Kitarat: kitarakamat ›

Eipä just nyt tu mieleen yhtään 600 euron jenkki-Hameria, PRS:ää, Guildia, Gretschiä, Rickenbackeria, Ruokangasta, Flying Finniä tai edes Gibsonin SG:tä joita olisin nähnyt kaupan viime aikoina. Missä sä Kivi oikein shoppailet?
 
No jopa valitsitkin listaan kitarat, joita käytettynä liikkuu:-) - en mäkään noista usko löytäväni käytettynä minkäänlaisella varmuudella kuin Hamerin, Guildin ja SG:n tuohon hintahaitariin, ehkä Ruokankaalta jonkun vanhemman vielä.
 
Shoppaan vähän kaikkialla. Kauppamiesten paikoista pysyn kaukana, samoin tietämättömistä mutta ahneista hintaluettelonselaajista, joita KePöt sun muut ovat väärällään. Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että molemmat 335:ni ('72 TD ja '80 S DeLuxe) ovat maksaneet kaupassa sen 3500 markkaa, ja se on ollut ihan käypä hinta vielä ihan viime vuosinakin.

Saako noita vielä jostain? Kivi on tuota hehkuttanut niin monta kertaa että tekisi mieli testata. Viime aikoina on jotenkin kierosti tehnyt mieli stratoa vaikka periaatteessa humpparimiehiä olenkin... Strato tallahumpparilla voisi olla ihan kiva soitin. Tuon hintaiseen kitaraan sen humpparin voisi hyvin laittaakin.
 
Ensimmäisen sähkiksen ostin (uutena) noin kesän alussa.
Oli tuo squier anniversary modeli.
 
Eli eiköhän niitä vielä löydy.

No jopa valitsitkin listaan kitarat, joita käytettynä liikkuu:-)
 
Osoittakseni vain ettei oikeastaa mitään erityisen mielenkiintoista saa mainitsemallasi hinnalla.
 
Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että molemmat 335:ni ('72 TD ja '80 S DeLuxe) ovat maksaneet kaupassa sen 3500 markkaa, ja se on ollut ihan käypä hinta vielä ihan viime vuosinakin.
 
Viimeksi kun näin '72 335:n niin siitä pyydettiin 7200 mk ja tämä oli pari vuotta sitten. Minä vuonna olet noi omasi hankkinut?

Osoittakseni vain ettei oikeastaa mitään erityisen mielenkiintoista saa mainitsemallasi hinnalla.
 
Heh. Mäkin olen välillä ihmetellyt ja udellut, jotta mistä se Kivi noita löytöjään tekee, mutta tahtoo kaveri hiukan kierrellä aihetta... Se hänelle suotakoon. =)
 
Aina välillä voi tehdä löytöjä ihan nettipalstoillakin. Ainakin tuo viimeisin ostokseni mielestäni täyttää kriteerit... Meinaan tuota Peavey Impact Firenza -merkkistä kitaraa. Stratoonhan tuo on kallellaan, mutta pikkuisen sellaista Music Man Silhouette -fiilistä siinä on seassa. Skaala mielenkiintoinen 25", poppelirunko, normaali vaahterakaula ruusupuuotelaudalla. Fulcrum -tyylinen vibratalla upotettu kanteen. Mikitys H-S-S, mutta jotenkin tän skitan habitus huutaisi kaulaankin humpparia, joka onnistuukin pleksin vaihdolla (mutta se pleksi on sitten erikoisempi homma).
 
Saapuessaan karseissa säädöissä ja yksi nauha toisesta päästään irti, mutta muuten hienossa kunnossa. Soi hyvin, vaikka säädöt ovat aikalailla hanurista. Jaa, lavassa mainitaan vielä valmistusmaaksi USA, eli lienee ainakin nimellisesti jenkkikeppi. Ja hinta oli kovalla laukulla rahteineen alle 180 euroa.
 
JuSu

Viimeksi kun näin '72 335:n niin siitä pyydettiin 7200 mk ja tämä oli pari vuotta sitten. Minä vuonna olet noi omasi hankkinut?
 
Uudemman noin kolme vuotta sitten. Myöhemmin toissa vuonna olis ollut tilaisuus hankkia mm 80-luvun LP Studio samaan hintaan, mutta ei tuntunut tarpeelliselta (väärä kaulaprofiili), sitäpaitsi just silloin piti ostaa 350 eurolla '72 Fender Musicmaster.
 
Ja sanotaanpa vaikka näin, että Gretschin Country Gentlemanista tai vaikka Rickenbackerin 330:stä en uskois alle 1000 euron selviäväni. Siksipä en oo sellaisia ostanutkaan.

Ehkäpä Kivella on oma ns. kivihintataso, jonka yli mies ei suostu menemään tai yli sen ei muutenkaan kannattaisi maksaa, jos unohtaa kaikki hypehommat.
 
Kyllä alle 600 euroa saa vaikka minkälaisen hyvän skitan, mutta ei ehkä ihan joka päivä ja mistä vaan. Myyjän, siis musakauppiaan ja yksityisen, etuhan on myydä mahd. kalliilla. Toisinaan joku haluaa ritsastaan eroon nopeasti tai ei muuten vaan tiedä soittimen arvoa tai laatua. Näihin täkyihin kokenut ostaja iskee ja äkkiä. "Paljonko?. Tos on fyrkat."
 
Kossuhan muuten osti just kaupasta 90-luvun alun US-made tv-yellow Hamer Specialin P90:llä ja alle 600. Annoin vinkin.
 
muokka: korjasin Hamerin vuosiluvun

Ehkäpä Kivella on oma ns. kivihintataso, jonka yli mies ei suostu menemään
 
Jep. Kuten hyvin tiesit:-)
 
Kossuhan muuten osti just kaupasta 80-luvun alun US-made tv-yellow Hamer Specialin P90:llä ja alle 600. Annoin vinkin.
 
Tämäkin oli tiedossa, ja tähän perustui fakta että noita _on_ saatavana tuohon hintaan.
 
Niin, siis, mä olen köyhä poika, ei mulla oo sellaisia tuloja kuin kuukausipalkkaisissa päivätöissä käyvillä; jos mä haluan ostaa jonkun faktisesti kalliimman kitaran, mun täytyy etsiä se sellaisesta maasta jossa se on halpa, tai unohtaa koko juttu.
 
Takaraivossa on pitkä lista kitaroista jotka haluais, jos ne joskus hintahaarukkaan laskis. Mutta yli en mee. Puoli vuotta sitten tuli kovaa jaakopinpainia itseni kanssa, kun oli periaatteessa mahdollisuus tuhannen euron mustavalkoiseen Rickenbacker 330:een, jollaisesta oon aina haaveillut - onneksi ei tullut myyntiin.

Kossuhan muuten osti just kaupasta 80-luvun alun US-made tv-yellow Hamer Specialin P90:llä ja alle 600. Annoin vinkin.
 
Siis 90-luvun alun? Special P-90 mikeillä tuli vasta vuonna 1992 vai oliko siihen vaihdettu p-90:t humpparie tilalle?
 
Lähde: http://www.hamerfanclub.com/guit2.html

Ollapa Kiven kärsivällisyys ja tietotaito kitaraostoksilla :)
 
Nimim."Just' tyhjensin tilini"

Nimim."Just' tyhjensin tilini"
 
Nytkö se Pauli tulee kotiin? Onnea vain uudelle kitaralle.

Nytkö se Pauli tulee kotiin? Onnea vain uudelle kitaralle.
 
Jep, huomenna käännetään keula kohti Tampesteria.
 
Kiitoksia vain, terveisin Osittaisvelkavanki.

Kiitoksia vain, terveisin Osittaisvelkavanki.
 
Ei huolta, jos tiukka paikka tulee, niin aina voi myydä..... auton.
 
=)
 
JuSu

Kiitoksia vain, terveisin Osittaisvelkavanki.
 
O-oon täällä muitakin. Olen edellisistä hankinnoista velkaa osariin suostuneelle myyjälle 800 eur ja tein aiesopimuksen noin 1500 eur ritsoista.

O-oon täällä muitakin. Olen edellisistä hankinnoista velkaa osariin suostuneelle myyjälle 800 eur ja tein aiesopimuksen noin 1500 eur ritsoista.
 
No, minulla sentään on vain 500e jäljellä, mutta on siinäkin opiskelijalle maksamista. Coverkeikkoja pitäisi saada.

Kun useampaan ei ole varaa, niin kitaran on oltava kompromissi. Puoliakustisen saundi, yksikelaisen kirkkaus ja LP:n sustaini eivät mahdu samaan pakettiin. Tällä hetkellä parhaaksi katsomani kompromissi on h-s-s -mikitetty Strato, tosin kiinteällä tallalla ilman kampea se olisi jo enemmän kuin kompromissi.
 
Itseasiassa kaulamikki voisi olla vielä humppari, jonka voisi tarvittaessa puolittaa...
 
No h-s-s mikkinen Stratohan on kyllä hauska peli. Joku tarjosi tuossa Pacifica 812 -mallia, joka oli itsellänikin mielessä juuri tämän tyyppistä kitaraa ostaessa. Veikkaisin että tuo voisi olla aika pätevä peli. Päädyin kuitenkin Squierin Anniversary -malliin, koska se oli huokeampi vaihtoehto.
 
Kiinteätallaista h-s-h mikkistä stratoa ei juuri nyt tule mieleen... Tietääkö joku muu?

Fortune:
Jos et säikähdä muotoa, niin tsekkaapa signaturestani löytyvä Ibanez Talman.
 
Itse asiassa kaunis kitara. Vähän Jaguarmaista muotoa, tykkään paljonkin. Harmony Centralin palautteissa joku kuitenkin kertoo, että body on lastulevymäistä liima-sahanpurusekoitusta... No miten on :)
 
kivi:
Squier Anniversary Standard Stratocaster vuosimalli 2002
 
Ovatko kaikki vuoden 2002 Squierin Standard Stratot noita juhlamalleja, vai onko kyseessä joku "limited edition"? Ja tunnistaako tuon juhlamallin jostain? En meinaan löytänyt kuvaa, enkä paljon juttuakaan. Vaikuttaa sinänsä ihan mielenkiintoiselta soittimelta. Se nyt vähän kalvaa, että valmistusmaa saattaa olla Indonesia, ilmankosteus kun on siellä hivenen toinen kuin Suomessa. Toisaalta, jos tuollaisen onnistuu löytämään, niin onhan se jo ainakin vuoden vanha ja ehtinyt jonkin aikaa pohjoiseen kuivuuteen totuttelemaan...
 
JML:
No h-s-s mikkinen Stratohan on kyllä hauska peli. Joku tarjosi tuossa Pacifica 812 -mallia, joka oli itsellänikin mielessä juuri tämän tyyppistä kitaraa ostaessa. Veikkaisin että tuo voisi olla aika pätevä peli. Päädyin kuitenkin Squierin Anniversary -malliin, koska se oli huokeampi vaihtoehto.

Kiinteätallaista h-s-h mikkistä stratoa ei juuri nyt tule mieleen...
 
Mitä pidät tuosta Squierista, ja ntäs sitten verrattuna Pacificoihin? Olisitko silti päätynyt Squieriin, vaikka olisit saanut Yamahan samaan hintaan?
 
Käytetyn soittimen metsästäminen olisi tällä budjetilla ehkä fiksuinta, mutta kärsivällisyyteni ei taida riittää. Jos minulla olisi jo kitara, niin siinä tapauksessa, mutta kun ei ole. Hyviä käytettyjä kun ei tämän kokoisessa maassa varmaankaan hirveästi liiku, varsinkaan halvalla. Kukapa hyvästä kitarasta haluaisi edullisesti luopua? Toisekseen, kustannuksia siitäkin syntyy kun reissaa ympäri maata kokeilemassa käytettyjä. Vaikka kotimaassa pystynkin opiskelijana liikkumaan suht' halvalla, niin Vaasasta on silti suhteellisen pitkä matka kaikkialle. Yhden Helsingin reissun matkoihin menee jo yksistään neljäkymppiä. Tämän kokoluokan hankinnan ollessa kyseessä, niitä ei olisi juuri yhtä enempää varaa tehdä.
 
Eikä sen tarvitse Strato olla.

Ovatko kaikki vuoden 2002 Squierin Standard Stratot noita juhlamalleja, vai onko kyseessä joku "limited edition"? Ja tunnistaako tuon juhlamallin jostain? En meinaan löytänyt kuvaa, enkä paljon juttuakaan. Vaikuttaa sinänsä ihan mielenkiintoiselta soittimelta. Se nyt vähän kalvaa, että valmistusmaa saattaa olla Indonesia, ilmankosteus kun on siellä hivenen toinen kuin Suomessa
 
Nimenomaan limited edition, tunnistaa kaulan kiinnityslevyyn stanssatusta tekstistä. Valmistusmaa on muuten Kiina, ja silti ihan ok. Sen verran pitää toppuutella, ettei ne hyvää kitaraa parempia ole, ettei tuu liian suuria ennakko-odotuksia. Mutta tuohon hintaan vaikka jotain muutoksiakin teettää, ja silti pysyy haarukassa. Jouset (lisää ja kovempia), tallapalat (mieluummin pehmeämpää metallia) ja satula (mieluummin luuta tai messinkiä) ovat olleet ensimmäisinä mulla vaihtolistalla, että saa tatsin varmasti mieluisaksi.
 
niin Vaasasta on silti suhteellisen pitkä matka kaikkialle. Yhden Helsingin reissun matkoihin menee jo yksistään neljäkymppiä. Tämän kokoluokan hankinnan ollessa kyseessä, niitä ei olisi juuri yhtä enempää varaa tehdä.
 
Ei Helsinki oo mitenkään pakollinen etappi. Jo Seinäjoella/Nurmossa on hyviä (ja/tai edullisia) kitaroita Markun Musiikissa, Musiikki Järvenpäällä ja TopSoundissa. Markulla oli noita Anniversaryja sekä stratoa että teleä kun viimeksi kävin.
 
Mun on vaikea arvioida Helsingin matkan hintaa, kun käyn siellä viikoittain, ja täysihintaisella lipulla menee siis kahdeksankymppiä junaan joka viikko, autoon menis saman verran. Autolla saa sentään pysähtyä Tampereellakin, missä muuten tulee oikeastaan notkuttua vain keikkojen tiimoilla.
 
Kaikissa noissa mainitsemissani Seinäjoenseudun kaupoissa on kaveri, joka viilaa nauhanpäät ja tekee säädöt valmiiksi.

Fortune:
 
Itse asiassa kaunis kitara. Vähän Jaguarmaista muotoa, tykkään paljonkin. Harmony Centralin palautteissa joku kuitenkin kertoo, että body on lastulevymäistä liima-sahanpurusekoitusta... No miten on :)

 
Ei aavistustakaan, kitara on maalattu niin hyvin, että puu ei näy mistään. Pitää koettaa raaputtaa tuon takalevyn alta vähän maalia pois ja katsoa.
 
EDIT: En minä saa tuosta selvää enkä viitsi raapia kauheasti hyvää maalia pois. Voi ollakin jotain kuitupuristetta. Kaula on linnunsilmävaahteraa ja kitaran sointi ei kyllä mitään vanerivärkkiä muistuta, mutta voihan tuossa ollakin jokin Ibanezin ihmepuu. En suoraan sanottuna tiedä, mutta itseäni ei kiinnostakaan kun se kerran soi hyvin :) En minä noista soitinpuista mitään tajua muutenkaan, saati ole kiinnostunutkaan, kuuntelemalla ne huonot karsiutuvat.

Luciferille ( ja muillekin)
 
Tämä on paha kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa 335/355 -tyyliset puoliakustiset ovat aina olleet unelmakitaroitani, mutta hyvään sellaiseen ei ensinnäkään riitä budjetti. Toisekseen olen aikanani juuri sellaisen kanssa tympääntynyt perusteellisesti kitaransoittoon.
 
Tuota noin, voisitko kertoa tarkemmin mkä puoliakustisessa alkoi tökkiä sillon aikoinaan ja miksi jäit paikoillesi takkuamaan? Olen nimittäin hankkimassa ensimmäistä sähkökitaraani ja olen niin ikään tykästynyt 335-tyyppiseen soittimeen ja niin ikään hakemassa budjettikitaraa. Epiphonen DOT tuntui hyvältä minulle mutta olen kuitenkin vielä harkinnut ja miettinyt olisko Strato-mallinen ehkä parempi monipuolisuutensa vuoksi. Itse olen asettanut hintarajaksi noin 500 eskoa, jolla saisi esim. Mexico Straton, joka myöskin sopi käteen niin sanotusti.

toi ibanezin talman on hyvä skeba. rupes miitissä himottamaan.