Kitarat: kitarakamat ›

Talteen.
 
Talteen

Kyllä laatukitaran pitää olla tehtaalta "keikkavalmis", olipa se sitten kotoisin vaikka Ugandan sademetsästä;
jos ei se sitten ole, ei se ole laatukitara, vaan jotakin muuta.
 
Tässä samaa mieltä, että laatukitaran pitää tehtaalta lähtee "keikkakunnossa" ja muutenkin sun kirjotuksissa oli paljon asiaa, mutta sä siis kuitenkin väität, että mä voin jostain ostaa akustisen laatukitaran, jonka kannelle ei käy mitään vaikka mä säilyttäisin sitä huoneessa jossa ilmankosteus on esim 10%, tai 90% ??

Tässä samaa mieltä, että laatukitaran pitää tehtaalta lähtee "keikkakunnossa" ja muutenkin sun kirjotuksissa oli paljon asiaa
 
No kiva että edes joku on samaa mieltä :-)
 
mutta sä siis kuitenkin väität, että mä voin jostain ostaa akustisen laatukitaran, jonka kannelle ei käy mitään vaikka mä säilyttäisin sitä huoneessa jossa ilmankosteus on esim 10%, tai 90% ??
 
Nyt täytyy kyllä kysyä että missäs mä noin väitin?
On päivänselvää että puukitaran säilytys olosuhteet ratkaisevat koko soittimen kohtalon ja varsinkin akustisen elonkaari loppuu lyhyeen väärissä säilytysolosuhteissa. Olen itse nähnyt surullisen tapauksen, kun n.100 vuotta vanha akustinen oli "unohtunut" vuosiksi tilaan jossa oli puunkuivaamo olosuhteet; se kitara oli enää vain kasa rimoja...
 
Mä olen puhunut siitä asiasta, että pitääkö laatukitaraksi kutsuttua peliä räplätä sillä välillä kun se lähtee tehtaalta ja kun sen asiakas saa käsiinsä?
 
Siihen mä sanon edelleenkin että ei tarvitse; korkeintaan virittää pitää.
 
Kundit täällä väittää että on täysin normaalia ja hyväksyttävää että myyntipaketti avataan maahantuojan toimesta,
nauhat viilataan ja muutkin säädöt tehdään uusiksi ja sitä kutsutaan sitten hyväksi palveluksi, höpön löpön;
se on tehtaalla tehtyjen virheiden epätoivoista korjailua, eikä mitään muuta.
 
Mietin että kuinka toimitaan kaulan kanssa jossa on bindingit?
Ne sitten varmaa irroitetaan, nauhat viilataan, bindingit liimataan takaisin ja kaula lakataan, ja sitä kutsutaan hyväksi palveluksi ja pölyjen pyyhinnäksi...
 
Olen muuten lukenut jostain Fenderin sivuilta tai jostain, missä luki että kitara on paketista play ready tehtaalta lähtiessään.
Koskikohan se sitten vain Jenkkeihin ja Canadaan myytyjä?

Kitarassa, jossa on bindingit, nauhanpäät eivät häiritse otelaudan kutistuessa, koska binding pitää ne kurissa ja järjestyksessä. Vaikka Laatukitara(tm) lähetettäisiin tehtaalta priimakunnossa, esim. hienovire menee helposti kitaraa kuljetettaessa eri ilmankosteuksissa ja lämpötiloissa. Luultavasti liikkeestä mistä Sinä, oi SoulMan, olet ostanut Laatukitarasi(tm), kitarat laitetaan oikeasti kuntoon, siten että ne ovat täydessä iskussa ja vastaavat sitä tasoa, mitä tehtaalta on ulos annettu.

Kitarassa, jossa on bindingit, nauhanpäät eivät häiritse otelaudan kutistuessa, koska binding pitää ne kurissa ja järjestyksessä
 
Oletko koskaan nähnyt kitaraa jossa on bindingien ja otelaudan välissä rako?
Olen nähnyt useita.
 
Binding ei pidä kurissa yhtään mitään.
Jos puu kutistuu, jää binding nauhojen päihin "roikkumaan" sataprosenttisen varmasti.
 
Onko täällä nyt kaikilla Fenderi kainalossa ja siitä ei pahaa puhuta?
Ne on kaikki loistavia, hyvin tehty hyvistä aineksista PISTE?

Oletko koskaan nähnyt kitaraa jossa on bindingien ja otelaudan välissä rako?
Olen nähnyt useita.
 
Olen.
 
Binding ei pidä kurissa yhtään mitään.
Jos puu kutistuu, jää binding nauhojen päihin "roikkumaan" sataprosenttisen varmasti.
 
Jää se varmasti roikkumaan, mutta ei tunnu niin terävältä, kuin jos olisi pelkkä nauhanpää.
 
Onko täällä nyt kaikilla Fenderi kainalossa ja siitä ei pahaa puhuta?
Ne on kaikki loistavia, hyvin tehty hyvistä aineksista PISTE?
 
On, mullakin on, mutta on niissä paljon parannettavaakin. Ja vaikka nauhanpäät vähän törröttää, voi ne aina hioa, mutta turha väittää että ne priimakuntoisina tänne Suomeen saapuisivat.

Oi P2
 
Koska nyt käytät mun puheita allekirjoituksenasi, lisää siihen perään se mistä oli kysymys, eli näin:
 
Laatukitaran nauhanpäitä ei tarvitse viilata tehtaalta lähdön jälkeen MAAHANTUOJAN TOIMESTA ENNEN KITARAN TOIMITTAMISTA ASIAKKAALLE. Jos pitää, kyseessä ei ole laatukitara. -SoulMan
 
Asia yhteydestä irroitetut lauseet elävät omaa elämäänsä myös mediassa...
 
(Pitäskös mun käydä sun jutut läpi ja repiä sieltä joku kiva juttu esille?)

Tuo on ihan suora lainaus siitä mitä oot sanonu edellisellä sivulla, eikä siinä mainittu mitään mistään maahantuojista, käy vaikka itse kattomassa, jos et omia juttujas muista. Ja musta toi on vaan hyvin sanottu.

Tuo on ihan suora lainaus siitä mitä oot sanonu edellisellä sivulla, eikä siinä mainittu mitään mistään maahantuojista, käy vaikka itse kattomassa, jos et omia juttujas muista. Ja musta toi on vaan hyvin sanottu.
 
Lue sieltä ylempää se mun aiempi kirjoitus johon tuo liittyy.

Toki laatukitaran kuuluu olla tehtaalta lähtiessään viimmeisen päälle soittokunnossa. Mutta mistä tiedät, minkälaisen reissun joku kaupan seinällä roikkuva highway-strato on tehnyt matkalla tehtaalta myymälään? Aina kitara ei tule tehtaalta myymälään suorinta reittiä, vaan se on saattanut viettää pahimillaan toista vuotta konteissa, terminaaleissa ja varastoissa. Tai kiertää myymälästä toiseen. Pahimmillaan rääkki on sitä luokkaa, että kyllä siinä laatukitarankin puut alkaa elämään. Tietysti huonoja yksilöitä löytyy lähes kaikista merkeistä, eikä Fender todellakaan ole poikkeus.
Ainakin musamaailma trimmasi ja viilaili aikoinaan PRS:ät ennen myyntiin panoa ja kyllä minä niitä pidän edelleenkin laatukitaroina (ainakin usa-malleja). Nauhojen törrötys ei siis mun mielestä välttämättä ole osoitus tuotteen laatuongelmasta, vaan kyseessä voi olla myös vaikkapa logistinen ongelma.

Ok,
sovitaan sitten niin että Suomessa pitää olla onnellinen jos yleensäkkään annetaan mahdollisuus ostaa kitara.
 
Hyvä että laatutehtaat silloin tällöin vaivautuvat lähettämään muutaman kitaran pohjolan perukoille viilattavaksi maahantuojille.
 
Ymmärretään kitaran vaikeaa valmistustaprosessia, pitkää ja mutkaista matkaa Suomeen ja annetaan anteeksi pienet elämiset.
 
Mulla ei ole enää mitään lisättävää tähän asiaan.

Nyt täytyy kyllä kysyä että missäs mä noin väitin?
 
On päivänselvää että puukitaran säilytys olosuhteet ratkaisevat koko soittimen kohtalon ja varsinkin akustisen elonkaari loppuu lyhyeen väärissä säilytysolosuhteissa.
 
No sä väität siinä kohdassa niin, kun sä sanot, että kitaran pitää tulla maapallon toiselta puolelta suomeen niin, että otelauta (eli puu) ei saa elää, tai muuten ei puhuta laatukitarasta.
 
Tosin nythän sä olet taas ihan erimieltä. Nyt sä sanot, että tottakai säilytysolosuhteet vaikuttaa kitaraan.
 
Se ON just sitä säilyttämistä, kun se tulee jossain kontissa suomeen. Sekin on sitä säilyttämistä kun se roikkuu siellä liikkeen seinällä missä kesät talvet porukka ramppaa ovesta sisään ja ulos.
 
Mä olen puhunut siitä asiasta, että pitääkö laatukitaraksi kutsuttua peliä räplätä sillä välillä kun se lähtee tehtaalta ja kun sen asiakas saa käsiinsä?
 
Ei, kun sä olet puhunu kahesta täysin eri asiasta samana asiana. Ja tässä asiassa minkä nyt lainasin, oon erimieltä.
 
LISÄYS: Onko täällä nyt kaikilla Fenderi kainalossa ja siitä ei pahaa puhuta?
Ne on kaikki loistavia, hyvin tehty hyvistä aineksista PISTE?
 
Ei kainalossa oo mutta kuitenkin. Silti, tottakai niistä saa puhua pahaa ja pitääkin mun mielestä puhua sillon kun aihetta on.
 
Eikä mun mielestä nää Fenderit ja Gibsonit oo mitään loistavia, vaan ylihintasta liukuhihnakamaa. Bisnestä pääasiassa tekevät eikä kitaroita.