Kitarat: kitarakamat ›

Lisäys ibanez perheeseen: JEM
 
Täällä taas niinpäin että yritetään saada toi
perheenlisäys ibanez JEM:iin.
 
Tästä se alkaa ;?)
 
http://koti.mbnet.fi/ekku/JPG/JEMiKeha.JPG

Täällä taas niinpäin että yritetään saada toi
perheenlisäys ibanez JEM:iin.
 
Tästä se alkaa ;?)
 
http://koti.mbnet.fi/ekku/JPG/JEMiKeha.JPG
 
Miten ihq :)
Tässä tulikin mieleen että, toi jemhän on periaatteessa, ja käytännössäkin niinku "Steve Vai signature" Mutta mistä toi nimi/kirjainyhdistelmä JEM oikeen tulee?? Osaisko joku kertoo?
Hämää..

Ainoa mitä tuohon JEM nimeen liittyen tulee mieleen on Joe Despagni ja hänen hauskat JEM kitaransa, joita Stevekin joskus käytti...tämä siis ennen Ibanezia. Siirtyikö nimi tuolta sitten omaan nimikkosarjaan, koska Steve ei halunnut antaa omaa nimeään noille Ibanezeille?

Jerking Machine

Toi on kyllä saakelin hieno. Onnitteluni.

Toi on kyllä saakelin hieno. Onnitteluni.
 
Tattis

On kyllä irstaan hieno! Kelpais mullekin.
Toi kahva kyllä jostain syystä aina pistää hymyilyttämään.

Olen kateellinen.
Voi luoja että minä olen Kateellinen.

Onnittelut!
Ittellä ollut vm.-87 vuodesta -88 (ostin uutena). Eikä vaihda omistajaa!
Pieni modaus tuli tehtyä; tallahumppa on Duncanin JB.
Piti vaihtaa kun Mesan kanssa tuli yläalueella ongelmia...
Tuossa omasta jonkinlainen kuva...
http://muusikoiden.net/dyn/members/11128.jpg
-kp

Olen lievästi sanottuna kateellinen

Jem on todennäköisesti rumin, tyylittömin ja kaiken puolin kamalin tehdasvalmisteinen kitara mitä maa päällään kantaa - olenkin tehnyt lupauksen etten koskaan mene katsomaan keikkaa jos on olemassa vaara että kitaristi jossain keikan vaiheessa soittaa Jemillä tai jos sellainen on edes ständissä lavalla.
 
Sitäpaitsi minulla teoria ja vahva epäilys siitä että kaikki hyväkin musiikki menee pilalle lopullisesti jos sitä soitetaan tuollaisella kitaralla.
 
Voisit herättää loputonta kauhua Kallion rokkareissa pelkästään kävelemällä tuo kitara suljetussa laukussa Hakaniemestä Porthaninkatua Karhupuistoon ja siitä kännimäen kautta Hesarin ja Vaasankadun kautta Kurviin - pelkoa ja kauhua rokkikuppiloissa Pinkki Jem alle puolen kilometrin päässä !

Jem on todennäköisesti rumin, tyylittömin ja kaiken puolin kamalin tehdasvalmisteinen kitara mitä maa päällään kantaa - olenkin tehnyt lupauksen etten koskaan mene katsomaan keikkaa jos on olemassa vaara että kitaristi jossain keikan vaiheessa soittaa Jemillä tai jos sellainen on edes ständissä lavalla.
 
Soot estoinen.

Soot estoinen.
 
Niin olen tuollaiset kitarat muistuttavat minua liikaa rock-musiikin synkästä keskiajasta - 80-luvusta.

Niin olen tuollaiset kitarat muistuttavat minua liikaa rock-musiikin synkästä keskiajasta - 80-luvusta.
 
Mun kaveri jolla on juuri tuollainen pinkki JEM asuu suht lähellä Kalliota - tosin ei siis kalliossa.
Mutta kun kuljet jossain päin Helsingissä voit olla hyvinkin lähellä ko. intrumenttia! ;o)

Tuossa omasta jonkinlainen kuva...
http://muusikoiden.net/dyn/members/11128.jpg
-kp
 
Kuvassa näkyvä toffeen värinen Fernandes oli hieno! On tuo jemikin irvokkuudessaan ihan hupaisa, mutta sen verran rauhaton näky, että pitäisi olla välillä jotain tasaisempaakin katseltavaa (esim juuri se Fernandes). Jotain, mikä antaisi näköhermojen levätä ja palauttaisi ajatukset luonnollisuuteen ja elävään puuhun.
 
Jos jemeistä pitäis oma suosikki valita... niin Ibanez JEM7BSB
"Burnt Stained Blue" ( http://www.jemsite.com/axes/model/jem7bsb.htm ). Ibanez JEM77BFP "Blue Floral Pattern" on myös nätti ( http://www.jemsite.com/axes/model/jem77bfp.htm ).
 
Ed: Popedan Costello on soitellut jemillä rokkia ja ihan kivasti se jyräsi muistaakseni 2003 Ruisrokissakin. Tosin itselläni paras muisto on Tampereelta "Alarannasta" joskus -96 kun oli varhain päivällä tai alkuillasta niiden ilmaiskeikka. Pate aloitti sillon keikan jotenkin "Vitun hyvää ?-päivää" (en muista enää tapahtuman aihetta), minkä jälkeen jyrähti käyntiin joku niiden vanha biisi. Aivan törkeän munakas särökitaravalli + urkumatto + rummut ja basso potki niin että puntit tutisi! Sillon kyllä rokki soi niinkuin sen pitää soida! Vahvistimena oli tuolloin joku Hughes & Kettnerin nuppi, mutta kitara taisi olla perinteisempi strato (ei mikään jem). Hämärä mielikuva on, että ainakin tallassa olis ollut Dimarzion Fast Track 2 näköinen mikki punaisena.
 
Jostain syystä en ole löytänyt yhdestäkään tämän päivän suomirock-bändistä livenä samanlaista latausta yhdistettynä yhtä tiukkaan soittoon, kuin mitä tuo keikka oli. Se on jäänyt jonkinlaisena referenssinä mieleen, johon Negativeä ym. vertaa...

Ihme kukkakeppejä!

Tässäkin on tyyliä(?)
http://www.charvel.com/models/evh/red_white_black.php
Harkitsen jopa oman kitaran raidoittamista :)

Ihme kukkakeppejä!

Tässäkin on tyyliä(?)
http://www.charvel.com/models/evh/red_white_black.php
Harkitsen jopa oman kitaran raidoittamista :)
 
Siinä vasta tyylikäs kitara! I like very much.

Onneksi olkoon tosiian. Ja rahaakin varmasti meni.. :D Melko pervon näkönen muuten. ;) Ittee tässä muutaman päivän himottanu tollanen Ibanezin RGT2020. Hinta vaan tällaselle opoiskelijalle VÄHÄN liikaa. Guitarbargainsissa jotain 1250erkkiä tms. Suolaista suolaista.. Ehkä sitten parin vuoden päästä. xD
 
TYPO: en osaa kirjottaa himottanut -sanaa. himmotanut... siistiä.. häröprkl

Ittee tässä muutaman päivän himottanu tollanen Ibanezin RGT2020
 
Bassot on hienoja puun värisinä, mutta ei sovi kitaroille ollenkaan.

Kieron näköinen keppi.