Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: Eli tieteellistenkin mittausten mukaan havaittavia eroja on, mutta heidän mukaansa ne sitten näyttävät haihtuvan kuin taikaiskusta kun vahvistin lyödään päälle? Justiinsa. Ja kuten mainittu niin se särön määrä ja käytetty mikrofonikin vaikuttaa, joku higain kone isolla säröllä aktiivimikkien kanssa ei varmaan ole paras tapa lähestyä asiaa.
 
Niinpä. :D
 
Luetaanko täällä nyt samaa tutkimusta minkä minä vilkaisin läpi? Tutkimuksessa havaitaan että puulajeilla on akustiseen ääneen suuri merkitys, mutta sähköistä signaalia tarkasteltaessa eron merkitys pienenee tasolle, jota voidaan pitää tilastollisesti lähes merkityksettömänä.
 
Noin muuten ihan hyvä tutkimus iltapäivän opiskelijatyöksi ja kyllä nuo johtopäätökset tuon datan perusteella ovat oikeita. Mutta tutkimusta ei tietenkään voida yleistää joka tilanteeseen.

Kannattaa luottaa niihin omiin korviinsa ja mitä niillä kuulee, kyllä puilla on väliä ja soivat eri tavalla ja vaikuttavat siihen ääneen ja vaikka on samaakin puuta niin niissäkin on eroja, ei ole kahta samanlaista ja tämä tietty on vaan osa sitä soundia.
 
Aika paljonhan tästäkin on täällä kättä väännetty.
 
Yksi mikä vois olla ihan kiva joskus todeta porukalla olis vaikkapa se, että otetaan kymmenen soittajaa, jotka soittaa saman pätkän täsmälleen samalla kitaralla ja vahvarilla sekä säädöillä ja sitten kuunnellaan niitä eroja, joita soittajan sormista lähtee ja tässäkin tuloksena on 10 erillaista soundia aina sen jokaisen tatsin mukaan.
 
Ite todennu monesti, että ihan samalla setillä ja säädöillä varustetulla kamalla tulee hyvinkin erillaista sointia pihalle mikä on aivan valtavan hieno rikkaus musiikissa ;D

antnis: Mistähän te revitte nuo 20dB erot? 7 tonnissa näkyy pientä eroa vahvistettuna mutta ei kyllä lähellekään tuota. 20dB on ihan helvetisti....
 
Alkuperäisessä kirjoituksessani kirjoitin muistaakseni "melkein 20dB: eroja".
 
Juurikin niissä pelkästään "pickupin"-käyristä. Esim. D-kielen n. 6500hz on puulajeilla iso ero, oliskohan yli 15dB jne. Korkeimman e-kielen käppyrät eroavat todella paljon, voisiko olla jopa jotain mittavirhettä? Oliskohan vaikkapa kieltä näpäytetty pikkasen eri kohtaa tai voimakkuudella?

Jäärä: Alkuperäisessä kirjoituksessani kirjoitin muistaakseni "melkein 20dB: eroja".
 
Juurikin niissä pelkästään "pickupin"-käyristä. Esim. D-kielen n. 6500hz on puulajeilla iso ero, oliskohan yli 15dB jne. Korkeimman e-kielen käppyrät eroavat todella paljon, voisiko olla jopa jotain mittavirhettä?
 
Tuohon "mittavirheeseen" vaikuttaa ehkä se että kuvassa numero 6 on mikrofonilla vertailu virheellisesti tehty b-kielen tulokseen, eli siinä on sama kuva kuin edellä B-kielen kohdalla.

antnis: Mistähän te revitte nuo 20dB erot? 7 tonnissa näkyy pientä eroa vahvistettuna mutta ei kyllä lähellekään tuota. 20dB on ihan helvetisti....
 
Katsopas nyt uudestaan, vaikka g kielen eroja siellä 4000 Hz:n alueella. Onhan siellä isoja eroja juuri pickup-käyrissä....
 
Ja kuinka paljon se vaikuttaa mittausdataan, että mikki on 45 asteen kulmassa? Entä mikin kuumuus, 9,6 kohmia...
 
The pickup is set at a 45 degree angle to the strings. The resistance of the pickup was 9.6 k

GiovanniDiRondo: Tuohon "mittavirheeseen" vaikuttaa ehkä se että kuvassa numero 6 on mikrofonilla vertailu virheellisesti tehty b-kielen tulokseen, eli siinä on sama kuva kuin edellä B-kielen kohdalla.
 
Se ei vaikuta siihen vasemmanpuoliseen käppyröihin. Tässä pitää verrata nimenomaan niitä "pickup"-käppyröitä, jotta saadaan puulajien erot kitaran oman mikrofonin täpi.

Gabe: ..on vähän mielenkiintoista että kelpuutat jonkun toledolaisen pikku tutkimuksen mutta et suomalaisen yliopiston tekemää jota Ruokangas käyttää markinnoinnin tukena?
 
Mitä höpiset? Sivulla 6 on linkki nimenomaan Helsingin Yliopiston tutkimukseen, jossa todetaan että rungon vaikutus sähköiseen ääneen on häviävän pieni.
 
Eikä kyse ole pelkästään Toledon yliopiston tutkimuksesta, vaan triidin linkeissä löytyy Australian ykköstiedeyliopiston tutkimus myös.
 
Sinä sen sijaan u s k o t jotain myyntimiehen kertomaa..
 
Missä ne linkit on yliopistotutkimuksiin, jossa todetaan rungon materiaalin vaikuttavan merkittävästi tai edes korvin kuultavasti lopputulokseen?
 
Teidän vuoro.

Kaikessa on takana tieteellisten tutkijoitten salaliitto amerikkalaisia Fendereitä vastaan. "Leppä" on takaperin "äppel" - sattumaako..?

FensonGibder: Mitä höpiset? Sivulla 6 on linkki nimenomaan Helsingin Yliopiston tutkimukseen, jossa todetaan että rungon vaikutus sähköiseen ääneen on häviävän pieni.
 
Eikä kyse ole pelkästään Toledon yliopiston tutkimuksesta, vaan triidin linkeissä löytyy Australian ykköstiedeyliopiston tutkimus myös.
 
Sinä sen sijaan u s k o t jotain myyntimiehen kertomaa..
 
Missä ne linkit on yliopistotutkimuksiin, jossa todetaan rungon materiaalin vaikuttavan merkittävästi tai edes korvin kuultavasti lopputulokseen?
 
Teidän vuoro.
 
Mitkään vuorot kiinnosta, mutta kiinnostaisi kuulla, millä perusteella eroja väitetään merkityksettömiksi? Missä on määritelty, mikä on merkittävää ja millä perusteella.
 
Tuollainen "erot muuttuvat merkityksettömiksi vahvistettuna" heitto ilman perusteluita on pelkkää lässytystä vailla merkitystä ja todella kaukana tieteellisestä tutkimuksesta...

Sori, moka..

pappasfin: Kannattaa luottaa niihin omiin korviinsa ja mitä niillä kuulee, kyllä puilla on väliä ja soivat eri tavalla ja vaikuttavat siihen ääneen ja vaikka on samaakin puuta niin niissäkin on eroja, ei ole kahta samanlaista ja tämä tietty on vaan osa sitä soundia.
 
Ite todennu monesti, että ihan samalla setillä ja säädöillä varustetulla kamalla tulee hyvinkin erillaista sointia pihalle mikä on aivan valtavan hieno rikkaus musiikissa ;D
 
Nämä ovat minusta hyviä huomioita ja ihan samanlaisia olen itsekkin tehnyt monesti. Minun kamoilla ja samoilla säädöillä ei yleensä kaverit kuulosta samalta kuin jos itse soittaisin ja sama heidän kitaroiden ja vehkeiden kanssa. Soundi ei ole siis koskaan ihan täysin pelkistä kamoista kiinni.
 
Tässä puukeskustelussa unohtuu vielä sekin puoli, ettei ne kitarat ole yleensä muutoinkaan samanlaisia. Kahta täysin samanlaista on vaikea löytää edes samasta mallista.
Edullisemmissa kitaroissa on myös edullisemmat mikit ja metalliosat sekä useasti myös satula saattaa olla heikompi verrattuna kalliimpiin soittimiin. Siksipä onkin aika erikoista ettei näiden soittimien välillä tunnu joidenkin mielestä olevan mitään eroa. Ei sähköisessä tai akustisessakaan soundissa.
Jos laittaa vierekkäin jonkun kiinalaisen tinatallaisen halpakitaran ja viereen laadukkaan käsityö soittimen niin, minusta kannattaa vaihtaa harrastusta jos ne soittimet eivät eroa mitenkään toisistaan.

Laulava Kylätohtori: Mitkään vuorot kiinnosta, mutta kiinnostaisi kuulla, millä perusteella eroja väitetään merkityksettömiksi? Missä on määritelty, mikä on merkittävää ja millä perusteella.
 
Tuollainen "erot muuttuvat merkityksettömiksi vahvistettuna" heitto ilman perusteluita on pelkkää lässytystä vailla merkitystä ja todella kaukana tieteellisestä tutkimuksesta...
 
Niukasti yliopistossa käynyttä porukkaa..
 
Tutkimuksessa on johtopäätökset - jos ne ovat sinusta lässytystä, niin mikä on kovaa faktaa?
 
Kai tajuat, että jos tutkimuksessa kuunnellaan viikkokaupalla klippejä ja kun korvin kuultavaa eroa ei ole, yritetään etsiä niitä eroja käppyröistä, niin aika vähäisistä eroista on silloin kyse - häviävän pienistä, kuten tekstissä sanotaan.

FensonGibder: mikä on kovaa faktaa?
 
Omat korvat ja omat mielipiteet :)

Laulava Kylätohtori: Mitkään vuorot kiinnosta, mutta kiinnostaisi kuulla, millä perusteella eroja väitetään merkityksettömiksi? Missä on määritelty, mikä on merkittävää ja millä perusteella.
 
Tuollainen "erot muuttuvat merkityksettömiksi vahvistettuna" heitto ilman perusteluita on pelkkää lässytystä vailla merkitystä ja todella kaukana tieteellisestä tutkimuksesta...
 
Tilastollinen merkittävyys määrää merkittävyyden tieteessä. Esim. tässä voidaan katsoa eroja akustisessa signaalissa ja sitten eroja sähköisessä signaalissa. Erot sähköisessä signaalissa ovat huomattavan pieniä verrattuna akustiseen jopa merkityksettömiä tilastollisesti.

FensonGibder: Niukasti yliopistossa käynyttä porukkaa..
 
Tutkimuksessa on johtopäätökset - jos ne ovat sinusta lässytystä, niin mikä on kovaa faktaa?
 
Kai tajuat, että jos tutkimuksessa kuunnellaan viikkokaupalla klippejä ja kun korvin kuultavaa eroa ei ole, yritetään etsiä niitä eroja käppyröistä, niin aika vähäisistä eroista on silloin kyse - häviävän pienistä, kuten tekstissä sanotaan.
 
Ai, missä sanottiin, että siellä kuunneltiin viikkokaupalla klippejä, eikä korvin kuultavaa eroa löytynyt? Mitä jos pitäydyttäisiin ihan siinä, mitä tutkimuksessa sanotaan...
 
Samoin todetaan, että eroja on, mutta ei merkityksellisiä eroja. Eihän tällaisella lauseella ole mitään merkitystä, jos ei määritellä, mitä merkityksellinen tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että soundin pitää muuttua radikaalisti, vai sitä, että yksikään kultakorva ei pysty eroja kuulemaan.
 
Niukasti on kyllä yliopistossa käynyttä porukkaa, kun tällainen tutkimus otetaan kritiikittä vastaan ja sen tulokset julistetaan absoluuttiseksi totuudeksi...

FensonGibder: Niukasti yliopistossa käynyttä porukkaa..
 
Tutkimuksessa on johtopäätökset - jos ne ovat sinusta lässytystä, niin mikä on kovaa faktaa?
 
Kai tajuat, että jos tutkimuksessa kuunnellaan viikkokaupalla klippejä ja kun korvin kuultavaa eroa ei ole, yritetään etsiä niitä eroja käppyröistä, niin aika vähäisistä eroista on silloin kyse - häviävän pienistä, kuten tekstissä sanotaan.
 
Jos kitaroissa on kuitenkin eroja, niin eikö...
-Puusien määrä ja puumateriaalin valinta vaikuta
-Metalliosien laatu
-Työn laatu ja työtuntien määrä
-Lakan valinta ja sen paksuus
-Tekeekö soittimen ammattimies vai joku muu
Voisiko olla niin, että hyvä soitin koostuu useasta hyvin tehdystä osiosta ja huono taas sellaisesta jossa ollaan säästetty ja tehty nopeasti ja sinnepäin mahdollisimman nopeasti.
 
Vai oletko sitä mieltä, ettei soittimissa ole muutoinkaan eroja?
Tai mainitsemani asiat eivät vaikuta siihen soittimeen.

BurningSensation: Tilastollinen merkittävyys määrää merkittävyyden tieteessä. Esim. tässä voidaan katsoa eroja akustisessa signaalissa ja sitten eroja sähköisessä signaalissa. Erot sähköisessä signaalissa ovat huomattavan pieniä verrattuna akustiseen jopa merkityksettömiä tilastollisesti.
 
Uskon tämän heti, kun pistät ne laskut tänne julki, joiden perusteella päädyit tilastolliseen merkityksettömyyteen. Edelleen tällaiset kommentit ovat tyhjiä, ilman sitä "kovaa faktaa" eli laskelmia niistä tilastollisista merkitsevyyksistä...

Työtuntien määrä ei vaikuta mihinkään jos laatu on sama. Toinen käyttää kaksi päivää työhön jonka toinen tekee päivässä, sitä ei voi käyttää laadun mittarina.

mpekkanen: Jos kitaroissa on kuitenkin eroja, niin eikö...
-Puusien määrä ja puumateriaalin valinta vaikuta
-Metalliosien laatu
-Työn laatu ja työtuntien määrä
-Lakan valinta ja sen paksuus
-Tekeekö soittimen ammattimies vai joku muu
Voisiko olla niin, että hyvä soitin koostuu useasta hyvin tehdystä osiosta ja huono taas sellaisesta jossa ollaan säästetty ja tehty nopeasti ja sinnepäin mahdollisimman nopeasti.
 
Vai oletko sitä mieltä, ettei soittimissa ole muutoinkaan eroja?
Tai mainitsemani asiat eivät vaikuta siihen soittimeen.
 
Nämä on jo moneen kertaan kirjoitettu, mutta tiivistetään vielä:
- body ei vaikuta korvin havaittavasti sähköisesti vahvistettuun ääneen; muutokset bodyssa vaikuttavat häviävän vähän sähköisesti vahvistettuun ääneen, tutkimusten mukaan.
- talla vaikuttaa kielen käyttäytymiseen, koska kieli on siinä kiinni.
- vapailla kielillä soittaessa satula vaikuttaa vahvistettuun ääneen, koska kieli on siinä kiinni.
- Nauha vaikuttaa vahvistettuun ääneen jos kieli painetaan sitä vasten.
- Kaulan materiaali ei vaikuta vahvistettuun ääneen.
- Otelaudan materiaali ei vaikuta vahvistettuun ääneen.
 
Visualisoikaa magneettikenttä. Miten otelaudan materiaali joka ei ole missään kosketuksessa värähtelevän kielen kanssa, vaikuttaisi magneettikenttään ja kertoo: "Hei, olen vaahteraa, soi kirkkaammin!"
 
Ei mitenkään. Sähkömagneettinen mikrofoni ei tätä voi tietää. Se rekisteröi vain muutokset magneettikentässä.

Nyt hyppään asiasta tuhannenteen ja kysyisin mikä olisi suositeltava strato n. 500-700e hintaluokassa? Omat stratomallisten kitaroiden kokemukset rajoittuvat Musimaan, Marinaan ja muihin vastaaviin halpiksiin (joihin olen kyllä ollut täysin tyytyväinen)