Onneksi olkoon vaan. :) Itse kyllä jostain syystä olen aina ajatellut niin, että en osta mitään ennenkö mulla on siihen rahat kasassa ja mielellään paljon enemmänkin ettei hankinnan jälkeen ole puilla paljailla. Velaksi tai luotolla en ikimaailmassa rupea ostamaan tavaroita. Asuntolaina on varmasti toinen juttu, mutta elintasosta (ruoka, vaatteet jne) en ala soittovehkeiden hankinnan takia sentäs tinkimään. Ehkä tästä voisi tehdä oman threadin, mikäli tarvetta ilmenee. Eri asia on sitten akuutti tarve. Jos vahvistin laukeaa tuhannen emättimen päreiksi ja mualimankiertue kolkuttaa ovella, niin kyllä köyhä ihmisparka joutuu luotolla ostamaan. Kun on tolkkuna maksujen suhteen, osamaksulla ostamisessa ei ole mitään sen kummempaa kuin käteiskaupassakaan, vähän kalliimmaksi tulee mutta kyllä minä ostan varmasti tulevaisuudessa (kunhan töissä olen ja luottokelpoinen) tavaroita (niin soitto- kuin muitakin, esim. huonekaluja) luotolla. Harva normaalituloinen ihminen pystyy pitämään tuhansia tai edes satoja euroja jemmarahaa pankkitilillä (saati seisomaan jykevästi sängyn vieressä, aamuisin), sitä vartenhan ne Käyttöluotot, Aktiivirahat, Visat ja pankkilainat ovat. Ei niissä mitään kummallista ole ja kaikki niitä käyttävät. Jos uuteen asuntoon tarvitsee huonekaluja, siihen menee monta tonnia helposti jos laadukasta laittaa (köyhän ei kannata ostaa halpaa). Pakkohan se on luotolla ostaa silloin. Ei kitaravahvistin sen kummempi juttu ole. Raha on vain rahaa ja jos on jämpti taloudenpidossa, luoton ottaminen ei ole mikään riski. "Look behind you, a three-necked guitar!" |
(köyhän ei kannata ostaa halpaa). Eikun nimenomaan päinvastoin, köyhän kannattaa ostaa halpaa koska halpaa joutuu korjaamaan, ja korjaaminen on kallista, ja kallis on laadukasta. Sori, oli pakko :) Itselläni on pankista joustoluottoa tms. joka on astetta matalakorkoisempaa kuin käyttö- ym luotot, mutta joutuu sitäkin tietysti makselemaan takaisin. Todennäköisesti kun saa vanhoja taas pari tonnia lyhennettyä joutuu hakemaan lisää ja ostettua taas jotain hölmöä. :) |
Toivottavasti en saanut esimerkilläni kroonisen GASin vaivaamia hakemaan joukolla luottoa... Itselläni oli myös tähän saakka periaattena käteiskaupat, mutta kun tilaisuus sattui sopivasti kohdalle, vakituinen duuni ja mahtava tarjous, niin päätös oli helppo tehdä. Lisäksi kerkesin jo aikaa sitten myymään edellisen stygen Axemanille ja olen jo pitkään aikaa vedellyt lainavermeillä. Varoittavana esimerkkinä pitää kertoa pari surullista kohtaloa pankkikortin käytöstä. Itse hankin pankkikortin jo vuonna 1998 heti kun se oli mahdollista ja se on järkevän käyttäjän käsissä korvaamattoman kätevä maksuväline. En ole juurikaan kantanut käteistä päällä kortin hommaamisen jälkeen. NOh. Pari kaveriani muutama vuosi takaperin intoutui myös hankkimaan pankkikortin ja riemastuivat ominaisuuteen, että tilin voi vetää miinukselle. Toinen kavereista onnistui jotenkin kääntämään kroonisen miinuskierteen neutraaliksi, toisen kaverin kortin otti pankki takaisin nootin kera... Että näin. Jatketaan harjotuksia! Tuhannen megawatin totuus! |