Kitarat: kitarakamat ›

Minkälaiset komponentit olisivat hyviä kitaran konehuoneeseen? Aina, kun olen ostanut komponentteja, niin sähkökaupan täti on alkanut kyselemään hassuja kysymyksiä, joista en ymmärrä yhtään mitään. Joten selvitetään nyt etukäteen kerrankin...

Laulava Kylätohtori: Minkälaiset komponentit olisivat hyviä kitaran konehuoneeseen? Aina, kun olen ostanut komponentteja, niin sähkökaupan täti on alkanut kyselemään hassuja kysymyksiä, joista en ymmärrä yhtään mitään. Joten selvitetään nyt etukäteen kerrankin...
 
Sähkökaupan täti kun harvoin tietää kitaran komponenteista, koittaa kysellen ottaa selvää, mitä herra tahtoisi ostaa :)
 
Kitaran komponentit on ihan oma lajinsa, tavallisiin elektroniikka potikoihin ei kannata panostaa. Samoin on laita kytkimien kanssa. Vaikka kategoria olisikin jo selvä, määrää hinta usein laadun.

Fenderin '62 avrin sisältä löytyy yksi konkaa, joka on tämän näköinen:
 
http://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/3691.jpg
 
Osaako joku viisas kertoa tästä jotain tai miten se vaikuttaa soundiin?

Laulava Kylätohtori: Fenderin '62 avrin sisältä löytyy yksi konkaa, joka on tämän näköinen:
 
http://maihinnousu.net/dyn/gallery/f/3691.jpg
 
Osaako joku viisas kertoa tästä jotain tai miten se vaikuttaa soundiin?
 
Se on aivan normaali tonekonkka, joka on kytketty molempien tonepotikoiden ulostulon sekä maan väliin. Ilman konkkaa molemmat potikat toimisivat volumen tavoin, koska signaali valuisi kokonaan maahan, mutta konkan takia vain yläpäät suodattuvat pois. Konkan arvosta riippuu, kuinka paljon yläpäätä poistuu; mitä korkeampi arvo, sitä tummempi saundi tonea himmatessa. En muista omieni arvoa, mutta Stratoissa taitaa yleisimmin käytetyt olla 0,022μF tai 0,047μF.

Swan: Se on aivan normaali tonekonkka, joka on kytketty molempien tonepotikoiden ulostulon sekä maan väliin. Ilman konkkaa molemmat potikat toimisivat volumen tavoin, koska signaali valuisi kokonaan maahan, mutta konkan takia vain yläpäät suodattuvat pois. Konkan arvosta riippuu, kuinka paljon yläpäätä poistuu; mitä korkeampi arvo, sitä tummempi saundi tonea himmatessa. En muista omieni arvoa, mutta Stratoissa taitaa yleisimmin käytetyt olla 0,022F tai 0,047F.
 
Kiitos tiedosta. En näistä sähköistä mitään ymmärrä, mutta kyllä se tästä vähitellen alkaa vähän kirkastumaan...

Laulava Kylätohtori: Kiitos tiedosta. En näistä sähköistä mitään ymmärrä, mutta kyllä se tästä vähitellen alkaa vähän kirkastumaan...
 
Ihan on oma maailmansa tämä sähkön kulkeutuminen juu. Ei tarvitse kuin mieleen juolahtaa, että vaihdanpa pikkuhumpparin tallamikisi, niin hankaluukisa syntyy....mikkien balanssi, potikoiden ja konkkien arvot, puolitukset, vol/tone/tone vai joku muu variaatio....mijoonasti eri wiring suosituksia ja mieltymyksiä....hirveetä rassausta ja kokeilua....huoh...mitkä siis kaulaan ja keskelle Dimarzion Virtual Solon kaveriksi ja mites kytkennät...huoh...

http://www.stormriders.com/guitar/telecaster/guitar_wood.pdf
 
Ei strato, mutta todella mielenkiintoinen juttu noin muuten...

Laulava Kylätohtori: http://www.stormriders.com/guitar/telecaster/guitar_wood.pdf
 
Ei strato, mutta todella mielenkiintoinen juttu noin muuten...
 
Tuos olis voinut mainita bodyjen todellisen painoeron ja resonanssitaajuudet, eikä vain puulle tyypillistä tiheyttä, tai olisi maininnut edes sen tyypillisen haarukan. Nuohan saattaa olla lähelläkin toisiaan. Myöskin olisi ollut mielenkiintoista kun oltaisiin tsekattu esim. sustain läpi taajuuksien.
 
Ja heti alussa on tuo klassinen väärinkäsitys :)
 
In contrast, an electric guitar lacks a direct correlation to the resonance box and the volume of air. Its sound is defined by the string, the electromagnetic pickup and the amplifier. From this it seems then, that no other constituent parts of the electric guitar contribute to the overall sound of the instrument.
 
..ja päätelmäkin vähän epämääräinen..
 
When playing an electric guitar unplugged the tonal qualities of the wood are apparent as the ears perceive what the microphone hears. These perceptible variations however, appear to get lost when the volume of the amplified signal takes over.

Avaatko hiukan tuota "klassista väärinkäsitystä"..?
 
Tutkimuksen tulos ei sinänsä ole yllättävä (eikä minusta kovasti epämääräinenkään), kun muistaa että samassa puulajissa eri palikoissa on suunnilleen yhtä isoja vaihteluita kuin eri puulajien välillä.

Tuon lauseen mukaan esim. puu ei vaikuttaisi sointiin.

Tässä vähän lisää pohdittavaa (olis ehkä pitänyt laittaa Fender Stratocaster -ketjuun kun siellä oli just sustain tapetilla):
http://liutaiomottola.com/research/sustain.htm
 
Lyhyesti siis, vastoin yleistä käsitystä, pulttikaulaisessa oli parempi sustain kuin neck through/set neck rakenteisissa.

askomiko: Tuon lauseen mukaan esim. puu ei vaikuttaisi sointiin.
 
Onhan se tosi pienessä osassa, kaikkein suurin osa kuitenkin tulee magneettimikrofonin sijainnista ensiövärähtelijään eli kieleen nähden, seuraavana mikrofonin tyyppi jne...

askomiko: Tuon lauseen mukaan esim. puu ei vaikuttaisi sointiin.
 
niinhän se on.

aristoteles666: niinhän se on.
 
Siis kyllähän se vaikuttaa, mutta vain vähän. Tietysti mikki vaikuttaa enemmän, mutta se ei poista sitä, että myös puut vaikuttaa.
 
IMO, vaikka se puun vaikutus on vähäinen (mitä käsittääkseni kukaan ei ole kiistänyt tai väittänyt sitä suureksi), niin ei se poista sitä tosiasiaa, että se kuitenkin vaikuttaa...

askomiko: Tuon lauseen mukaan esim. puu ei vaikuttaisi sointiin.
 
Juuri tämä.
 
73nd3r: Tutkimuksen tulos ei sinänsä ole yllättävä (eikä minusta kovasti epämääräinenkään), kun muistaa että samassa puulajissa eri palikoissa on suunnilleen yhtä isoja vaihteluita kuin eri puulajien välillä.
 
Tämän takia olisi ollut mielenkiintoista edes massaero tietää ja miten muuten esim. koputeltaessa soivat.
 
Laulava Kylätohtori: Siis kyllähän se vaikuttaa, mutta vain vähän. Tietysti mikki vaikuttaa enemmän, mutta se ei poista sitä, että myös puut vaikuttaa.
 
IMO, vaikka se puun vaikutus on vähäinen (mitä käsittääkseni kukaan ei ole kiistänyt tai väittänyt sitä suureksi), niin ei se poista sitä tosiasiaa, että se kuitenkin vaikuttaa...
 
Jep.

Laulava Kylätohtori: Siis kyllähän se vaikuttaa, mutta vain vähän. Tietysti mikki vaikuttaa enemmän, mutta se ei poista sitä, että myös puut vaikuttaa.
 
IMO, vaikka se puun vaikutus on vähäinen (mitä käsittääkseni kukaan ei ole kiistänyt tai väittänyt sitä suureksi), niin ei se poista sitä tosiasiaa, että se kuitenkin vaikuttaa...
 
Olen samaa mieltä. On parempi sanoa että vaikuttaa koska ei voi kiistattomasti todistaa ettei vaikuttaisi. Testaaminen tuntuu jokseen mahdottomalta.
 
Voihan tätä spekuloida vaikka kuinka epätieteellisesti.
 
Otetaan nyt mukaan vaikka A.Einsteinin väittämät niin kyllähän raskaampi runko aiheuttaa enemmän gravitaatiota joka sitten vetää puoleensa soundia enemmän kuin kevyempi/pienempi massainen runko. Sitten voidaan spekuloida vetääkö se puoleensa hyvää vai huonoa soundia. Jonkun pitäisi vain tehdä esim. miljoona kiloa painava ja verrata normi stratoon.
 
Joku voi väittää ettei painovoima vaikuta soundiin mutta kun aine ja energia on Albertin mukaan sama asia niin pakkohan sen on vaikuttaa.
 
Alkaa menemään perjantai jutuksi jo keskiviikkona.

No niin, tuli tutustuttua ihan käytännössä aiheeseen.
 
1995 MIM Fender Stratocaster, jossa alkuperäistä enää jäljellä lähinnä puut. Mm virittimet, mikit, sähköt ja talla kaikki vuosien mittaan vaihtuneet laadukkaammiksi. Mikkirumbaa tehty paljonkin.
 
Kitaran sointi oli aina ollut hieman tukkoinen, eli sitä straton helähdystä tai klangia sai kaivaa oikein urakalla. Mikkien vaihto vaikutti asiaan, mutta edelleen tietty tukkoisuus pysyi. Heräsin asiaan toden teolla, kun tuli hankittua edullinen LTD:n stratokopsu, jonka sointi originaaleilla mikeilläkin oli huomattavasti stratompi.
 
Aloin epäillä Fenderin runkopuun vaikutusta, alkuperäinen runko kun oli poppelia (poplar). Otin härkää sarvista ja hankin käytetyn Hoscon leppärungon. Välittömästi rungon vaihtamisen jälkeen kitaran sointi aukesi aivan selvästi, vaikka muut osat säilyivät samoina, eikä mitään muita toimenpiteitä rungon vaihtamisen lisäksi tehty.
 
Tästä innostuneena päätin vielä vaihtaa tallan. Kitarassa oli vanha japanilainen STC talla, johon olin vaihtanut alkuperäisiä valettuja laatuisammat taivutetut tallapalat. Blokki oli täysikokoinen, mutta ei tainnut loppujen lopuksi olla terästä. Hankin GSF:n teräsblokkitallan, ja ruuvasin paikoilleen. Tämäkin aiheutti selkeän muutoksen, sointiin tuli metallinen klangi, mutta tietynlainen ruuti ja keskialue väheni. Erityisesti mikkivalitsimen väliasennoissa sointi oli varsin hentoinen, vaikka sinänsä ihan kaunis. Ikään kuin straton ominaissointi olisi lyöty överiksi.
 
GFS:n tallassa oli taivutetut, mutta ainakin päällisin puolin vahvasti kromatut tallapalat, joissa ei ollut lainkaan uria kielille. Laitoin tilalle vanhaan tallaan vaihtamani niklatut tallapalat, joihin on muotoiltu kielten ohjaus tallapalan yli, ei siis pelkkää viilattua uraa. Hieman jopa hämmästyin, miten paljon tämä palautti sointiin kadonnutta keskialuetta ja ruutia.
 
Nyt kitara soi mainiosti. Osasin odottaa rungon ja talla vaikutusta sointiin, mutta tallapalojen selkeä vaikutus yllätti.
 
JuSu

JuSu:
Nyt kitara soi mainiosti. Osasin odottaa rungon ja talla vaikutusta sointiin, mutta tallapalojen selkeä vaikutus yllätti.
 
JuSu
 
Toisaalta, vielä suurempi yllätys olisi, jos tallapalat eivät vaikuttaisi sointiin, koska kaikki värähtely kielestä kitaran tallaan ja sitä kautta runkoon kulkee noiden palojen kautta. Todennäköisesti jopa tallapalojen pituus- ja korkeussäätöruuvien materiaalilla on vaikutusta sointiin.

Pari kommenttia, erityisesti ketjussa olleen 'puulajille tyypillisen soundin' kannalta:
JuSu: eikä mitään muita toimenpiteitä rungon vaihtamisen lisäksi tehty
"Rungon vaihtaminen" sisältää käytännössä koko kitaran purkamisen ja kasaamisen uudelleen, säätöineen. Vaikea siis ottaa kantaa siihen, mikä osa soundin muutoksesta menee just rungon piikkiin.
Ja poppelia (RIP, Peltsi) ja leppää pidetään kai soundiltaan hyvin samantyylisinä, joten taas: runkoyksilö vai puulajiero...
 
Yleisesti: Mullahan on semmonen väärä ja huono mielipide, että kitara soi kokonaisuutena, jotkut osat vaikuttaa enemmän ja jotkut vähemmän. Siinä mielessä tallapala
(= osa, jota vasten kieli värähtelee aina) voi hyvinnii olla enemmän vaikuttava kohta.

73nd3r: Pari kommenttia, erityisesti ketjussa olleen 'puulajille tyypillisen soundin' kannalta:
 
"Rungon vaihtaminen" sisältää käytännössä koko kitaran purkamisen ja kasaamisen uudelleen, säätöineen. Vaikea siis ottaa kantaa siihen, mikä osa soundin muutoksesta menee just rungon piikkiin.
Ja poppelia (RIP, Peltsi) ja leppää pidetään kai soundiltaan hyvin samantyylisinä, joten taas: runkoyksilö vai puulajiero...
 
Yleisesti: Mullahan on semmonen väärä ja huono mielipide, että kitara soi kokonaisuutena, jotkut osat vaikuttaa enemmän ja jotkut vähemmän. Siinä mielessä tallapala
(= osa, jota vasten kieli värähtelee aina) voi hyvinnii olla enemmän vaikuttava kohta.
 
Meinaatko, että joka kerta, kun kitaran purkaa ja kasaa, niin soundi muuttuu radikaalisti? Miten hyvin soivaa kitaraa voi edes säätää, jos tämä pitää paikkansa.
 
Itse ymmärsin tuosta tekstistä, että Jusu tarkoitti samaa kuin sinäkin, eli että kyse ei olisi ollut niinkään puulajjista, vaan yleensäkin paremmasta rungosta. Saattaa olla, että ymmärsin väärin ja tämä oli vain omien mielikuvien projisointia Jusun teksteihin.
 
Sittenhän meitä on kaksi, koska minäkin uskon, että kitara soi nimenomaan kokonaisuutena, jossa jotkin osat vaikuttavat enemmän kuin toiset. Eikä niillä puilla varmaan niin väliä ole, jos haetaan rokkikitaraa, jolla saadaan räimiä rokkia pubin nurkassa tarkoituksena saada laskut maksettua. Mutta jos on tarkkakorvainen sängynlaitakitaristi, joka fiilistelee puhtailla soundeilla kotosalla yksinään, niin uskallan väittää, että ne pienemmät erot, jotka sinne pubin nurkkaan hukkuvat, voivat siellä sängynlaidalla olla todellisia ja merkittäviä...