Kitarat: kitarakamat ›

Ei se sitä lisää, se vaan kuulostaa siltä.
 
no mikä sellasen laitteen nimi sitten on jolla saadaan hiljaset äänet nostettua kovien äänien kanssa samalle tasolle?
 
sillä tuolla tekniikallahan sustainia saisi lisää huomattavastikkin.?
 
Niin ja muistelisin että joku on minulle aikoinaan sanonut että kompressorilla saa vaikka loputtoman sustainin. mikäli hän puhui totta, nin voisiko joku valaista, miten sellanen onnistuu laitteelta joka laskee kovat äänet tietylle tasolle.?

no mikä sellasen laitteen nimi sitten on jolla saadaan hiljaset äänet nostettua kovien äänien kanssa samalle tasolle?
 
sillä tuolla tekniikallahan sustainia saisi lisää huomattavastikkin.?
 
Niin ja muistelisin että joku on minulle aikoinaan sanonut että kompressorilla saa vaikka loputtoman sustainin. mikäli hän puhui totta, nin voisiko joku valaista, miten sellanen onnistuu laitteelta joka laskee kovat äänet tietylle tasolle.?
 
Ei se kompressori sun kitaran kieliä värisytä. Kitaran kieli soi niin kauan kun se soi. Kompressorilla saat siitä soimisesta sellaisen tasaisen pötkön joka kuulostaa siltä että nuotti ei vaimene.

Kompressori nostaa hiljaiset äänet ja madaltaa kovat äänet, aivan kuin istuisit paksun patjan päälle
> patja menee lyttyyn ja sängynpohja tulee lähemmäksi persettä.
 
Eli voit laittaa volumet kovemmalle koska huiput on tasattu, jolloin sustaini kuulostaa pitemmältä koska se vain on "kovemmalla".
 
Olihan vertaus ;-)

Ite ajattelen kompressorin nimenomaan efektinä, jolla voi maustaa jotain yksittäistä puhdasta soundia, mutta ei sitä kyllä minään kokoaikaisena perusasiana tarvi. Kompressori tasaa soittovoimakkuutta enkä normaalisti pidä siitä, koska mulle volumen vivahteet ja herkkä soittotatsi ovat asioita joita arvostan ja joissa yritän epätoivoisesti kehittyä. Koen siis, että kompressori rajoittaa soitannollisen ilmaisun mahdollisuuksia. Muutenkaan on/off -volumeasteikolla soitettu kitaranrämpytysrokki (tyyliin videot, joissa käsi sahaa lespaulin kieliä "rankalla kädellä" ja vasuri painaa kaulalta vitossointua) ei mulle nykypäivänä kolahda. Joskus on kiva soittaa hetken aikaa voimakkaasti kompressoidulla puhtaalla soundilla, mutta joka kerta se alkaa myös nopeasti kyllästyttämään, koska se on niin tappavan tylsää. Säröjen kanssa en käytä kompressoria. Avaruussoundit ja huvin vuoksi ruuvaaminen ovat sitten toinen juttu. En ymmärrä sitäkään miksi komppisoundien kanssa pitäisi ottaa lähtökohdaksi kompressorin käyttö.
 
Faktaa:
 
"Mikä on kompressori ?
Kompressori on äänenkäsittelylaite, jolla äänen dynamiikkaa pystytään supistamaan. Kompressorin toimintaideana on, että kun sisään tuleva äänisignaali ylittää tietyn arvon, sitä aletaan vaimentamaan.
 
Kompressoreissa on yleensä säädettävä threshold-arvo, johon asti signaali menee sellaisenaan läpi. Kun ylitetään threshold taso signaalissa, vaimennetaan signaalia sen mukaan, mikä on compression ratio, eli esim. 5:1 tarkoittaa sitä, että tarvitaan 5dB yli threshold-tason, jotta ulostulosignaali olisi 1dB kovempi kuin threshold-tasolla. Tämän jälkeen signaalia yleensä vahvistetaan ja ennen kompressointia vielä gate, joka leikkaa pois tietyn raja-arvon alittavat pätkät.
 
Eli kompressorilla käytännössä tasoitetaan signaalia niin, että kovien ja hiljaisten äänien tasoero ei olisi liian suuri ja koko signaali kuulostaa tulevan kovempaa.
 
Miten limitteri eroaa kompressorista ?
Limitteri on periaatteessa sama laite kuin kompressori. Käytännössä kompressoria kutsutaan limitteriksi kun rajoitussuhde ylittää tietyn arvon, esim. 1:100. Limitoidessa treshold arvo asetetaan ylemmäksi kuin "normaalissa" kompressoinnissa, koska kaikki tämän tason ylittävät signaalit leikataan limitoidessa pois. Tämä vaatii, että attack ja release aika-arvot on säädetty mahdollisimman lyhyiksi.
"
(http://www.hut.fi/Misc/Electronics/ … stus.audio+video/audio.html#efektit)

Sotketaan vielä soppaa, eli kitarassa tahtoo tulla hiukan voimakkuus eroja eri kielten välille ja sitä voi tasoitella kompuralla mutta olen ainakin itse huomannut, että se alkaa antamaan näppäilyäänetkin aika voimakkaana. Eli tuo vähän turhaa mukaan. Tietysti vielä enempi mitä enempi kompressointia on.

Kompura on väärin ymmärretyin efekti ja sen ostaa tyypillisesti kitaristi, joka ei tarvi sitä mihinkään - se ei ole lainkaan tarpeellinen rankassa rämpytysrokissa ! Kompura ei ole sustainer - ja jos diggaat Gunnareita voit kävellä aivan rauhassa musiikkiliikkeen kompurahyllyn ohi -se paksu sustain-soundi ei todellakaan tule kompurasta.
 
Eikä säröpedaalilla efektoidussa putkivahvistin soundissa ole dynamiikka muutenkaan juuri lainkaan.
 
Heavyssä kompuraa voi tarvita dempatun soundin dynamiikan tasaamiseen ja dempin nostoon avointen kielten tasolle etenkin jos soundi on melko puhdas.
 
Eniten kompuraa käyttävät Nashville-tyylin kantri kitaristit, puhdasta soundia käyttävät funk- ja soul-kitaristi sekä modernia rautalankaa soittavat. Kopmpurahan voi myös lisätä mahdollisuuksia käyttää kaikenlaisia oikean käden flat-picking kikkoja soundin elävöittämiseksi - kaikki pikkujututkin kuuluvat vaikka samanaikaisesti soisi useita ääniä. Tunnetuin kompuramies onkin Mark Knoffler.
 
Mutta itseasiassa lähes kaikki rokkilevyt ja kitararaidat komperessoidaan tai ainakin limitoidaan studiossa ja kompuraa käytetään etenkin akustisen kitaran äänityksessä.
 
PS: Erittäin yleinen harhakäsitys on että sustain lisääntyy merkittävästi jos hiljaista ääntä vahvistaa esimerkiksi kompuralla.
 
Näin ei todellakaan tapahdu.
 
Soitetulla nuotilla on luonnollinen vaippakäyrä (ADSR), jota kompura muokkaa ja tämän vaippakäyrän luonne pitää ymmärtää jos haluaa tietää miten kompura voi vaikuttaa yksittäisiin soitettuihin nuotteihin.
 
Äänen alussa on attack - ääni syttyy kun kieli on näpätty (kompuralla nopeus säädetään sen mukaan niin ettei se leikkaa äänen alkua pois - tai käytetään leikkaamista efektinä) Attackin huipun kompura (tai yleensä kompressori-limiitteri) leikkaa pois (limitteeri) tai tasaa suhteessa Ratio säätöön.
 
Decay vaiheessa äänen taso laskee attackin jälkeen ja tanakkaa kompressointinti (limitointi) hävittää kitaralla tämän vaiheen usein lähes täysin.
 
Sustain- osassa ääni soi tasaisesti ja muodostamme mielikuvan soinista. Tässä kohtaa äänen taso yleensä laskee (tosin ei välttämättä - särökitaralla varsinkaan) ja tätä eroa kompura tasaa Ratio-säädön asetusten mukaan, mutta sustain ei oikeastaan pitene, koska olemme kuulokynnyksen yläpuolella jokatapauksessa.
 
Release vaiheessa ääni sammuu suhteellisen nopeasti pois - näppäilyn kielelle antama liike-energia lakkaa. Tässä vaiheessa kompura voi hieman pidentää sustainia, mutta release on suhteellisen nopea ja ääni putoaa nopeasti kynnystason alapuolelle - kynnystaso voi olla säädettävä - mutta jos se on säädettävä sitä ei voi säätää kuinka alas tahansa. Jos kynnystaso taso on liian alhainen ja kompressointi voimakas lisääntyvät myös kohina ja muut häiriöt.
 
Kun nuotti on kuollut pois tai sen voimakkuus on laskenut kohinantason alapuolelle niin siellä se on ja pysyy eikä sitä saa sieltä enää henkiin millään matolaatikolla.
 
ADSR-vaippakäyrän osien nimet ovat osittain samoja kuin monipuolisen käompperssori-limiitterin, mutta ne eivät tarkoita välttämättä samaa.

Mä olen ahkera kompressorin käyttäjä, joten laitanpa tähän omat näkemykseni asiasta.
 
1. Milloin on "suositeltavaa" käyttää kompuraa (soolot/kompit)?
 
Cleanilla saundeilla kompurasta on paljon hyötyä. Kompatessa kannattaa käyttää melko mietoja asetuksia, jolloin soitto tasoittuu (varsinkin näppäiltäessä) mukavasti. Sooloissa kompressointia voi laittaa enempi peliin, jolloin saadaan lisää atakkia ja sustainia. Säröpuolella kompuran käyttö on pääasiassa sooloissa juuri tuon sustainin takia.
 
3. Onko mitään esimerkkejä kitaristeista tai biisejä, missä on selkeästi kompressoitu soundi?
 
Jos kantti kestää, niin kuuntelepa näitä tuttujuttujen, bumtsibumien ja tammerkoskensiltojen TV-kitaristeja, jotka vetää särösooloja kompurat tappiin ruuvattuina. Voimakkaalla kompressoinnilla saadaan särösaundista raakuus pois ja tilalle tulee iskelmämusiikkiin paremmin sopivaa pehmeää ujellusta. Monet sanookin, että kompura tappaa särön.
 
Rautalankamiehet taitaa kuitenkin olla kaikkein ahkerimpia kompressorin käyttäjiä. Menneiden aikojen perinteiseen rautalankaan kompura ei kuulunut, mutta nykypäivän agentsit, a.aallot ja yölinnut vääntää kompurat tiukalle.
 
4. Onko kompurasta iloa vain studiossa vai käyttääkö (esim. täällä kävijöistä) kukaan kompressoria treeneissä tai keikkoilla?
 
Juu, mulla kompura on ahkerassa käytössä sekä keikoilla että treeneissä. Pedaalikompurat on just nimenomaan tarkoitettu keikkakäyttöön. Studioissa käytössä on yleensä räkkivehkeet, joilla kompressoidaan kitaroiden ohella vähän kaikkea muutakin.
 
5. Tarviiko kompuraa raskaamman musan veivamiseen?
 
Oma mielipiteeni on, että ei tarvita. "Kompura tappaa särön."

Kossulle ja Kapteeni Farrellille iso käsi asian oikeasta selittämisestä.
 
Nyt sitten vielä tuosta Compression Sustainer -pedaalista erikseen - sen ei ole tarkoitus kuulua kuten särön tai vaikka flangerin. Se ei ole sillai efektilaite. Sitä ei myöskään oo yleensä tarkoitus polkea päälle ja pois, vaan se pidetään koko ajan signaalitiessä päällä varmistamassa, ettei soiton volyymitaso pompi, jos soittotyyliin kuuluu dynamiikaltaan rajusti erilaisia juttuja joiden ei kuitenkaan haluta olevan eri kovuisia, esimerkiksi puhtaalla rämpytettyjä sointuja ja yksittäisiä nuotteja sekaisin.
 
Compression Sustainer on imho aivan erityisesti sellainen palikka, jolla vain kavennetaan dynamiikkaa. Ne Mark Knopflerin tai Esa Pulliaisen yhteydessä mainitut kompurat ovat sitten vähän toisenluonteisia, ja niiden annetaankin kuulua, parhaimmillaanhan kompuralla voi jopa luoda uutta dynamiikkaa, vaikkei sitä siihen ole alunperin tarkoitettu.
 
Ja tosiaan, jos soitat putkivahvistimella ja särösoundilla, et tarvitse tuollaista kompuraa.
 
PS. Kapteeni, kyllä kompura syö säröä, muttei niin pahasti kuin verbikaiku.

Mitä ne nämä edellä mainitut Esan ja Knopflerin kompurat sitten on jos Bossin cs-3 ei ole semmonen?

Mitä ne nämä edellä mainitut Esan ja Knopflerin kompurat sitten on jos Bossin cs-3 ei ole semmonen?
 
Joku Bossin pedaali se Pulliaisenkin oli, mutta paremman soundinen. Erikuuloinen.
 
Knopflerilla lienee ainakin optoelektroniikkaan perustuvia kompuroita räkissä.

Joku Bossin pedaali se Pulliaisenkin oli, mutta paremman soundinen. Erikuuloinen.
 
Eikö punainen DOD FX80B ole se "Pulliaiskompura"?

Eikö punainen DOD FX80B ole se "Pulliaiskompura"?
 
Saattoi olla noinkin. En muista.

Rämpytysrokkiin viitannut lauseeni ei kyllä liittynyt mitenkään kompressorin käyttöön eikä asiayhteyteen muutenkaan. Kerroinpa siinä vain lyhyesti musiikkimieltymyksistäni. Ns rämpytysrokissa kun volumevivahteidenkin monipuolisuus tuppaa monesti olemaan aika vähissä. Yhä olen sitäkin mieltä, että kompura latistaa soittotatsiin liittyviä mahdollisuuksia.

Rämpytysrokkiin viitannut lauseeni ei kyllä liittynyt mitenkään kompressorin käyttöön eikä asiayhteyteen muutenkaan. Kerroinpa siinä vain lyhyesti musiikkimieltymyksistäni. Ns rämpytysrokissa kun volumevivahteidenkin monipuolisuus tuppaa monesti olemaan aika vähissä. Yhä olen sitäkin mieltä, että kompura latistaa soittotatsiin liittyviä mahdollisuuksia.
 
Mutta voi myös laajentaa, jos sinulla on hyvä tatsi ja etenkin jos soitat flat-picking tai finger-picking tyyliin voit luoda kompuran avulla pieniä soundi nyansseja, jotka muuten jäisivät kuulumattomiin.
 
Knoffler käyttää nykyisin Avalon kompuraa joka ei liene aivan halpa peli.
 
http://www.guitar.com.au/effects/rack_units/avalon/VT-747SP.htm
 
Kuin minulla on semmoinen tunne että sälli (joka ei kuulu suosikeihini - vaikka arvostankin) käytti Sultans of Swing aikoihin nimenomaan Boss kompuraa.

Mutta voi myös laajentaa, jos sinulla on hyvä tatsi ja etenkin jos soitat flat-picking tai finger-picking tyyliin voit luoda kompuran avulla pieniä soundi nyansseja, jotka muuten jäisivät kuulumattomiin.
 
Knoffler käyttää nykyisin Avalon kompuraa joka ei liene aivan halpa peli.
 
http://www.guitar.com.au/effects/rack_units/avalon/VT-747SP.htm
 
Kuin minulla on semmoinen tunne että sälli (joka ei kuulu suosikeihini - vaikka arvostankin) käytti Sultans of Swing aikoihin nimenomaan Boss kompuraa.
 
Eräässä Mark Knopfler-aiheisessa tabulatuurikirjassa oli osio missä kerrottiin miehen siihen aikaan käyttämistä kitaroista, vahvistimista, efekteistä jne. Sen mukaan Knopfler olisi käyttänyt Zoomin multiefektiä (mallin numeroa en muista), jossa on todenäköisesti mukana kompura. Tämä huomio ei sulje tietenkään pois sitä, etteikö Knopfler olisi käyttänyt/käyttää edelleen Avalonin kompuraa. Knopflerhan on saattanut käyttää tuosta Zoomin multiefektistä muita efektejä kuin kompuraa. Sitä en kuitenkaan muista kuinka vanha tuo kyseinen tabulatuurikirja on.

Eräässä Mark Knopfler-aiheisessa tabulatuurikirjassa oli osio missä kerrottiin miehen siihen aikaan käyttämistä kitaroista, vahvistimista, efekteistä jne. Sen mukaan Knopfler olisi käyttänyt Zoomin multiefektiä (mallin numeroa en muista), jossa on todenäköisesti mukana kompura.
 
Sultans of swing levytettiin 1978.
 
Zoomin sivuilta lainattua:
 
"ZOOM traces its roots as far back as 1983. The company was so named by a group of founding some engineers who chose "Zoom"for the simple reason that it would stand out in an alphabetical listing by starting with the letter "Z."Plus, the word is an often-used onomatopoeia in comic books to describe a speedy motion or ascent."

Sultans of swing levytettiin 1978.
 
Zoomin sivuilta lainattua:
 
"ZOOM traces its roots as far back as 1983.
 
Näinpä. Sinänsä jo alkuperäinen väite oli luokkaa: "Ruotsin kuningas ajaa vanhalla Skodalla". Sen sijaan ottaen huomioon halpojen Zoomien suosion aloittelijoiden keskuudessa, saattaa hyvinkin olla, että johonkin alkeis-tabulatuurikirjaan on laitettu myös ohjeet suht' oikeiden efektien saamiseksi siitä omasta Zoomista.

Mää käytän kompressoria aina vähän paljon melkein kokoajan joka kerta kun mää soitan. Silleen ihan hillitysti tai sitten en. Mulla on MXR Dynacomp, muistaakseni.

Näinpä. Sinänsä jo alkuperäinen väite oli luokkaa: "Ruotsin kuningas ajaa vanhalla Skodalla". Sen sijaan ottaen huomioon halpojen Zoomien suosion aloittelijoiden keskuudessa, saattaa hyvinkin olla, että johonkin alkeis-tabulatuurikirjaan on laitettu myös ohjeet suht' oikeiden efektien saamiseksi siitä omasta Zoomista.
 
Minustakin alkuperäinen väittämäni kuulostaa oudolta, mutta Zoomia siinä tabulatuurikirjassa Knopflerin sanottiin käyttäneen. Kyseessä ei ollut suinkaan mikään "for easy guitar" alkeistabulatuurikirja vaan ihan "recorded versions"-tyylinen todella tarkkaan tabulatuuriksi kirjoitetut sovitukset. Kirjassa ei annettu ohjeita suht´oikeiden efektien saamiseksi Zoomista. Itseasiassa kirjassa ei muistaakseni ollut ollenkaan soundivihjeitä. Kirjan alkuosassa oli n. 10 sivuinen tekstiosuus, jossa kerrottiin Knopflerin kitaroista sekä mainittiin Zoomin multiefekti efektien kohdalla.
 
Mikäli ensimmäiset Zoomit tulivat markkinoille vasta vuonna 1983 ei Knopfler voinut ainakaan Zoomin laitetta vuonna 1978 käyttää. En muista vuotta milloin tämä tabulatuurikirja olisi julkaistu. Täytyykin käydä kirjastossa jossain vaiheessa ja tarkistaa teoksen ilmestymisvuosi (mikäli kirja on paikalla) sekä katsoa myös tarkkaan mitä Zoomista sanottiin. Muistan kyllä varmasti, että Zoomin multiefekti mainittiin tekstiosuudessa jossain kohtaa.

Mikä kompura paras clean-saundiin? Tekeekö bossi cs-3:lla mitään kun niin halpa? Paljoko pitäisi laittaa lisää rahaa parempaan kuin Cs-3:een ja kannattaako?