Kitarat: kitarakamat ›

Suosittelen käydä kokeilemassa noita Ibanezin kitaroita, kuten SA-sarjalaisia. Itse ostin juuri tuossa muutamia viikkoja sitten SA260FMGA:n Levytukusta ja täytyy sanoa, että on todella hyvä kitara, viimeistely on tehty huolella ja osatkin ovat hyviä ja esimerkiksi talla pitää todella hyvin vireen vaikka käyttäisi kampea paljon. Olen huomannut myös sen, että lähes poikkeuksetta Ibanezit ovat ainakin Levytukussa halvempia kuin Thomannilla, joka on todella hyvä asia.

Olen huomannut myös sen, että lähes poikkeuksetta Ibanezit ovat ainakin Levytukussa halvempia kuin Thomannilla, joka on todella hyvä asia.
 
Ei ole levytukku ainut paikka. Oulun soitin & tarvikkessa olen huomannut saman asia.

Ibanezilla taitaa olla paras hinta-/laatusuhde kataloogissaan. Elikä www.ibanez.com ja sieltä selaamaan jos mieleisen näköinen keppi sattuu silmään. Sen jälkeen tarkastelee hintoja...

Eli jos olet todella sisällä soittoharrastuksessasi, niin miksi ostaa joku "välimuotokitara" jonka kuitenkin vaihdat muutaman vuoden päästä parempaan? Miksei saman tien ostaa kunnon kitara jota ei tarvitse enää vaihtaa?
 
Heh, toi on totta, mutta karu todellisuus on se, että uusi laite tuntuu hetken hyvälle, mutta ainakin itellä viimeistään puolenvuoden jälkeen alkaa se gas vaivata, ja silmä hamuamaan markkinoita etsien jotain uutta....
Pakko ostaa uutta kun toteaa ettei osaa soittaa ja vanhoilla laitteilla ei kykene sitä peittämään. Sitten tulee olo, että nää vanhat vehkeet on huonoja, mutta jos tuon vehkeen vielä ostan niin sitten on ovet auki taivasta myöten ja olen parempi soittaja ja ihminen.
Ei kai kukaan ole ikinä tyytyväinen... Kuinka paljon on tarpeeksi?

Se on semmonen homma, että ne on kaupan sedät ja tädit sen verran hyvin valmistautuneet sinun varallesi, että ovat jo valmiiksi laittaneet niihin kitaroihin sellaiset laput tai tarrat, josta voi aina tarpeen tullen tarkistaa, paljonko siihen ostokseen kannattaa laittaa. Kun se vaan sattuu nyt olemaan semmoinen homma myös, että jos niitä kitaroita katselee sen hintalapun pohjalta, niin ei välttämättä tule ostaneeksi semmoista sopivaa kitaraa. Tai siis siinä käy niin, että tulee ostaneeksi ensin sen hintalappukitaran ja sitten jonkin ajan päästä myös sen mieleisen kitaran. Siispä suosittelen, että kokeilet kitaroita ja sitten kun mieleinen löytyy, niin makselet siitä sen uloskantamiseksi tarvittavan määrän rahaa. Mutta tosiaan kannattaa maksaa se hinta, mitä se kauppias on ajatellut, koska jos ei sitä maksa ja kantaa sen kitaran silti ulos kaupasta, niin saattaa tulla Mr. Securitas ja panna podipäkkiin.
 
Kuka sääki luulet olevas?? Mää en halunnu tänne ketään vittuileen! Vaan antaan vinkeejä ja keskusteleen!

Jos sä 1000 euroa pystyt sijoittamaan, niin löydät kyllä varmaan mieleisen kitaran. Kunhan vaan maltat tarpeeksi pitkään etsiä sopivaa mallia ja yksilöä.
 
Kannattaa kuitenkin muistaa myös se, että käsite "mieleinen" on helvetin katoavainen, ja puolen vuoden päästä se sama 1000 euron kitara voikin olla vähemmän mieleinen.
 
Eli suomeksi sanottuna, nämä kitaraostokset ovat välillä täysin henkimaailman hommia. Siihen pitää vaan tottua. Tärkeintä on, että itse on tyytyväinen kitaraansa, edes hetken.
 
Ja oma mietelauseeni: Kitaran tuntuma vaikuttaa myös soundiin. Jos se kitara ei sovi sun käteesi ja tuntuma on hukassa, soittosi myös kuulostaa epävarmalta etkä saa parhautta irti.

Jos haluaa Fender-tyyppistä kitaraa, 500-600e. Jos haluaa esim. Gibsonin tai Rickenbackerin, täytyy säästää aika paljon enemmän. Käytetty kannattaa.

Hinta/laatu-jutun kannalta se miljoonasti sanottu 1000e on aika hyvä paikka olla. Ei maksa turhista hienouksista, mutta alkaa jo olla huippua muuten. Jos vaikka straton ostaa ni ei tarvi vaihtaa ikinä, hevikitaroiden kanssa ehkä vielä iskee joku tekosyy vaihtaa kalliimpaan joskus.

Kuka sääki luulet olevas?? Mää en halunnu tänne ketään vittuileen! Vaan antaan vinkeejä ja keskusteleen!
 
No ei tuossa minusta kukaan vittuillut kenellekkään. BeeKoo pisti ehkä kaikkein asiallisimman ja opettavaisimman viestin koko tässä threadissa ja sinä alat huutaa että sulle vittuillaan. Eli siis BeeKoon viestin pointti oli, että kitaraa ei todellakaan kannata ostaa sen takia, mitä siinä hintalapussa sanotaan, vaan sen kuinka hyvin se sopii omaan käteen. Kannattaa kokeilla kaikkia mahdollisia (ja jopa mahdottomia) kitaroita. Ja monestihan on käynyt niin, että SE OMA kitara onkin löytynyt juuri noiden "mahdottomien" joukosta.. :)
 
Eli etsivä löytää. :)
 
EDIT: Sehän olikin BeeKoo :D

Jos haluaa Fender-tyyppistä kitaraa, 500-600e. Jos haluaa esim. Gibsonin tai Rickenbackerin, täytyy säästää aika paljon enemmän. Käytetty kannattaa.
 
Tässähän sanottiin jo ettei lespaa, eikö?
No itse voin suositella Ibanezeja ainakin, tuo Sz -sarja on varsin mukava, ja kiinteä talla löytyy, sekä paksu soundi. Sitte noi Schecterit on kuulemma hyviä, itsellä ei niistä ole kokemusta, paitsi että olen kerran nähnyt C-1 Classicin (ja se oli ihan hieno). Jos floikka on tarpeen, niin Ibanezin Rg:t ovat todella hyvä vaihtoehto. Myös Esp-Ltd:llä on hyviä kitaroita tuohon hintaluokkaan. Mene ja kokeile!

http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-173659.html
ostakaa hänet.
Minusta tuo on yksi parhaista kitaroista, jonka saa inhimilliseen hintaan.
 
Joo Schecterit ovat mainioita soittimia...
 
Erinomaisia kitaroita saa jo jollain 400-700 eurolla, ja siitä ylöspäin kaikkien pitäisi olla hyviä.

Siispä suosittelen, että kokeilet kitaroita ja sitten kun mieleinen löytyy, niin makselet siitä sen uloskantamiseksi tarvittavan määrän rahaa. Mutta tosiaan kannattaa maksaa se hinta, mitä se kauppias on ajatellut.
 
Eipä juu kannata maksaa sitä hintaa, mitä kauppias on ajatellut.

No tykkään kyllä tremolo-kammesta, mutta kiinteässä on tietenkin hyvä sustaini ja pysyy vireessä paremmin. Että molemmat kelpaa.
 
ESP-LTD:n kalliimmat versiot, esim. MH-sarjalainen voisi olla vallan mainio, joko floikalla tai ilman. Käytettynä löytyy kyllä varmasti tuohon hintaluokkaan aika paljonkin vaihtoehtoja.
 
edit: muistinpas väärin.. se ESP olikin €1500 eikä tonni... sorri.

Mä sijoitin kerran koko kesän kesä-duuni liksan.
Kannatti; nyt siitä saa kolme kertaa enemmän kun mitä mä maksoin uutena. (jos myis)

Mä sijoitin kerran koko kesän kesä-duuni liksan.
Kannatti; nyt siitä saa kolme kertaa enemmän kun mitä mä maksoin uutena. (jos myis)
 
Mitäh? Kolme kertaa... Ettet vaa liiottelis. Mitä sä oikeen oot menny ostamaan? Vai saitko kusetettua jotakuta tms.

LTD 400-sarjalaiset.
 
E. Uutena sellasta 600-800 € luokkaa ja käytettynä varmaan löytyy 300-500 eurolla.

Itse olen kuolannut hieman tällaista (998e):
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-177220.html
 
En tosin tositarkoituksella, hyvä kitara löytyy nurkista tälläkin hetkellä eikä uuteen kannata (valitettavasti :) ainakaan juuri nyt satsata. Kellään mitään hajua mitä tämä kustantaisi Suomessa? Ibanezithan kuulemma ovat hyvän hintaisia täälläpäin.

Vai että paljonko tarttis sijoittaa??
 
No, sanotaanko näin että 600-900e hujakoilla löytyy skittaa joissa on keskitason mikit, kohtuullisen laadukkaat metalliosat... eli sellanen perusvärkki useammaksi vuodeksi. Kun taas sijoittaa sen 1000e ja enempi niin kitarassa alkaa olemaan kunnon mikit, tallat, puut yms yms. Tällainen raaka jako josta moni ei tietysti tykkää mutta yleistetään nyt kun kysymyskin oli noin globaali.
 
Eli jos sellaisen ~1000e laitat esim:
Ibanez RG2550E, Schecter C-1 Classic, Jackson SL3 Soloist tms. niin pääset käsiksi hyviin saundeihin, soitettavuuteen ja vuodesta toiseen kestävään soittimeen. (Huom! onhan sitä tosin poikkeuksiakin... kitarat kun ovat yksilöitä. Toisella saattaa kestää 3000e skeba vuoden ja toisella 200e luuttu 10 vuotta)
 
Köyhällä kun ei ole varaa sijoittaa pas*aan niin kannattaa säästää pikkasen rahaa ja ostaa suosiolla se parempi (ja yleensä vähän kalliimpi) malli.