimuksessa ei siis ole mitään eri puita vertailtu. Lähinnä saa sen todellisen fysiikan. Mutta saman tutkimuksen lähteissä on monia mielenkiintoisia artikkeleita, joissa on lisää mielenkiintoisia tuloksia.

Tässä on otelaudan puun vaikutuksesta (rosewood vs ebony)
 
http://www.researchgate.net/publica … und_of_a_solid_body_electric_guitar
 
ote:
"As equation 8 shows, each string partial may couple with higher structure modes. Hence the timbre is affected by the fingerboard."
 
Pointti tässä nyt lähinnä on vaan, että materiaalilla tai tässä tapauksessa puulla on vaikutusta.
 
Se onkin sitten hieman toinen asia, että kuinka paljon jokin puulajikkeen ominaisuudet vaikuttaa tai bodyn puu vs kaulan tai otelaudan puu. Keskustelu fokus tuntui tässä ketjussa muuttuvan viimeistään siinä vaiheessa kun ruvetaan väittämään että ei olis millään puulla mitään merkitystä (joka varmaan edelleen jatkuu entisten merkkien perusteella).

tumppusormi: Minä vastaan, että VOI vaikuttaa tuon decayn, eli taajuuksien vaimentumisten kautta. Linkittämässäni tutkimuksessa on siis se oikea fysiikka, mikä rungosta vaikuttaa taajuuksien vaimenemisiin.
 
On sitten hyvä ja osoittaa siitä tutkimuksesta sellaisen kohdan jossa sanotaan miten puun laji tai muut ominaisuudet vaikuttavat eri taajuuksien vaimenemisiin.

varpio: On sitten hyvä ja osoittaa siitä tutkimuksesta sellaisen kohdan jossa sanotaan miten puun laji tai muut ominaisuudet vaikuttavat eri taajuuksien vaimenemisiin.
 
Pistän nyt vähän muitakin kohtia. Toisella sivulla käytetyn mikin cutoff taajuus on 2.5 Khz (Juu on mikkejä, joissa tuo on korkeampi)
 
"
are above the cutoff frequency of the pickup, so longitudinal and torsional
waves would not significantly contribute to the sound of the guitar.
"
Eli longitudinal (joku muu suomentakoon) aallot ja nuo kierteisaallot eivät vaikuta sähköiseen toneen. Tutkimuksessa käytettiin siis vain G-kieltä.
 
Mutta joops. Innostuin liikaa. Käytetyistä puista ei taideta mainita mitään. Vain yläsatulan liikkeet -> etsintä jatkuu...joskus.

Ilelee: ...Pointti tässä nyt lähinnä on vaan, että materiaalilla tai tässä tapauksessa puulla on vaikutusta...
 
Kaikki varmasti ovat samaa mieltä ainakin siitä että kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös puut. Mutta sitten itse se puun vaikutuksen merkittävyys? Tutkimuksista valtaosan mukaan se on "merkityksetön", eli ymmärtäisin jotta niin häviävän pieni että häviää (lähes) kokonaisuudessaan kaikkeen muuhun sälään.
 
Ei siitä kuitenkaan pääse mihinkään että soittajan preferenssit määrittävät sen, kuinka vähän tai paljon sillä puulla lopulta on merkitystä. Koska edelleen se on jokseenkin eri asia onko siinä kepukassa kiinni käsintehty, vahaamaton single coil vuodelta -60 vai 1V:n aktiivinen norjamörkömetallimikki. Ensimmäisessä tapauksessa puilla varmasti onkin merkitystä enkä sitä voi lähteä kiistämään kun ei ole edes omakohtaista pitkäaikaista kokemusta. Jälkimmäisessä tapauksessa voin pistää pääni pantiksi ja väittää että merkitystä ei ole - ei ainakaan mitään mitä tavallinen kuolevainen pystyisi huomaamaan.
 
Väitän lisäksi, että ne joille puilla on merkitystä ovat enimmäkseen ihmisiä joille rakkaita sanoja ovat sellaiset kuten "strato", "tele", "reunaroso" ja "vintage". Ne joille puilla ei ole merkitystä arvostavat puolestaan sanoja kuten "ibanez", "jackson", "botne" ja "brutaali". Vähän kärjistettyjä esimerkkejä mutta jokainen varmasti ymmärsi pointin.
 
Mitään en ole oikeastaan tästä(kään) ketjusta oppinut, vain saanut vahvistetuksi jotain minkä "tiesin" jo ennestään omalla kohdalleni olevan totta. Sen sijaan se on kyllä käynyt entisestään selvemmäksi että kuilu näiden kahden edellä mainitun koulukunnan välillä on melkoinen.
 
Oma lukunsa tietysti ihmiset jotka pyrkivät oikeasti fysiikan pohjalta purkamaan tätä mysteeriä ja heille siitä rispektit. Kunpa vielä keskustelu pysyisi asiallisena. Mua ainakin vituttaa kuran heittäminen, meni se sitten suuntaan mihin tahansa.
 
Joten ottakaa rennosti, tämä on kuitenkin vain ei-niin-vakavasti-otettava kitarakamafoorumi ja lapsikin sen ymmärtää että mun kamani ovat aina parempia kuin muiden kamat ja kaikki muu on vain suhinaa tuulessa.

tumppusormi: En nyt oikein saanut testisetupista selvää, mutta sen sijaan pystyisit mielestäni testaamaan teoriaa stratolla.
 
Nimittäin kun tuo systeemi nyt on kokonaisuudessaan värähtelijä. Vaikka kitaralla soitetaan lyhyitä nuotteja, niin olisin kiinnostunut nuoteista, jotka kestävät 5 sekuntia. Itse tone riippuu oman käsitykseni mukaan noiden harmonisten taajuuksien vaimenemisesta, joten jos nyt ruuvaa kaulaliitosruuveja hieman löysemmälle, niin saa selville, vaimenevatko harmoniset jollakin tavalla erilailla perustaajuuteen nähden, kun kaulassa/rungossa on muutoksia. Tässä tietysti järjestely täytyy olla sellainen, että se perustaajuden sustain on hyväksyttävän pitkä verrattuna normaaliin.
 
Lisäksi tuonne kaulaliitoksen allekin voi laittaa paperia tai pahvia, ja sitten kiristää tiukkaan ja vertailla eroja normaaliin liitokseen. Kyseessä on siis harmonisten taajuuksien vaimeneminen suhteessa perustaajuuteen. Jos näissä ei tapahdu eroa, niin en usko puidenkaan sitten tuovan muutosta asiaan.
 
Setup oli perimmältään sellainen että korvasin alkuperäisen tallapalan tällä tukevalla raudalla. Silloin kieli ei ollut enää suoraan yhteydessä tallan kautta bodyyn. Jos alla oli "höttöä", siis se kovakumi, niin soundi oli oletetusti tumppua - ei luonnetta, eikä edes sustainia. Kun sen raudan vipusi alkuperäiseen bodyyn, myös alkuperäinen soundi (sähköisesti kuulokkeilla) palasi. Kun sen vipusi viereiseen toiseen kitaraan, niin soundi muuttui dramaattisesti ja oli lähempänä sen toisen kitaran ääntä. Siis strato kuulosti lespalta ja toisinpäin.
 
Tässähän samalla katkesi "jousipyssy", jossa kielen päät ovat satulan/kaulan/bodyn/tallan kautta yhteydessä, varsinkin kun tallapalan alla oli kokonaan toinen kitara tai kovakumi. Ei tarvitse olla mikään kultakorva että eron huomaa, varsinkin kun asetelman järjesti niin, että vaihto onnistui lennosta. Hurjin ero tuli, kun alla oli akustinen kitara.
 
Tässä myös kumoutui nätisti väite, että kielen värähtely pysähtyy jotenkin tallaan ja kaikki tapahtuu vain tallapalan ja satulan välisessä kielessä. Koska jykevinkään talla ei ole stabiili piste, niin on merkitystä, missä talla on kiinni. Ainakin mahonki ja leppä ovat hyvin tunnistettavia niin omassa testissä kuin kitaroissa yleensä. En mene sanomaan, että erottaisin suosaarnin lepästä jos molemmat ovat hyviä yksilöitä.

Tuossa testissä siis lähestyttiin tilannetta, että vain tallan alla oleva puu vaihtuu. Kaikki muu pysyy samana ja voidaan testata ristiin.

azlag: Kaikki varmasti ovat samaa mieltä ainakin siitä että kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös puut. Mutta sitten itse se puun vaikutuksen merkittävyys? Tutkimuksista valtaosan mukaan se on "merkityksetön", eli ymmärtäisin jotta niin häviävän pieni että häviää (lähes) kokonaisuudessaan kaikkeen muuhun sälään.
 
Ei siitä kuitenkaan pääse mihinkään että soittajan preferenssit määrittävät sen, kuinka vähän tai paljon sillä puulla lopulta on merkitystä. Koska edelleen se on jokseenkin eri asia onko siinä kepukassa kiinni käsintehty, vahaamaton single coil vuodelta -60 vai 1V:n aktiivinen norjamörkömetallimikki. Ensimmäisessä tapauksessa puilla varmasti onkin merkitystä enkä sitä voi lähteä kiistämään kun ei ole edes omakohtaista pitkäaikaista kokemusta. Jälkimmäisessä tapauksessa voin pistää pääni pantiksi ja väittää että merkitystä ei ole - ei ainakaan mitään mitä tavallinen kuolevainen pystyisi huomaamaan.
 
Väitän lisäksi, että ne joille puilla on merkitystä ovat enimmäkseen ihmisiä joille rakkaita sanoja ovat sellaiset kuten "strato", "tele", "reunaroso" ja "vintage". Ne joille puilla ei ole merkitystä arvostavat puolestaan sanoja kuten "ibanez", "jackson", "botne" ja "brutaali". Vähän kärjistettyjä esimerkkejä mutta jokainen varmasti ymmärsi pointin.
 
Mitään en ole oikeastaan tästä(kään) ketjusta oppinut, vain saanut vahvistetuksi jotain minkä "tiesin" jo ennestään omalla kohdalleni olevan totta. Sen sijaan se on kyllä käynyt entisestään selvemmäksi että kuilu näiden kahden edellä mainitun koulukunnan välillä on melkoinen.
 
Oma lukunsa tietysti ihmiset jotka pyrkivät oikeasti fysiikan pohjalta purkamaan tätä mysteeriä ja heille siitä rispektit. Kunpa vielä keskustelu pysyisi asiallisena. Mua ainakin vituttaa kuran heittäminen, meni se sitten suuntaan mihin tahansa.
 
Joten ottakaa rennosti, tämä on kuitenkin vain ei-niin-vakavasti-otettava kitarakamafoorumi ja lapsikin sen ymmärtää että mun kamani ovat aina parempia kuin muiden kamat ja kaikki muu on vain suhinaa tuulessa.
 
Hyvä, mutta haluan silti tarkentaa. :-)
 
Tutkimusten mukaan puiden vaikutus ei ole merkityksetön, mutta se on häviävän pieni ... sähköiseen spektriin.
Paljon suurempi vaikutus on mikrofonityypillä, kielten korkeudella ja näppäilykohdalla, esimerkiksi.

Yallup: Tuossa testissä siis lähestyttiin tilannetta, että vain tallan alla oleva puu vaihtuu. Kaikki muu pysyy samana ja voidaan testata ristiin.
 
Testit jatkuu:
 
Alla leikkuulauta (koivuvaneri? 450 x 550 x 18): Mieletön sustain, mutta soundi melko hmmm. kuivahko, terävä. Leikkulauta soi akustisesti aika hyvin!

Yallup: Testit jatkuu:
 
Alla leikkuulauta (koivuvaneri? 450 x 550 x 18): Mieletön sustain, mutta soundi melko hmmm. kuivahko, terävä. Leikkulauta soi akustisesti aika hyvin!
 
Mänty (pyöreä 330 x 25). Aika lähellä leppää, mutta huono sustain ja saundi ehken ohut. Akustinen ääni aika kuivakka.

darrell: Hyvä, mutta haluan silti tarkentaa. :-)
 
Tutkimusten mukaan puiden vaikutus ei ole merkityksetön, mutta se on häviävän pieni ... sähköiseen spektriin.
Paljon suurempi vaikutus on mikrofonityypillä, kielten korkeudella ja näppäilykohdalla, esimerkiksi.
 
Jeps, hyvin tarkennettu :)

Yallup: Mänty (pyöreä 330 x 25). Aika lähellä leppää, mutta huono sustain ja saundi ehken ohut. Akustinen ääni aika kuivakka.
 
Vanha kunnon lastulevy (kaapin hyllylevy 520 x 360 x 18). Hieman nasaali, väritön tumppu. Sustain jonkinlainen. Akustinen ääni aika vaatimaton.
 
Tässä piti kokeilla plektrallakin. Pikkauksen ääni on kohtuuttoman voimakas sen jälkeiseen decay:in. Kieli jotenkin naksahtaa soimaan, tästä hävisi nyt jokin tärkeä elementti. Tämä ei tavallaan soi ollenkaan. Lisäksi LP:ssä ja stratossa on huomattavan isot erot. Nyt erottuu kai ne mikit ja kaulat eri tavalla kun ääni on heikko -> puu ei soi vaikka sen tuntee helposti pinnasta kädellä.

Yallup: Testit jatkuu:
 
Laita testejä kuvien ja ääninäytteiden kanssa, jotta: a) testiasetelmasta ymmärtää jotain, ja b) testistä on jotain iloa muillekin.

Nyt tein minäkin testiä. Tämän vuoden viimeisen.
 
Eli soitin kitaraa normi asennossa. 4 ohkasinta kieltä vaimennettu mikrokuituliinalla kielten alla nauhaväleiltä 5-12. Paksu E kieli vaimennettu peukalolla 5. nauhalta
 
Näpytin kuulokkeiden kanssa seuraavasti keskisormella (ei ole tarkoitus osoitella kenellekään, se nyt oli vain luontevin). Tallamikki valittuna.
 
Näpyttelin vapaata A-kieltä. Aluksi tallamikin ja tallan välistä eli twäng ääniä. Sitten kaulamikin tallanpäisestä reunasta ja lopuksi 12 nauhan kohdalta, eli kielen puolivälistä.
 
Sitten pistin kitaran lattialle kitaratelineeseen ja samat hommat. Halusin tarkastella tuon hihnan varassa ja kitara telineessä syntyviä eroja 4sekunnin päässä tuosta alkunäpäyksestä. Tai siis miten taajuusspektri muuttuu alusta tuohon 4sekunnin kohtaan.
 
Alustava havainto olisi, että 990 hz harmoninen taajuus katoaa, jos kitara on telineessä, tai oikeammin se on 12db vaimeampi vierekkäisiin harmonisiin nähden tuosta 12. nauhan kohdalta. Valitettavasti vaikka tein kaikki putkeen samalla otolla, niin tuohon telinesoittoon tuli myös sitten yli 2Khz taajuuden kohinaa mukaan sen verran, että tuo ero peittyy tuohon kohinaan. Siis nuo kohinan piikit, joita on siis useita estää kuulemasta eroa siihen kun kitaraa soitti seisoalteen.
 
Sanoisin kuitenkin tuon 990hz taajuuden vaimenemisen seurauksena, että runkopuut vaikuttavat todistetusti jonkin verran toneen. Tuota eroa voi nyt sitten simuloida vaikka jollakin itsegeneroiduilla A nuoteilla jossa toisessa tuo 990 hz on sen 12 Db vaimeampi kuin toisessa.
 
Tämän vuoden loppulausumana omalta osaltani tähän aiheeseen heitän seuraavan.
Kivaahan tämän asian selvittely on ja kaikkea oppii. Esimerkiksi saxophonilla voi hönkiä kitaran bodyn takaa ja saada se tallennettua sähköisesti (tuli testattua). Mutta tämä on myös aika merkityksetön aihe, tulin siihen johtopäätökseen, että olen käyttänyt tähän aivan liikaa aikaa. Käytännössä omassa semi hollow lespassa on kiva alkubasso ainakin paksuimmilla kielillä, mutta soittamalla hieman normaalista eritavalla, saa mielestäni ihan riittävän samanlaista ääntä ulos myös normi lespasta. Se miten puu voi vaikuttaa siihen ääneen jää minulle seuraavan selityksen varaan, jonka jo mainitsin aiemmin lankku esimerkillä.
 
Eli kahden kapean pisteen päälle laitetaan 10 metriä pitkä lankku. Lankun toiseen päähän kiinnitetään vaijeri tai ketju. Vaijeri myös kiristetään tiukalle, ja näpäytetään liikkeelle, jotta saadaan seisova aalto. Sama aalto esiintyy myös vaijerissa kiinni olevassa lankussa. Jos tuon lankun materiaali vaikuttaa vaijerin harmonisten taajuuksien vaimentumiseen (eli mahongilla ja vaahteralla vaimentuminen olisi erilaista), niin puut vaikuttavat sähköiseen ääneen. Jos harmonisten vaimentumisilla ei ole mitään eroa, puut eivät vaikuta sähköiseen ääneen.
 
Taisteluväsymys asian selvittämisen osalta on nyt niin kova, että tää oli nyt tältä vuodelta tässä.

tumppusormi: Nyt tein minäkin testiä. Tämän vuoden viimeisen.
....
 
Eipä sentään. Epäonnistunut testidata vain tuntui hieman lannistavan, mutta vähennän kuitenkin rajusti.
 
Joka tapauksessa kuvaamani testi ei itse minkään massan vaikutuksesta todistakaan yhtään mitään. Nimittäin...
Jos taas käytän tuota ketju kiinnitettynä 10 metrin lankkuun, mutta nyt sen lankun ei ketjun puoleinen tuki olisikin lankun puolessa välissä tai jossakin muualla, eikä sen päässä, jolloin lankun pää saa väpättää vapaasti. Testini todistaa vain sen, että tuen laittaminen myös lankun päähän muuttaa harmonisten värähtelyjen voimakkuutta.
 
Kaipa seuraava postaus on sitten kun into ja inspiraatio taas iskee.