Kitarat: kitarakamat ›

Eastman on hyvä esimerkki Kiinalaisesta laadukkaasta soitinrakennuksesta, joka tekee kitaroita omalla brändillään, mutta kopioi laadukkaaksi todettuja tuotteita kuten Gibsonin ja Martinin akustisia ja jazz-kitaroita. Laadultaan monet pitävät kitaroita hinta-laatusuhteessa markkinoiden parhaimpina ja monet epäsuorasti sanovat, että laatu on parempaa jazzkitaroissa kuin nykyisissä Gibsonin kitaroissa, joiden parhaimpien vuosien malleja Eastman mallintaa. Eastmanilla on pitkät perinteet viulujen valmistuksesta, mikä on oikeaa taitoa vaativaa käsityötä. Hinnat ovat halvemmat johtuen kiinan palkkatasosta, joka on vielä hyvin edullinen. Eastman käyttää laadukkaita materiaaleja kitaroissaan, joten kyse on laadukkaasta tuotteesta materiaaleista rakennukseen ja viimeistelyyn.
 
Kun tehdään piraattikopio Gibsonin kitarasta ja sille laitettaan feikkilogo ja sarjanumero, niin tarkoituksena ei ole tehdä laadukasta instrumenttia joka on vertailukelpoinen esikuvansa kanssa, vaan tarkoitus on viedä rahat tyhmiltä ostajilta, jotka haluavat aidon, mutta heillä ei ole siihen varaa. Kun tuotevalmistuksen ketju on alusta lähtien "saastunut", niin lopputulos ei voi olla koskaan kovin hyvä. Mikä näkyy näissä kitaroissa erittäin hyvin. Eikä niiden valmistus hyödynnä riistotyöläistä Kiinassa, vaan rahat menevät rikollisten jälleenmyyjien tileille. Ostamalla tälläisen piraatin tekee haittaa juuri niille, joiden työpanos kitaran valmistukseen on kulunut. Ostat paskan, teet paskan teon myös monelle syyttömälle, et rikkaalle jenkkibrändin omistajalle.

Plussia ropissee DGV:lle ja flattopguitarille... plop plop

Gibsonin kitaroissa, joiden parhaimpien vuosien malleja Eastman mallintaa.
 
Eiköhän tuota pikemminkin, välillisesti tietty gibsoniakin
http://www.amazon.com/Making-Archto … itar-Robert-Benedetto/dp/1574240005

Eiköhän tuota pikemminkin, välillisesti tietty gibsoniakin
http://www.amazon.com/Making-Archto … itar-Robert-Benedetto/dp/1574240005
 
Ehkä tuokin on ollut oppaana, mutta muistaisin että Eastman on aluperin tehnyt laadukkaita viuluja. Joku kitarasti oli törmännyt tälläiseen ja ymmärtänyt, että tehdas/käsityöläiset, jotka osaavat valmistaa näin hyvän viulun osaavat tehdä kaarevakantisen jazz-kitara yhtä helposti ja vei bisnesidean eteenpäin vieden heille mallin kulta-ajan Gibson jazz-kitarasta, joka Kiinalaiseen tapaan mallinnettiin 1:1. Benedetto on parhaimpia jazz-kitaroiden tekijöitä, mutta siirtynyt viulujen tekemiseen (ja taas takaisin), joten kyse on melkolailla samasta rakennustekniikasta.

Ehkä tuokin on ollut oppaana, mutta muistaisin että Eastman on aluperin tehnyt laadukkaita viuluja.
 
Joo viuluja. Mutta kitaroissa seuraavat varmaan gibaa enemmän benedetton oppeja (niinkuin muutkin archtop rakentajat nykyään kyllä). 1:1 gibsonin kopioihin en ole kitaroissa törmännyt. Maniskathan on sitten gibsonin vuosisadan alun mallien mukaan tehty (niinkuin muillakin rakentajilla).
 
E: Off topic.

Mutta kitaroissa seuraavat varmaan gibaa enemmän benedetton oppeja (niinkuin muutkin archtop rakentajat nykyään kyllä)
 
No, jos saivartelemaan aletaan, niin Benedettokin kopio 30-luvun Loar-Gibsoneita kuten L-5 mallia, jota pidetään kaikista parhaimpana. Itseasiassa tuo jazz-kitaran muoto on Gibson L-5 16" tuumanen, josta tuli myöhemmin 17" ja alan standardi. Eastman alkoi valmistamaan tasakantisia akustisia vasta myöhemmin, enkä tiedä mistä ne on mallinnettu/kopioitu.

Pitää paikkansa. Jengi taisi tuoda niin paljon piraattikamaa (lähinnä CD/DVD -levyjä) mm. Virosta, että oli säädettävä laki, joka kriminalisoi jopa piraattituotteiden maahantuonnin omaan käyttöön. Yksi kaveri lähetti mulle linkin tuohon lakipykälään Finlexin sivuilla, mutta olen näköjään jo deletoinut sen.
 
Tuskin tulli kiinnittää hirveästi huomiota, jos tuo yksittäisen kappaleen maahan, mutta jos tuo niitä kontillisen, niin sitten asia voikin jo kiinnostaa...
 
Eihän vanhan lain aikanakaan saanut tuoda tekijänoikeuskamaa (levyt, DVD:t, pelit ) maahan sen mun linkittämän dokkarin mukaan. Sellaista tietoa löysin netistä että laittomia tallenteita tuotiin maahan 4 miljoonaa kpl 2002 ja viime vuonna 1 miljoona, eli niihin ainakin laki puree. Toivottavasti ajan kanssa myös kalliimpaan kamaan.
 
Voipi olla että kitarat ei vielä tullia kiinnosta, mutta mikähän olisi raja? Fiiatin alustalle rakennettu Ferrari, ehe?

Voi pyhä ylemmyydentunne. Ylimielisyys on hauskaa katsottavaa, kun siihen on edellytyksiä. Ilman edellytyksiä se on surullisempaa.
 
Sen enempää nyt tähän ketjuun liittymättä, voisi olla hyvä katsella hieman niitä lukuisia keskusteluja, joissa puhutaan siitä, kun niitä tuoteväärennöksiä myydään aitoina aitojen hintaan. Juuri ketään tietenkään kiinnosta jos joku ostaa kolmella sadalla ritsan, sehän nyt on aika pitkälti sama luki siinä ritsassa mitä tahansa. Se sen sijaan on vakavampi juttu, kun esim. aloittelijoille tai ei-perehtyneille myydään netin välityksellä tuollainen halko aitona aidon hinnalla. Niitä kun on yhä enemmän ja enemmän liikkeellä juuri nyt.
 
Itse kitaroihin liittyen, tässä on huolestuttavaa se, että ne kyllä oppii kopioimaan pikkuhiljaa vielä paremmin noita kitaroita. Pikkuvirheet, joista ne nykyään tunnistaa, häviää ajan kanssa, ja kohta kukaan ei voi erottaa, onko käytetty kitara, jota on ostamassa aito vai väärennös, ellei pääse tyyliin sisuskaluihin tutustumaan. Suuresa osassa piraattiteollisuuden tuotteita tällä ei ole niin väliä (kuka ostaa Lacosten paitaa tai Vuittonin laukkua käytettynä???), mutta käytettyjen instrumenttien markkinoihin tällä paskalla voi oikeasti olla merkitystä. Kukaan ei varmaan kuvittele, että asialle voisi oikeasti tehdä jotain, mutta jotkut meistä tajuavat, että tämä kehitys ei ole ihan olankohautuksen arvoista, vaan voi oikeasti johtaa kaikkien kannalta huonoon suuntaan.
 
Mitä Kiinan poikiin taas tulee, ei se mikään keino "elättää" ole. Kuvitteletteko, että tuollaisen piraattitehtaan nykäisee pystyyn joku Kiinan suurimman tuhkimotarinan realisoiva köyhä riisinviljelijä, joka saa elätettyä tämän käsittämättömän investointinsa kautta perheensä niukin naukin? Pyh. Sen tehtaan tekijä nauraa teidän bemareille ja porscheille ja ostaa paikallisesta liikkeestä itselleen Rolls Roycen ja Lamborghinin rahoilla, jotka se on tehnyt yhdellä, toisella ja vielä kolmannella kuprulla jo ennen, kuin aloitti viimeisimmän harrastuksensa.
 
Plussaa myösen

Piraattitehtailussa on kyse markkinatalouden lieveilmiöstä - siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat sielläkin, missä se ei sääntöjen mukaan saisi kohdata. Terve ja kaikin puolin positiivinen ilmiö, varsinkin jos ja kun säännöt ovat kuluttajan kannalta epäedulliset.
 
Odetattavissa itkuraivareita 50 vuotta sitten tehdystä tuotekehittelystä ja siitä, kuinka brändit ovat takeita laadusta yms.
 
Ja höpö. Terve ilmiö olisi tehdä (suhteellisen) edullisesti esim hyviä G-tyyppisiä kitaroita, kuten monet ovat tehneet. Epätervettä on yrittää kopioida ne (huonosti käyttäen huonoja osia) ja kirjoittaa lapaan Gibson - tai muu merkki - ja yrittää netota pelkästään sillä siirtokuvalla.
 
Mä en ainakaan pidä Tokain tai ESP:n Grasroots - sarjan Stratoja tai Lespoja ym 50 vuoden takaiseen osittain muiden tuotekehitykseen pohjautuvia keppejä pahana juttuna, niissä sentään komeilee valmistajan nimi jolloin tideetään mistä puhutaan.

Odetattavissa itkuraivareita 50 vuotta sitten tehdystä tuotekehittelystä ja siitä, kuinka brändit ovat takeita laadusta yms.
 
Montakohan kertaa tässä keskustelussa on kirjoitettu ettei kyse nyt ole tästä, vaan siitä että tietoisesti piraatin ostanut myy sitä aitona, aidon hinnalla?
 
Noh, kohta joku taas kirjoittaa saman asian...

Itse kitaroihin liittyen, tässä on huolestuttavaa se, että ne kyllä oppii kopioimaan pikkuhiljaa vielä paremmin noita kitaroita.
 
... Ja kun oppivat tekemään tarpeeksi hyviä kopioita, alkaavat brändäämään omaa merkkiään niihin. Ehkä, muttei todennäköisesti.
 
Mutta niin, ehkä tässä aiheessa (ainakin itseltäni) välillä unohtuu, että eivät kaikki ihmiset olekkaan niin tietäväisiä, että tajuavat ettei kukaan voi myydä aitoja noin halvalla. Kyllähän tällä forumilla pääosin tiedetään mikä on aidon vehkeen arvo, mutta tosiaankin, varmasti jotkut tilaavat tuollaisia vain koska "gipson on kuulemma hyvä, ja löysin paikan josta niitä saa tosi halvalla!". Noh, sellaisia ne markkinat on, ikävä kyllä. Sitten joskus myöhemmin silmään pissattu kostaa yhteiskunnalle kaupittelemalla sen aitona tietty.

Terve ja kaikin puolin positiivinen ilmiö, varsinkin jos ja kun säännöt ovat kuluttajan kannalta epäedulliset.
 
Ei, näinhän se ei tässä tapauksessa ole. Kuluttajan kannalta ei ole edullista, että tuote, johon ei voi välttämättä kunnolla tutustua, muistuttaa ulkoisesti täysin hyvälaatuista tuotetta, mutta on todellisuudessa susi. Kuluttajan kannalta on hyvä olla vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat hintatasoon, ei kopioita, jotka vaikeuttavat tuotteen hankintaa.
 
Siinä vaiheessa kun eroja ei ole, eroja ei ole. Piratismi johtaa valistuneempaan kuluttajuuteen, relevantin tiedon arvonnousuun markkinointipaskan kustannuksella. Kantapään kautta oppiminen on ainut tapa oppia.
 
Ainakin omassa tekstissäni puhe oli nimenomaan ulkoisista eroista. Kiinalaiset ovat edelleenkin tehokkaita kopioimaan tuotteita, mutta laatua ei kannata ehkä instrumenttirintamalla odottaa ihan hetkeen. Näin siis palataan ylempänä olevaan tilanteeseen.
 
Lisäksi pitäisin kitaramarkkinoiden kuluttajakuntaa varsin valistuneena, jos kohta hyvin brändiorientoituneena. Valistuneisuuden joka tapauksessa pitäisi sinun tarkoittamallasi tavalla lisääntyä lähinnä niin, että ihmiset ostavat niitä legitiimejä, halvempia merkkejä, jos tasoeroja ei ole, eikä suinkaan niin, että markkinat pilataan huonolaatuisilla mutta vakuuttavilla kopioilla. Mitä järkeä siinä on, että täytyy oppia "kantapään kautta" niin, että kitaraa ostaessa täytyy ensin tehdä valtavia ponnisteluita saadakseen selville, onko tuote se, miltä näyttää? Eli på finska, onko tuotteesta syytä maksaa 1800 euroa vai 300 euroa.

Ja höpö. Terve ilmiö olisi tehdä (suhteellisen) edullisesti esim hyviä G-tyyppisiä kitaroita, kuten monet ovat tehneet. Epätervettä on yrittää kopioida ne (huonosti käyttäen huonoja osia) ja kirjoittaa lapaan Gibson - tai muu merkki - ja yrittää netota pelkästään sillä siirtokuvalla.
 
"We have our own guitar factory and we can make any kind of guitar with any kind of logo you want."
 
Ensimmäinen sivuilla vastaan tuleva lause kertoo hyvin selvästi mistä on kyse. Tämä firma tekee nimenomaan näköiskopioita ja ne myyvät, koska näköiskopioille on kysyntää. LP -tyylisten kitaroiden valmistaminen toisella nimellä olisi täysin eri asia. Tämä on ihan eri kysyntää kuin se, mihin Tokait sun muut pyrkivät vastaamaan. Ne vastaavat kysyntään, joka vaatii LP -tyylisiä keppejä halvemmalla kuin Gibson kyseisen mallisia kitaroita tekee.
 
Toiminnan ongelma on se, että länsimaissa lainsäädäntö suojaa tuotemerkkejä. Kenen hyväksi? Tuotemerkkien haltioiden. Tuotemerkit ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat markkinoinnin, tuotteen myymisen mielikuvilla. Paskan puhumisen.

Eli på finska, onko tuotteesta syytä maksaa 1800 euroa vai 300 euroa.
 
15-vee Jonathan laittoi säästönsä Gibsoniin... :(
http://www.gibson.com/en-us/Lifestyle/Features/CounterfeitGibsons/

Ei, näinhän se ei tässä tapauksessa ole. Kuluttajan kannalta ei ole edullista, että tuote, johon ei voi välttämättä kunnolla tutustua, muistuttaa ulkoisesti täysin hyvälaatuista tuotetta, mutta on todellisuudessa susi. Kuluttajan kannalta on hyvä olla vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat hintatasoon, ei kopioita, jotka vaikeuttavat tuotteen hankintaa.
 
Lasket kuluttajan tyhmyyden varaan aika reippaasti. Kuka sen ylemmyydentunteen otti esille? Kuluttajan kannalta on hyvä, että on tarjontaa tuotteille, joista on kysyntää. Näköiskopioille on kysyntää, joten on hyvä, että joku valmistaa sellaisia.
 
Ainakin omassa tekstissäni puhe oli nimenomaan ulkoisista eroista. Kiinalaiset ovat edelleenkin tehokkaita kopioimaan tuotteita, mutta laatua ei kannata ehkä instrumenttirintamalla odottaa ihan hetkeen. Näin siis palataan ylempänä olevaan tilanteeseen.
 
Ottamatta kantaa laatuun sun muihin asioihin, tämä oli se mihin viittasin. Kun laadun kannalta epärelevantit asiat eivät enää auta tunnistuksessa, mm. ulkonäkö, on tiedettävä jotain laadun kannalta relevanteista asioista.
 
Lisäksi pitäisin kitaramarkkinoiden kuluttajakuntaa varsin valistuneena, jos kohta hyvin brändiorientoituneena. Valistuneisuuden joka tapauksessa pitäisi sinun tarkoittamallasi tavalla lisääntyä lähinnä niin, että ihmiset ostavat niitä legitiimejä, halvempia merkkejä, jos tasoeroja ei ole, eikä suinkaan niin, että markkinat pilataan huonolaatuisilla mutta vakuuttavilla kopioilla. Mitä järkeä siinä on, että täytyy oppia "kantapään kautta" niin, että kitaraa ostaessa täytyy ensin tehdä valtavia ponnisteluita saadakseen selville, onko tuote se, miltä näyttää? Eli på finska, onko tuotteesta syytä maksaa 1800 euroa vai 300 euroa.
 
Yhtäältä pidät kitaramarkkinoiden kuluttajakuntaa valistuneena, toisaalta olet huolissaan kopioista, koska pelkäät, että kuluttajat eivät huomaa eroa laadussa?
 
Järki on edelleen siinä, että näköiskopioille on kysyntää ja toisaalta siinä, että kuluttaja, jolle laadulla on merkitystä, tunnistaa kyllä kitaran laadusta, vaikkei se ulkonäöstä onnistukaan.

15-vee Jonathan laittoi säästönsä Gibsoniin... :(
http://www.gibson.com/en-us/Lifestyle/Features/CounterfeitGibsons/
 
Jonathanin täytyi saada Gibson, koska Eric Claptonkin soitti sellaisella :D
 
Toivottavasti Jonathan haluaa seuraavan Gibsoninsa, koska hän haluaa laadukkaan kitaran ja myös tunnistaa sellaisen.
 
DIT: Onneksi Gibson pesee kätensä asiasta ja jatkaa rahan syytämistä kitarasankareille jatkossakin, että kakaroilla olisi edelleen "syitä" ostaa Gibson...

Lasket kuluttajan tyhmyyden varaan aika reippaasti. Kuka sen ylemmyydentunteen otti esille? Kuluttajan kannalta on hyvä, että on tarjontaa tuotteille, joista on kysyntää. Näköiskopioille on kysyntää, joten on hyvä, että joku valmistaa sellaisia.
 

 
Ottamatta kantaa laatuun sun muihin asioihin, tämä oli se mihin viittasin. Kun laadun kannalta epärelevantit asiat eivät enää auta tunnistuksessa, mm. ulkonäkö, on tiedettävä jotain laadun kannalta relevanteista asioista.
 

 
Yhtäältä pidät kitaramarkkinoiden kuluttajakuntaa valistuneena, toisaalta olet huolissaan kopioista, koska pelkäät, että kuluttajat eivät huomaa eroa laadussa?
 
Järki on edelleen siinä, että näköiskopioille on kysyntää ja toisaalta siinä, että kuluttaja, jolle laadulla on merkitystä, tunnistaa kyllä kitaran laadusta, vaikkei se ulkonäöstä onnistukaan.
 
Toisin sanoen kitaroita tai muitakaan instrumentteja ei sinun kommenttiesi pohjalta tulisi ikinä ostaa kokeilematta tuotetta, eli nettikauppoja ei siin enää voida harrastaa, koska tällöin ostat kitaran kokeilematta kuvien, sarjanumeroiden yms lippujen ja lappujen perusteella. Tämä puolesttan vähentää pienessä maassa kuten Suomessa valikoimaa melko runsaasti. Ja toisaalta miten suojaat aloittelijaa, jolla olisi rahaa ostaa parempi kitara heti ensimmäiseksi kitaraksi, tilanteessa, jossa siirrät kaiken vastuun ostajalle. Eihän aloittelijalla voi olla mitään vertailupohjaa, muutenhan kyseessä ei olisi aloittelija. Toisin sanoen melestäsi on oikein, että tietämätöntä kusetetaan tuoteväärennöksellä.
 
Kaikenlisäksi haukut tuotemerkit, ja sanot ne turhiksi, Eli mielestäsi, jos joku tekee suuren kehitystyön (myös rahallisesti), hän ei saisi suojata työtään, vaan kaikilla tulisi olla oikeus kopioda tuote samantien, jolloin kehitystyön tehnyt yksilö/yritys ei edes saisi mahdollisuuta tienata kuluneita rahoja takaisin.
 
Ihmeellistä miten kapinoit esim, kapitalistisia tuotesuojauksia vastaan, ja sen jälkeen vedät hihasta perus kapitalistisen kysyntä/tarjonta kortin: Jos on kysyntää, niin on hyvä, että on tarjontaa, tosin sovellat sitä myös laittomiin tuotteisiin. Hyväksytkö myös laittoman huumekaupan, asekaupan yms. laittoman kaupankäynnin, jolle myös on kysyntää. Voit tietenkin puolustautua sanomalla, että nuohan ovat eriasioita, ja kitarakauppa ei vahingoita ketään, mutta kenen luulet hallitsevan yleensäkin piraattikauppaa, amnestynko?

DIT: Onneksi Gibson pesee kätensä asiasta ja jatkaa rahan syytämistä kitarasankareille jatkossakin, että kakaroilla olisi edelleen "syitä" ostaa Gibson...
 
Tuo jää nyt mulle hämäräksi?? Tarkoittanet endorsementtijuttuja.. Eihän se toki Gibsonin "yksinoikeus" ole, ja on Gibson tiettävästi aina ollut tunnettu huonoista endorsement-tarjouksistaan, täytyy tosin myöntää, että nykyisen "päällystön" aikaista tilannetta en tunne. Kyllähän Suomessakin yhen musiikkiliikkeen "muusikko-alennukset" on tiettävästi kohtuu-ruhtinaalliset, ja kyseessä on vain liike.. asiasta on juttua ollu musiikkiliikkeitten henkilöitten kanssa kovastikin. No, saahan edustaja omalle "merkilleen" myös näyttävyyttä, kun niin moni soittaja sellaisella soittaa.
Kuule, tämä endorsement-skenehän on musatarvikekaupassa ollut jo niin kauan, kun ko. liiketoimintaa on ollut, varmaan jollain viuluvirtoosilla oli Antonio Stradivarin kanssakin jonkin moinen sopimus.. ;)
 
Toki on avartavaa keskustella jo eettisestä kuvioista, maailmankaupan kiemuroista ja vastaavasta, vaan ei se sitä väärennöstä sen oikeutetummaksi tee. Ja eiköhän suurella osalla sentään ole muitakin "syitä" siihen Gibsonin ostoon, jos siltä tuntuu. Samalla toki vois kysyä, että miksi sitten tuohon yhteen merkkiin aina verrataan (täälläkin) miltei jokaista vähänkin "niitten" malleja muistuttavaa jos ei se olis jonkin moinen "industry standard" ja suunnannäyttäjä...
Tosiasiahan on, että monasti on aivan loistavia kitaroita muillakin merkeillä saatavana, jotka eivät noita Gibsonin malleja kopioi, vaan ovat omaa kehitystyötä, olkoonkin, että saattavat olla samanhenkisiä jotkut.

Toiminnan ongelma on se, että länsimaissa lainsäädäntö suojaa tuotemerkkejä. Kenen hyväksi? Tuotemerkkien haltioiden. Tuotemerkit ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat markkinoinnin, tuotteen myymisen mielikuvilla. Paskan puhumisen.
 
Hauskaa että sama nimimerkki haluaa vääristellä samaa asiaa samalla tavalla. Kyllä tässä tapauksessa paskan puhumisen hoitaa ja tuotemerkin hyödyn kyllä kerää se joka 15-v Jonathanille sen aitona myy.

Toisin sanoen kitaroita tai muitakaan instrumentteja ei sinun kommenttiesi pohjalta tulisi ikinä ostaa kokeilematta tuotetta, eli nettikauppoja ei siin enää voida harrastaa, koska tällöin ostat kitaran kokeilematta kuvien, sarjanumeroiden yms lippujen ja lappujen perusteella. Tämä puolesttan vähentää pienessä maassa kuten Suomessa valikoimaa melko runsaasti. Ja toisaalta miten suojaat aloittelijaa, jolla olisi rahaa ostaa parempi kitara heti ensimmäiseksi kitaraksi, tilanteessa, jossa siirrät kaiken vastuun ostajalle. Eihän aloittelijalla voi olla mitään vertailupohjaa, muutenhan kyseessä ei olisi aloittelija. Toisin sanoen melestäsi on oikein, että tietämätöntä kusetetaan tuoteväärennöksellä.
 
Toki nettikauppaa voi harrastaa, pitää vain olla luotettava myyjä. Tunnettu nettikauppa tuskin myy piraattia ja jos myykin, niin se tunnetaan hyvin pian piraattien myynnistä.
 
Te täällä onnistutte jollain epärationaalisella tavalla keittämään sopan, jossa kaikki on sekaisin, eikä millään mitään arvoa. Näinhän ei tule käymään. Aitous on edelleen arvo ja se vain voimistuu piraattituotannon myötä, koska epäaito on aidon vastinpari.
 
Kaikenlisäksi haukut tuotemerkit, ja sanot ne turhiksi, Eli mielestäsi, jos joku tekee suuren kehitystyön (myös rahallisesti), hän ei saisi suojata työtään, vaan kaikilla tulisi olla oikeus kopioda tuote samantien, jolloin kehitystyön tehnyt yksilö/yritys ei edes saisi mahdollisuuta tienata kuluneita rahoja takaisin.
 
En suinkaan hauku kaikkia tuotemerkkejä, ainoastaan tuotemerkit, joille toissijaiset asiat ovat myynnin kannalta ensisijaisia. Maailmassa on paljon hienoja kitarabrändejä, joille laatu on edelleenkin ykkösasia mitä tulee markkinointiin ja toisaalta myös kuluttajien syihin ostaa kyseistä merkkiä. He luonnollisesti myös kärsivät aasialaisesta näköistuotantotehtailuista vähiten. Siksi, että asiakkaansa haluavat laatua, eivät mielikuvia.
 
Ihmeellistä miten kapinoit esim, kapitalistisia tuotesuojauksia vastaan, ja sen jälkeen vedät hihasta perus kapitalistisen kysyntä/tarjonta kortin: Jos on kysyntää, niin on hyvä, että on tarjontaa, tosin sovellat sitä myös laittomiin tuotteisiin. Hyväksytkö myös laittoman huumekaupan, asekaupan yms. laittoman kaupankäynnin, jolle myös on kysyntää. Voit tietenkin puolustautua sanomalla, että nuohan ovat eriasioita, ja kitarakauppa ei vahingoita ketään, mutta kenen luulet hallitsevan yleensäkin piraattikauppaa, amnestynko?
 
Suosittelen kertaamaan taloustieteen käsitteistöä uudelleen ja vähän muutakin. Tuotesuojaukset ovat kapitalismia, kysyntä ja tarjonta markkinataloutta. Nuo luettelemasi esimerkit ovat moraalittomia ehkä myös muuten kuin kapitalistisen omistusoikeuden näkökulmasta. Ehkä ;)
 
Kyse ei ole siis vahingoittavuudesta.