Kitarat: kitarakamat ›

Tuo on kahden selkeästi eri asian sotkemista toisiinsa. Soundi ja soitto(tyyli) ovat kaksi eri asiaa. Kyllä hyvälläkin soundilla voi soittaa päin helvettiä. Ei se sitä soundia siitä mihinkään muuta vaikkei tiettynä päivänä itse varsinainen soitto luonnistukkaan. Ainakin itse olen välillä kuunnellut että "onpa siinä kaverilla helvetin hyvä soundi, harmi vain että soittaa noin takkuilevasti ja epävarmasti".
 
Myönnän että sotkin kaksi eri asiaa yhteen mutta tein sen tarkoituksella. Hyvin usein täydellisen soundin löytämiseen ei riitä pelkkä soundi vaan se fiilis sen hetkiseen soundiin. Ei ole mitään tiettyä soundia, johon soittaja voisi olla loppuikänsä tyytyväinen. Kyllä sitä aina tulee jonkun verran muutettua silloin tällöin. Soundin valitseminen on siis mielestäni hyvin pitkälti sen hetkisestä fiiliksestä kiinni. Eikä minun soitto"tyylini" muutu miksikään eri päivinä.

Kyllähän hyvän soiton ansiosta huonotkin soittovermeet kuulostavat "siedettäviltä"... :)
 
Totta. Kerran yks kohtalaisen arvostettu kitaristi soitti mun kamppeilla ja sai aikaan aivan upeen saundin. Sellasen kunnon rokkimurinan, josta oon aina uneksinu. Sen soiton jälkeen ite tartuin keppiin enkä saanu irti ku vähän siihen saundiin viittaavaa pihinää. Ja säädöt olivat samat. Meinas itku päästä.

Myönnän että sotkin kaksi eri asiaa yhteen mutta tein sen tarkoituksella. Hyvin usein täydellisen soundin löytämiseen ei riitä pelkkä soundi vaan se fiilis sen hetkiseen soundiin. Ei ole mitään tiettyä soundia, johon soittaja voisi olla loppuikänsä tyytyväinen. Kyllä sitä aina tulee jonkun verran muutettua silloin tällöin. Soundin valitseminen on siis mielestäni hyvin pitkälti sen hetkisestä fiiliksestä kiinni. Eikä minun soitto"tyylini" muutu miksikään eri päivinä.
 
Noniin, nythän sieltä rupesi tulemaan jo asiaa. ;)

Soittajasta 50%
 
Kitarasta 20% Ainakin mun toinen skitta kuulostaa todella paskalta kun siinä (vielä ainakin) on tallassa tuo Dimarzion Blaze (ja RG:ssä on vielä tehdasmikit!)
 
Vahvistin 20% Nyt kun tuon putkinupin sai hommattua niin kyllä soitosta saa aivan eri tavalla selvää kuin jonkun Podin läpi soittaessa. Säröt täysille -> lyöt soinnun -> joka ikinen nuotti kuuluu selvästi.
 
Kaappi 20% Hyvän kaapin vaikutusta lopulliseen soundiin ei voi yliarvioida.

Soittajasta 50%
 
Kitarasta 20% Ainakin mun toinen skitta kuulostaa todella paskalta kun siinä (vielä ainakin) on tallassa tuo Dimarzion Blaze (ja RG:ssä on vielä tehdasmikit!)
 
Vahvistin 20% Nyt kun tuon putkinupin sai hommattua niin kyllä soitosta saa aivan eri tavalla selvää kuin jonkun Podin läpi soittaessa. Säröt täysille -> lyöt soinnun -> joka ikinen nuotti kuuluu selvästi.
 
Kaappi 20% Hyvän kaapin vaikutusta lopulliseen soundiin ei voi yliarvioida.
 
Sorry, maistissa en voinut vastustaa tätä ;).......
 
Soittaja 50%
Kitara 20%
vahvistin 20%
Kaappi 20%
 
=110%
 
Taidat vetää aina 110 lasissa!?!

Soitostahan se kaikki lähtee. Paska soitto on paskaa vaikka sen tuuttaisi Maailman Parhaan (tm) kitara-, vahvistin- ja efektikokoelman läpi.
 
Hyvänä kakkosena tulee mulla vahvistin. Hyvän vahvistimen kautta on ilo soittaa ja heikompikin kitara kuulostaa kohtuulliselta. Mulle hyvä vahvistin on sellainen, joka kuulostaa hyvältä melkein millä tahansa säädöillä ja käyttö on helppoa, eli ei mitään viidellä kanavalla, kolmella tusinalla potikalla ja kytkimellä varustettua high gain pömpeliä mulle. Isot kaapitkin olen todennut tarpeettomiksi, 1x12 riittää varsin hyvin, tosin pienempää elementtiä en mielelläni käytä.
 
Hyvä kitara, mielellään useampi, on kolmosena. Itse haenkin erilaisia soundeja pääasiassa eri kitaroita käyttämällä. Vaikka säröpolkusinta käytänkin boostina, eivät efektit ole mulle mitenkään tärkeitä. Muita efektejä en tällä hetkellä omistakaan, eikä niitä nyt hirveesti ole kaivannutkaan. Aiemmin olin varsinainen kaiun ja delayn väärinkäyttäjä, peittelin niillä oman soittotekniikkani virheitä.
 
Tärkeätä tuossa kitara-vahvistin-efektit yhdistelmässä on ennen kaikkea se, että soundissa ei vaivaa mikään. Ärsyttää, kun kuulee koko ajan vaikka jonkun ihme honotuksen, surinan (tyyliin middlet nollissa, ei siis suojauksista tms. johtuvia surinoita), tunkkaisen botnen tai riipivän yläpään..siinä kärsii soittokin, kun ei soundi miellytä.

Sorry, maistissa en voinut vastustaa tätä ;).......
 
Soittaja 50%
Kitara 20%
vahvistin 20%
Kaappi 20%
 
=110%
 
Taidat vetää aina 110 lasissa!?!
 
Jep :)

Ranteestahan se soundi ensikädessä lähtee. Sitten tulee tietenkin kitara, jossa sointiin vaikuttaa puut ja mikit. Tämän jälkeen tulee vahvistin elementteineen ja muuntajineen. Efekteillä sitten muljutellaan sitä hyvää soundia.

Tässä on näkynyt aika tarkkaan määriteltyjä ja ehdottoman oloisia mielipiteitä siitä, miten "se oikea soundi" muodostuu. Eikö ole kuitenkin tärkeintä joka kerta luoda soundi tilanteeseen tahi kappaleeseen parhaiten sopivaksi suuremmin miettimättä, että tuleeko tää soundi nyt 36- vai 37 -prosenttisesti vahvistimesta?

Oma lähtökohtani on se että on olemassa hyvä soundi joka on pilattavissa.
 
Soundin voi pilata:
1. P****lla vahvaimella
2. Effektin romuilla
3. Huonolla soittotaidolla
4. Plekuilla
5. Kitaran mikeillä
6. Soittamalla väärässä paikassa väärään aikaan väärää musaa
 
*Lista saattaa vaihdella musatyyliemn mukaan.
 
Etsi balanssi!! Moni pilaa oman soundinsa sillä että ostavat jonkun tautisen kalliin laitteen esim. jonkun customi-kepin ja uskovat sen jälkeen että nyt mä soundaan hyvältä. Sitä tavallaan sokeutuu noiden kalliiden ultimate gearien edessä. On pakko tavallaan uskoa että soundi on hyvä kun vehkeet maksokin 5000€. Muuten tulee parku.

Kun unohdetaan tää "soundi lähtee soittajasta" -pulshitti niin tärkein soundin tekijä on vahvistin - kun puhutaan siis absoluuttisesta soundista, siitä minkä kuuloinen ääni on.
 
Sitten jos puheeksi otetaan miltä soittajan tuottama musiikki kuulostaa kaikkine juttuineen, niin kyllähän soittaja on tärkeä tekijä ja kitarakin vaikuttaa. Sama kitara ja vaffari voi kuulostaa kovastikin erilaiselta eri soittajilla - tai sama mies erilaisesta eri kitaroilla.
 
Näytti aika monella olevan mainittu kitaran mikit soundin tekijänä... Onko tämä nyt jotain psyko-internet-akustiikkaa vai oletteko ihan oikeasti sitä mieltä että niiden vaikutus soundiin on ihan mainitsemisen arvoinen?
Tietenkin, kyllähän ne vaikuttavat, mutta kyllä mennään aika hienosäätöön jo kun mikeistä aletaan puhumaan.
 
Mulla hyvä soundi on myös päivästä kiinni. Vaikkei vaffaria ruuvaisi yhtään niin sama setuppi voi toisena päivänä kuulostaa jumalaiselta, toisena aivan huonolta. Viilis vaikuttaa. Soon sitä tahdosta riippumatonta psykoakustiikkaa :o)

35% Soitto
20% Kitara (mikit?)
15% Efektit
30% Vahvistin (Etunen/päättäri/kaiutin?)

 
sivusta kitaristeja seuranneena kosketinsoittajana sanoisin: riippuu niin paljon musiikkityylistä ja sen soundi-ihanteista, että mikä ehkä vaikuttaa eniten
 
Toiaalta äärimmilleen voisi tietysti tarkastella niinkin, että jos on muuten täydellinen hevikattaus, mutta marsu onkin minikokoinen patterivahvistin niin silloin vahvistimen merkitys soundiin on yli 90% ;-P
 
Kokemus ja havainto myös on, että kun keskiverto rockharrastaja kitaristin kattauksella vetää joku oikea tekijämies niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Tuo koskee kyllä kaikkia soittimia.

Tietty totuus tuohon kyllä piilee että soundi on soittajasta ja musiikin luojasta kiinni. Kenelläkään ei käsittääkseni ole universuumissamme valtuuksia määrittää että mikä on hyvä soundi. Jos teet omalla soundillasi hyvän kuulosta musaa niin yleisö diggaa.
 
Jos haet hyvää soundia niin silloin yrität jäljitellä jotain jo kuulemaasi soundia. Voit upottaa kymmeniä tuhansia €uroja jota pääsisit johonkin jonka olet jossain kuullut ja mieltynyt. Eikä sekään tee vielä musiikista hyvää. Toisaalta voisit keskittyä tekemään hyvän kuulosta musaa omilla vehkeilläsi ja taidoillasi.
 
No tää menee jo filsofian puolelle, mutta jotenkin näin se menee.

Mitäpä luulette että jos esim J.Hetfield vetäisi yhden keikan halvoilla muutaman satkun LTD ESPeillä, niin buuaisko yleisö ja lähtis kotiin että: "v***u kun jameksella on nykyään huono soundi". Tuskimpa. Eli kannataa miettiä tällasia ennen kun laittaa 3000€ kiinni kitaraan.

Sitten on vielä sekin aspekti, että miten se sinun soundisi sopii bändin kokonaissoundiin. Kyllä mäkin naureskelin makeasti jokin aika sitten kun näin muuan klubin lavalla valvestaten, mutta en naureskellut enää, kun tuon rock-bändin kokonaissoundi oli _loistava_.

Sitten on vielä sekin aspekti, että miten se sinun soundisi sopii bändin kokonaissoundiin. Kyllä mäkin naureskelin makeasti jokin aika sitten kun näin muuan klubin lavalla valvestaten, mutta en naureskellut enää, kun tuon rock-bändin kokonaissoundi oli _loistava_.
 
Totta turiset. Itse asiassa se soundi millä soitetaan bändin kanssa saattaa yksinään kuulostaa ihan hirveeltä. Uskokaa tai älkää. Itse ainakin törmännyt tähän.

Uskokaa tai älkää.
 
Oho!

Itse lähtisin siitä, että soittajalla on ensiksi visio saundista. Eli ennenkuin soittajalla on edes kitaraa kädessään, vahvistinta päällä ja pedaaleita kytkettynä, niin hänellä on jonkinlainen hahmotus siitä, millaista ääntä element(e)istä pitäisi tulla ulos. Visio syntyy luonnollisesti soittajan vaikutteista ja vaikuttimista - "Tyhjästä" on vaikea ammentaa visiota. Tekniseltä kantilta tarkasteltuna visio on siis luultavasti viimeisen noin 50 vuoden aikana tapahtuneen elektroniikkasuunnittelun ja soitinrakennustekniikan suomien mahdollisuuksien rajoissa.
 
Kitaraa, vahvistinta ja pedaaleita "säädetään" sitten tarpeen mukaan, kunnes päästään mahdollisimman lähelle visiota. Tämä edellyttää tietenkin, että ymmärtää soittotekniikan (dynamiikan) ja laitteiston suomat mahdollisuudet. Jos jonkun ketjussa olevan 'osan' "säätövara" loppuu kesken, niin sitten tutkaillaan markkinoilta (tai tehdään itse), josko jokin toinen osa toisi halutunlaisemman tuloksen.
 
Soittajan tulisi hallita laitteistoaan ja ymmärtää laitteistonsa suomat mahdollisuudet. Jos laitteisto ohjaa soittajaansa, niin -> :0)
 
Vastaisin siis, että saundi lähtee visiosta.

Tää nyt ei liity aiheeseen mitenkään eikä tässä muutenkaan ole mitään järkeä mutta kysympä kuitenkin.
 
Aina välillä lehdissä on juttuja ihmisistä jotka harrastaa tällasta bongaustoimintaa eli jotkut bongaa harvinaisi lintuja jotkut lentokonteita tai vanhoja autoja. Sitten otettan kuvia ja kirjotellaan merkintöjä muistiin. Onko joku kuulut että harrastetaanko kitara tai vahvistin bongausta. heh :)
 
Menis tuolla festareilla gibsonin kirja toisessa ja kiikarit toisessa kädessä.

Kerran yks kohtalaisen arvostettu kitaristi soitti mun kamppeilla ja sai aikaan aivan upeen saundin. Sellasen kunnon rokkimurinan, josta oon aina uneksinu. Sen soiton jälkeen ite tartuin keppiin enkä saanu irti ku vähän siihen saundiin viittaavaa pihinää. Ja säädöt olivat samat. Meinas itku päästä.
 
+
Mukava lukea näitä omakohtaisia kokemuksia. Olen kokenut vastaavia tapauksia omalla soittouralla useita. Viimeksi ollessani samalla keikalla Jari "Heinä" Niemisen kanssa ja hän veteli mun kamoilla. Aivan perkeleen hyvän kuuloista soundia mitä en koskaan ole saanut ulos itse kamoistani. Pro on pro.